Vakavaa. Mitä teen mieheni kanssa.
Ole ystävällinen ja vastaa fiksusti, olen nimittäin ihan tosissani ja kovin huolissani.
Eli, miehelläni on ollut jo pitkään paha työstressi, joka on tietysti pahentunut. Lisäksi meillä on pieni vauva, jola valvottaa Paljon.
Mieheni on alkanut menettää malttinsa todella pahasti ja tämä kohdistuu etenkin hirvittävän villiin esikoiseen. Mieheni saattaa esim. raivoissaan lyödä seinään, heittää jotain yms. Ja viime aikoina hänellä on mennyt esikoisen käsittely niin rajuksi, että se lähentelee jo pahoinpitelyä.
Tässä kohtaa toivon, että ette kilju lastensuojelua välittömästi, vaan ymmärrätte, että tämä asia ei ole mitenkään mustavalkoinen.
Mieheni ei ole ikinä lyönyt minua, eikä tietystikään lapsia. Mutta kun häneltä Tosissaan menee hermo, on esim. riuhtaissut tai tönäissyt tmv ikään kuin siinä raivon puuskassa. Harkiten hän ei mitään tekisi eikä raivonpuuska kestä kuin sen kaksi sekuntia. Mutta sinä aikana ehtii tapahtua... Nyt esikoisella on kuhmu tällaisen episodin seurauksena.
Surullista on myös se, että miehelläni ei lainkaan kärsivällisyys riitä. Hän olettaa, että lapsen pitäisi totella välittömästi, mistä seuraa, lapsen ollessa samanlainen, välitön napit vastakkain oleminen. Paitsi, että kyseessä on kuitenkin niin pieni lapsi vielä, että luulen lapsen nyt vähän ylireagoivankin tähän isän käytökseen uhittelemalla takaisin.
Mihin vedän rajan ja sanon, että jos touhu ei muutu, niin se on sitten ero? Toiseen kuhmuun? En saa tästä asiasta nyt mitään otetta. Lisäksi, tiedän, että tilanne paranisi vain piiitkällä sairaslomalla, se, että stressaa käytöksestään sotkee kuviota varmasti lisää.
Olen kovin peloissani, mitä tästä vielä seuraa.
Kommentit (35)
Ensinnäkin, sairaslomalla olevaa ei saa irtisanoa, ei ainakaan niin kauan kun on sairaslomalla. Olen aikaisemman vastaaja n:o 8 kanssa samoilla linjoilla. Ap sanoi, jossain vaiheessa, että lasten hyvinvointi menee etusijalle. Kuitenkaan ap itse ei ole halukas toimimaan niin. Kyllä tuollaisessa tilanteessa vahvemman aikuisen kuuluu varjella lapsia kaikin keinoin. Kyllä minäkin vein lapsia kodista mukanani kaikkialle, koska kotona ei ollut turvallista, ja koska mies tarvitsi rauhoittumista työn jälkeen. Mies sanoi, ettei voi pinnan palamiselle mitään, ja itse pyysi minua tulemaan väliin tarvittaessa. Meillä lapset ovat jo vähän isompia, ja tilanne miehen pinnan palamisen suhteen rauhoittunut. Ap:n mies tarvitsee tukea, mutta ap ei sitä halua antaa, vaan vaatii miestä tueksi perheelleen. Lue ap vielä uudelleen kasin vastaus.
se on pahoinpitelyä!!!!!
Ja sinä olet osallinen pahoinpitelyyn koska jäätte tilanteeseen.
En ole koskaan ymmärtänyt "äitejä" jotka jää tilanteeseen jossa mies alkaa lapsia heittelemään. Mitä mieltä ap olet itse niistä lehtijutuista joissa kerrotaan lapsen pehoinpitelystä ja mainitaan "äiti oli paikalla"? Siis äiti seisoo vieressä, näkee tilanteen eikä toimi, ainoa joka suojelee lasta on lopptvoitto lapselle: ulkopuolinen!
Menkää lomamatkalle. Aivot tarvitsevat tuuletusta ja lomaa.
työssä ja saisi varmasti toisen työn, jos vaan ottaisi itseään niskasta kiinni ja tekisi ratkaisuja. Hänelle raha on kaikki kaikessa ja samalla palkalla on todella vaikea löytää työtä.
Tässä lauseessa on aika paljon tietoa. Tällä hetkellä, kun esim. korkeasti koulutettujen työttömyys on aika korkea.
Se on varmasti johtanut osassa työpaikkoja siihen, että ne joilla on muutama vuosi taaksepäin solmittu ns. kallis työsopimus / hyvä liksa, siis työnantajan silmissä. Koska oven takana on tulijoita työpaikkoihin, pitää pystyä paremmin perustelemaan työsuorituksillaan: Miksi edelleen maksaisimme sinulle näin ruhtinaallisesti? Kun talossa on uusia työntekijöitä, jotka tekevät samaa hommaa kuin sinä, ei ehkä vielä niin hyvin, mutta selvästi halvemmalla?
Miehesi on saattanut "hinnoitellla" aikanaan itsensä ja osaamisensa korkealle ja nyt työnantaja puristaa kaveria, koska työmarkkinatilanne mahdollistaa sen.
Mahdollinen vaihto uuteen työpaikkaan pienemmällä palkalla voi olla aika rankkaa työmotivaatiolle. Alkuun se voi tuntua ylitsepääsemättömältä.
Työnantajana sanoisin, että ahneella on aina tietynlainen loppu. Ja työnantaja ei ehkä ole se, joka on tässä heikoilla.
Täältä todellakin lähtee mies siinä vaiheessa, vaikka poliisisaattueessa. Lisäksi, menen toki mielelläni hotelliin kuukaudeksi, vähempi kun ei mitenkään riitä, pikkasen hntavaa voi tietysti olla...
Tämä on ihan ot, koska meillä ei ole sellainen tilanne, ettäkö tämä olisi ainoa keino, mutta en ymmärrä kenenkään kohdalla, että noin pahassa tilanteessa ei kengi miestä ulos! Tietysti, jos olisi mummola... Tosin sekin olisi asian mahdollista, ikään kuin alkoholistille sanoisi, että 'juo jeppe vaan meidän isossa talossa, ostin viinat kaappiin, mennään lasten kanssa evakkoon... Olethan sit selvänä, kun tullaan?'
Ap
Esinnäkin, sairaslomalla olevaa ei saa irtisanoa, ei ainakaan niin kauan kun on sairaslomalla. Olen aikaisemman vastaaja n:o 8 kanssa samoilla linjoilla. Ap sanoi, jossain vaiheessa, että lasten hyvinvointi menee etusijalle. Kuitenkaan ap itse ei ole halukas toimimaan niin. Kyllä tuollaisessa tilanteessa vahvemman aikuisen kuuluu varjella lapsia kaikin keinoin. Kyllä minäkin vein lapsia kodista mukanani kaikkialle, koska kotona ei ollut turvallista, ja koska mies tarvitsi rauhoittumista työn jälkeen. Mies sanoi, ettei voi pinnan palamiselle mitään, ja itse pyysi minua tulemaan väliin tarvittaessa. Meillä lapset ovat jo vähän isompia, ja tilanne miehen pinnan palamisen suhteen rauhoittunut. Ap:n mies tarvitsee tukea, mutta ap ei sitä halua antaa, vaan vaatii miestä tueksi perheelleen. Lue ap vielä uudelleen kasin vastaus.
Kun sait avautua ja potkia jo maassa makaavaa, etenkin kun tämä ei ole edes minun tekosiani. Tosin tästä ei olr kysynys, enemmän siitä yritysdilemmasta, mistä seltin tuolla yllä.
Ap
työssä ja saisi varmasti toisen työn, jos vaan ottaisi itseään niskasta kiinni ja tekisi ratkaisuja. Hänelle raha on kaikki kaikessa ja samalla palkalla on todella vaikea löytää työtä.
Tässä lauseessa on aika paljon tietoa. Tällä hetkellä, kun esim. korkeasti koulutettujen työttömyys on aika korkea.
Se on varmasti johtanut osassa työpaikkoja siihen, että ne joilla on muutama vuosi taaksepäin solmittu ns. kallis työsopimus / hyvä liksa, siis työnantajan silmissä. Koska oven takana on tulijoita työpaikkoihin, pitää pystyä paremmin perustelemaan työsuorituksillaan: Miksi edelleen maksaisimme sinulle näin ruhtinaallisesti? Kun talossa on uusia työntekijöitä, jotka tekevät samaa hommaa kuin sinä, ei ehkä vielä niin hyvin, mutta selvästi halvemmalla?
Miehesi on saattanut "hinnoitellla" aikanaan itsensä ja osaamisensa korkealle ja nyt työnantaja puristaa kaveria, koska työmarkkinatilanne mahdollistaa sen.
Mahdollinen vaihto uuteen työpaikkaan pienemmällä palkalla voi olla aika rankkaa työmotivaatiolle. Alkuun se voi tuntua ylitsepääsemättömältä.
Työnantajana sanoisin, että ahneella on aina tietynlainen loppu. Ja työnantaja ei ehkä ole se, joka on tässä heikoilla.
se on pahoinpitelyä!!!!!
Ja sinä olet osallinen pahoinpitelyyn koska jäätte tilanteeseen.
En ole koskaan ymmärtänyt "äitejä" jotka jää tilanteeseen jossa mies alkaa lapsia heittelemään. Mitä mieltä ap olet itse niistä lehtijutuista joissa kerrotaan lapsen pehoinpitelystä ja mainitaan "äiti oli paikalla"? Siis äiti seisoo vieressä, näkee tilanteen eikä toimi, ainoa joka suojelee lasta on lopptvoitto lapselle: ulkopuolinen!
Onnea sulle ja lapsen tulevaisuudelle, toivottavasti on selviytyjätyyppiä.
Jätä nyt hitossa se kun vielä ehdit!
että ap itse on myös hyvin väsynyt. Hänkin on vauvan ja valvomisten kanssa jaksamisensa partaalla ja nyt te vaaditte häntä venymään vielä lisää. Teidän neuvoilla ap:n perheessä on pian kaksi uupunutta ja räjähdysherkkää vanhempaa.
ja väsynyt ihminen ei pysty ratkaisemaan helppojakaan ongelmia, hän ei näe ratkaisuja, vaan kaikki tuntuu vaikeammalta ja monimutkaisemmalta kuin onkaan.
Sun pitäisi vaan saada miehesi tajuntaan jotenkin, että hän ei ole ennen ollut tuollainen, että hän on muuttunut ja että muutos johtuu työelämästä. Että sinä ja perhe tarvitsette sitä vanhaa miestä takaisin ja sen saa vain tekemällä muutoksia työhön.
Jos tää asia ei mene sun puheella perille, niin sitten tarvitaan terapeutti, jos sitten menisi paremmin jakeluun.
Miehesi ei väsyneenä näe tilannetta samanalisena kuin sinä. Kuten sanoit hän vähättelee sanomalla, että kyse on satunnaisista tapauksista. Vaan kun ei niitä satunnaisia tapauksia ollut ennen lainkaan, niin kyllä siinä muutoksesta oikeasti on kyse.
Mieheni tekee pitkää työpäivää ja hänen väsymyksensä kärjistyi siihen, että hän tunsi kodin velvollisuudet niin raskaiksi, että halusi eroon niistä eli käytännössä minusta. Hän satutti minua sanoillaan pahasti. Tällä hetkellä yritän koota takaisin luottamusta miestä kohtaan ja mies vakuuttaa, että haluaa elää kanssani ja tässä perheessä.
Olen miettinyt, auttaisiko ns. etappielämä. Jos meillä olisi tavoite, jota odottaa, voisivat ajatukset kantaa raskaan hetken yli, pätkä kerrallaan. Tavoite voisi olla esim. matka, koska pidämme matkustamisesta. Yritän kannustaa miestä myös urheilemaan, mutta tällä hetkellä hänen aikansa ei yksinkertaisesti riitä.
Ongelma on sekin, että miehelleni seksi on oiva stressinpoistokeino. Minua taas ei puhalleta liekkiin, kun suhteemme ei ole levollinen ja välitön. Jännite vie halut, myös halun yrittää väkisin.
Meilläkin mies on ollut kireä lapsia kohtaan. Olen puhunut siitä miehelle. Pari kertaa mies on taluttanut lapsen liian rajustu hammaspesulle. Siihen minä puutun sanomalla, että kukaan ei retuuta minun lapsiani, ei edes heidän isänsä.
Vaikeaa aikaa, ymmärrän sinua. Meillä on tilanne lievittynyt, kun olen kertonut miehelle, että hänen kanssaan on nyt vaikea elää ja pyytänyt miestä kuvittelemaan, millaista hänen elämänsä olisi ilman perhettä. Mies on tullut lopputulokseen, että hän ei halua menettää meitä. Väsynyt saa olla, mutta ei ilkeä.
raahasi sisään ja heitti eteisen lattialle ja teki muutakin pahaa????????????
Olisitko silloinkin sitä mieltä, että kyseessä ei ole mustavalkoinen asia vaan antaisit esim, isoäidin kohdella lastasi kuin isä tekee nyt.
Jos vastaus on, että kukaan vieras ei noin saa tehdä, mieti sitten, miksi isä saa pahoinpidellä lastaan uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Nauttiiko isä siitä oikeasti? Tuskin kukaan toistaa kaavaa, josta ei itse pidä.
Millainen äiti antaa miehen näennäisessä raivonpuuskassa tuhota esikoisen elämän? En todellakaan ymmärrä käytöstäsi ja selittelyjäsi. Ei teillä mies mitään apua kaipaa, etkä sinä - te olette ihan itse valinneet tapanne tuhota perheen, mutta se lapsi ei ole päässyt valitsemaan.
En kilju paikalle lastensuojelua, koska kaikesta päätellen lapsen suojeleminen ei ole mielessäsi lainkaan. Sen sijaan toivon, että et kilju miehellesi mitään sairaalassa siinä vaiheessa, kun lapsella on aivoruhje, jonka seurauksia ei voi parantaa. Isän ja äidin rakkaus voi näköjään olla noinkin tuhoavaa.
Sille miehelle voi jo nyt sanoa, että tässä menee raja, tämä riitti. Joko haet itsellesi apua heti tai ainakin esikoinen lähtee perheeseen, jossa vanhemman käden nouseminen tarkoittaa hellää hiuksien silittämistä eikä kuhmua päähän.
ennemmin pidetään työ kuin perhe. Mitä perheestä kun vain saa työpaikan pidettyä!