Lue keskustelun säännöt.
Indigolapset (ov)
21.01.2011 |
Onko täällä kukaan muu kiinnostunut väreistä ja energioista?
Onko kellään indigolasta? Kristallilasta?
Mikä olet itse?
Kommentit (84)
asennetta joutuu sietämään jos haluaa avoimesti keskustella. Itse kerron maailmankatsomuksestani vasta kysyttäessä, enkä aina sanantarkasti silloinkaan jos kysyjä on henkilö jonka tiedän suhtautuvan kovin umpimielisesti. Ikävintä näissä on se, että toisin kuin uskonnot ja kultit, näihin asioihin nykypäivänä uskova harvoin tuputtaa katsomustaan muille, silti vastassa on melkoinen turjunta, suorastaan viha, jos uskomukset tulevat ilmi. Mainitsin aiemmin etten yleensä mene ja sano olevani Indigo. Tämä johtuu siitä että asiasta vähän tietäväkin saattaa kuvitella minun kokevan ylemmyydentunnetta aiheesta. Samoin käy jos mainitsen uskostani energioihin tai maailmankuvastani jossa värien tulkinta tuo selkeyttä asioihin.
Tämä (henkinen) polku on monilla meistä kovin henkilökohtainen ja jopa yksinäinen muiden suhtautumisen vuoksi. Asiaan perehtymättömälläkin on vakaa tieto siitä että kyseessä on "huuhaa". Tuntuuhan tuo ikävältä, mutta ketään ei voi "saada näkemään", jokaisen täytyy se tehdä ihan itse. Sitä en tiedä miksi jonkun toisen uskomukset olisivat kenellekään vaaraksi tai haitaksi, ei minuakaan haittaa se ettei joku toinen usko. Tosin on olemassa ihmisiä jotka ihan fiksusti näistä asioista kysyttyään kuuntelevat. Toiset ilmaisevat mielenkiintoa ja toiset sanovat kiitos mutta ei kiitos. Nämä ihmiset ovat miellyttäviä ja on mukavaa kun joskus saa ääneen kertoa siitä mikä tuo omaan elämään selkeyttä ja avartaa mieltä.
On henkisesti raskasta "väitellä" asiasta tai joutua puolustelemaan. Olen oppinut tähän mennessä etten lähde tilanteisiin jotka ovat kuluttavia. Jos kysyjänä on ihminen jolla on myös kuuntelemisen taito, on mielekkäämpää nähdä täysi vaiva perustellakseen asioita.
Tulin tänne hakemaan kanssasisaria, ymmärrystä.. Vaikka olinkin nähnyt täällä ennen keskusteluita kristallilapsista jne, tein väärän ratkaisun aloittaessani keskustelun.
Mieheni näkee indigona olemisen lähinnä kirouksena. Kun kerroin hänelle minkälaisen vastaanoton täällä sain, hän sanoi että ehkä nyt ymmärrän vähän paremmin minkälaista on olla hän. Ihmiset ovat kutsuneet häntä oudoksi lapsesta saakka.
Onneksi minulla on lähipiirissä ymmärrystä, ja näistä asioista voi puhua ja jopa samaistutaan. Tiedän etten toista tätä av-virhettä enää.
Mukavaa iltaa kaikille.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siihen, miten moni kuvittelee olevansa juuri sellainen Indigo tai Kristalli eli näkee itsensä niiksi ns. parhaiksi mahdollisiksi. Se jos mikä panee epäilemään koko asiaa, ei niinkän nuo luonnekartoitukset, koska samoja käytetään horoskoopeissakin ja muissakin luonnekuvauksissa. Tämä ihmisten arvottaminen joidenkin tarkemmin määrittelemättömämpien värien suhteen minua sen sijaan hieman pelottaa, on kurjaa määritellä lapsi heti vauvasta alkaen tietynlaiseksi - silloinhan hänellä ei ole todellista mahdollisuutta kasvaa ihmisenä. Vai mitä?
Toisaalta ihminenhän tuntee oman luonteensa ja osaa sitä kautta ajatella mitä värejä itsessään on. Toisaalta voi sitä käydä aura-kuvassakin vaikkapa hengen ja tiedon messuilla, niin ei tarvitse arvuutella omaa väriään vaan sen näkee valokuvasta heti.
Kiltti, liiankin. On ongelmissa kun ei osaa olla tarpeeksi kiero pärjätäkseen. Ylivilkas, kineettinen, ei pysty olemaan paikallaan, paitsi uppoutuessaan mielenkiinnonkohteisiinsa, taiteisiin ja rakentamiseen. Uskollinen, herkkä, varovainen ja noudattaa sääntöjä tunnollisesti mutta kuitenkin huimapää joka kiipeilee katolla ja pomppii puista lumihankeen. Aina muissa maailmoissa, ei pysty keskittymään olennaiseen, tai siihen mitä ympäristö pitää olennaisena. Ei tee KOSKAAN mitään normaalisti.
siihen, miten moni kuvittelee olevansa juuri sellainen Indigo tai Kristalli eli näkee itsensä niiksi ns. parhaiksi mahdollisiksi. Se jos mikä panee epäilemään koko asiaa, ei niinkän nuo luonnekartoitukset, koska samoja käytetään horoskoopeissakin ja muissakin luonnekuvauksissa. Tämä ihmisten arvottaminen joidenkin tarkemmin määrittelemättömämpien värien suhteen minua sen sijaan hieman pelottaa, on kurjaa määritellä lapsi heti vauvasta alkaen tietynlaiseksi - silloinhan hänellä ei ole todellista mahdollisuutta kasvaa ihmisenä. Vai mitä?
Toisaalta ihminenhän tuntee oman luonteensa ja osaa sitä kautta ajatella mitä värejä itsessään on. Toisaalta voi sitä käydä aura-kuvassakin vaikkapa hengen ja tiedon messuilla, niin ei tarvitse arvuutella omaa väriään vaan sen näkee valokuvasta heti.
Itte sentään tuntee itseään vähän mutta rupee nyt sitten määrittelemään ittes ja kohtalos jonkun huijariaurakuvaajan randomvärien perusteella.
Miehesi puhuu ihmisten reaktioista siihen millainen hän on ihmisenä (tai luulee olevansa)) ja tässä ketjussa on kyse ihmisten reaktioista siihen että miten joku voi uskoa tällaiseen huuhaaseen.
Tulin tänne hakemaan kanssasisaria, ymmärrystä.. Vaikka olinkin nähnyt täällä ennen keskusteluita kristallilapsista jne, tein väärän ratkaisun aloittaessani keskustelun.
Mieheni näkee indigona olemisen lähinnä kirouksena. Kun kerroin hänelle minkälaisen vastaanoton täällä sain, hän sanoi että ehkä nyt ymmärrän vähän paremmin minkälaista on olla hän. Ihmiset ovat kutsuneet häntä oudoksi lapsesta saakka.
Onneksi minulla on lähipiirissä ymmärrystä, ja näistä asioista voi puhua ja jopa samaistutaan. Tiedän etten toista tätä av-virhettä enää.
Mukavaa iltaa kaikille.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun jälleensyntymiseen uskovilla (siis näillä uushurahtaneilla new age-hörhöillä): kaikki on olleet kuningattaria, faaraoita tai muita "hienompia olentoja" entisessä elämässään, kukaan ei koskaan ole katuojaan kuristettu katuhuora tai tubiin näivettynyt yhdentoista lapsen köyhä äiti.
siihen, miten moni kuvittelee olevansa juuri sellainen Indigo tai Kristalli eli näkee itsensä niiksi ns. parhaiksi mahdollisiksi. Se jos mikä panee epäilemään koko asiaa, ei niinkän nuo luonnekartoitukset, koska samoja käytetään horoskoopeissakin ja muissakin luonnekuvauksissa. Tämä ihmisten arvottaminen joidenkin tarkemmin määrittelemättömämpien värien suhteen minua sen sijaan hieman pelottaa, on kurjaa määritellä lapsi heti vauvasta alkaen tietynlaiseksi - silloinhan hänellä ei ole todellista mahdollisuutta kasvaa ihmisenä. Vai mitä?
Toisaalta ihminenhän tuntee oman luonteensa ja osaa sitä kautta ajatella mitä värejä itsessään on. Toisaalta voi sitä käydä aura-kuvassakin vaikkapa hengen ja tiedon messuilla, niin ei tarvitse arvuutella omaa väriään vaan sen näkee valokuvasta heti.
Itte sentään tuntee itseään vähän mutta rupee nyt sitten määrittelemään ittes ja kohtalos jonkun huijariaurakuvaajan randomvärien perusteella.
ja polaroidille tulee kuva hetkessä. Silloin ei ollut mitään kuvankäsittelytekniikkaa olemassakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikki täyspurppuroita. Ai mutta oliko niitä ennen -85 syntyneenä??
huihai mitä soobaa
purppurasprektissä ja tajusin lapsemme olevan sekä kruunu, kristalli että scientologi ja kaikki samassa persoonassa ja ruumissa.
Lisäksi hänellä taitaa olla ominaisuuksia vanhoista navajo-kulttuureista, päätellen rummutuksen intensiivisyydestä, siis sitä ns. vanhaa wiisautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on se, että jotkut indigolapset ovat syntyneet vasta vuoden 1985 jälkeen :) Kukahan sen on määrittänyt? Joku indigojumala vai? Ei hemmetti mitä sontaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
newagea, newagea... uskontoa siinä missä joku kristinuskokin. Löyhemmin rajattua, eikä institutionalisoitunutta (huh mikä sana).
T. utieteilijä
luojan kiitos tuon pitkän sepustuksen mukaan noitten hörhöjen kasvatusneuvot vaikuttavat suurimmaksi osaksi ihan hyviltä (esim. annetaan paljon hellyyttä, vahvistetaan itsetuntoa). Poikkeuksena toi osapurppuralasten seksuaalisuuden tukahduttaminen, apua.
+ sit se, että näihin uskovat vanhemmat tietysti luokittelee mielellään lapsensa johonkin noista luokista ja tulkitsee sitten kaiken lapsen käyttäytymisen sen tyypin ilmentymänä, mikä voi olla vahingollista.
+ se, että purppuralapsia ilmeisesti pidetään jonkinlaisina "pahuuden lähettiläinä", mikä ei vaikuta hirveän kivalta tavalta suhtautua omiin lapsiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on muita parempia.Omat lapset on herkkiä ja älykkäitä.Omat lapset ottaa kaikki mukaan leikkiin ja jakaa omat lelut muille.Omat lapset vastustaa kiusaamista ja puolustaa heikompia.Omat lapset on kauniita, vanhoja ja viisaita sieluja joiden tarkoitus on pelastaa muut pahuudelta ja ohjata kaikki parempaan ja onnellisempaan tulevaisuuteen missä ei ole rikoksia,ei kurjuutta,ei kipua,ei nälänhätää eikä kuolemaa.
Muiden lapset on saatanasta.
ihanaa nähdä aloitus tästä aiheesta, mutta tiesin heti mikä tuleman piti.
Ymmärrän mitä miehesi tarkoittaa. Indigolapsena oleminen on tarkoittanut ainakin itselleni ääretöntä ulkopuolisuudentunnetta ja johtanut jopa eristäytymiseen.
Täältä löysit nyt kuitenkin yhden kanssasisaren, oli ihanaa lukea että ei-niin-kaukana on muita joilla samanlainen maailmankatsomus, ja jopa kokemusta muista Indigoista.
Kiitos aloituksesta, vaikka tiedämme nyt että tämä on monella tapaa hirveän väärä paikka juuri tällaiselle keskustelulle.
Ihmiset eivät vain valitettavasti ole vielä vastaanottamaan näin suurta tietoa.. Ihmisen "järjestelmä" kun on "rakennettu" niin, että ei liian suurta pompsia yhdellä kertaa :)
Silti rohkaisen kaikkia tästä asiasta kiinnostuneita taikka näiden asioiden kanssa eläviä avamaan ja aloittamaan keskustelua koska elämme todella suuren muutoksen aikaa ja aivan väistämättä tämä "tietoisku lyö vasten jokaisia kasvoja" eikä siihen mene kovinkaan pitkä aika enää..
Ei ole väärää paikkaa tällaiselle keskustelulle, koska se on vain opittava hyväksymään että tämä valon ja rakkauden tie ei todellakaan ole helpoin vaihtoehto kulkea! Vastoinkäymisiä tulee roppakaupalla ja niiden kanssa on vain jotenkin sopeuduttava elämään. Juurikin ne opettavat meille sen kallisarvoisen asian että kaikesta vaikeasta ja jopa luopumisen tuskastakin seuraa aina moninverroin hyvää jos vain osaa ja ennenkaikkea haluaa katsoa.. sielunsilmin :)
Itsensä erilaisuuden hyväksyminen lähtee kuitenkin ihan aina ensisijaisesti omasta itsestään ja ellei itse ole sinut itsensä kanssa on helppoa imeä itseensä muiden piikittelyt ja alkaa epäillä omia tuntemuksiaan!
Kauniita ja opettavaisia hetkiä sielun matkalla omaan sisimpään :) sieltä löytää jo aivan täysin valmiit vastaukset udeimpiin kysymyksiin, korkeammalta minältä. Muista myös jättää pikkiriikkinenkin ego narikkaan sillä se kyllä varmasti värittää vastaukset vain huijatakseen sinua..
kaikesta vastustuksesta huolimatta. Minua kiinnostaa nämä asiat myös, vaikka en näihin ole niin syvällisesti päässyt perehtymään. Olen iloinen viestistäsi, ja uskon että pienet vihjeet johtavat ihmistä oikeaan suuntaansa etsimään sitä mitä tarvitsee.
Mielenkiintoinen on myös mielessäni kysymys: miksi joissakin ihmisissä herää niin voimakkaita reaktioita? Sitä heidän kannattaisi myös itsessään miettiä. Minä teen mitä teen, ja minulle aivan sama mitä asioita muut ihmiset hakevat elämäänsä. Muiden valinnat eivät herätä minussa noin syviä tunteita.
Oletkos ap käynyt lukemassa kanavointeja esim. ihanat enkelit- sivustolla. Siellä muistaakseni ollut useasti indigo&kristallilapsista. Ja paljon muuta mielenkiintoista :)
hyi hitto, mihin kaikkeen ihmiset tyhmyyksissään eksyvät :(
Ja uskovat joidenkin lasten olevan "alakerrasta" ja pahoja - en pysty ilmaisemaan miten sairasta paskaa tuo luokittelu mielestäni on.
Se tuntuu vielä hassummalta, että täysjärkiset ihmiset tuntuvat lankeavan tällaisiin
Täysjärkiset aikuiset...
t. ohis
eli "New age" on oikea termi näille uskomuksille. Uskonto siinä missä muutkin http://fi.wikipedia.org/wiki/New_Age tosiaan noi indigot ja muut vastaavat kuuluu tuohon uskontoon kans.