En ymmarra vanhempia, jotka vievat lapsen perhepaivahoitajalle vaikka paivakodissa vapaita paikkoja. Itse alan alemman koulutuksen saaneena arvostan niin paljon lastentarhanopettaj

hoidan lastani kotona, koska mieheni palkkakuitissa lukee maksetaan kohdassa 5-numeroinen summa.

En hetkeäkään ole katunut. Meidän pph vie lapsia satutunneille kirjastoon, käy muiden hoitajien kanssa leikkikentällä, kuljettaa isommat lapset päiväkerhoon, käy päiväkodilla jumpassa ja uimassa.



Päiväkotiin verrattuna lapseni sairastelee vähemmän, on levollisempi, ei stressaantunut, kuulee vuoden melutauon jälkeen normaalia puhetta, on tehnyt kymmeniä askarteluja, oppinut lukemaan yms.



On olemassa hyviä ja huonoja päiväkoteja, yhtä lailla on olemassa hyviä ja huonoja perhepäivähoitajia. Minulta ei löydy meidän päiväkodin opettajille vähäistäkään arvostusta, kun asenne lapsia ja hoitajia kohtaan oli ala-arvoinen.

Mäkin olen jutellut monien lastentarhanopettajien kanssa, jotka on sitä mieltä ettei ainakaan ihan pienelle tarha ole sopiva.



Itse ollaan haettu meidän 2-vuotiaalle ens syksyksi tarhapaikkaa, mutta juteltu myös tutun pph:n kanssa jos hällä olis tilaa. Tuntemattomalle pph:lle en veis, koska päiväkodissa hoitajat kykenee kontrolloimaan toisiaan paremmin, toiminta on sillä tavalla luotettavampaa. Mutta tuttu pph oli ainakin noin pienelle paras vaihtoehto mun mielestä.



Mä en ainakaan ajattele, et jompi kumpi tapa hoitaa olisi absoluuttisesti parempi. Kaikki riippuu lapsen tarpeista, iästä ja toisaalta hoitajan läsnäolosta ja soveltuvuudesta alalle. Ei kaikki lto:tkaan välttämättä ole kovin soveltuvia, ei ne pääsykokeetkaan objektiivinen seula ole vaan virheitä tehdään.

Ettekös te itse ole niitä kaikkein fiksuimpia kasvattajia? Vai eikö oma " ammattitaito" riitä tähän vaativaan kasvatustehtävään?

Itse oon työskennellyt paljon päiväkodeissa ja opiskellut (en valmistunut, vaihdoin alaa) lastentarhanopettaaksi. Kuitenkin laitoin tyttöni 1v 3kk perhepäivähoitajalle, koska mielestäni hänelle pieni ryhmä ja kodinomainen toiminta oli paras ratkaisu. Jos nyt en olisi jäänyt äitiyslomalle uudelleen, olisin varmaankin siirtänyt hänet päiväkotiin (täyttää juuri 4v), koska kaipaa enemmän aktiviteetteja ja samanikäistä seuraa. Pph-paikassa nyt niin pieniä.

Pph-täti on aivan ihana tyyppi, joka kauan tehnyt sitä työtä ja sen huomaa. Turvallisin mielin on aina uskaltanut jättää hänelle ja tiedän tyttöni viihtyneen siellä tosi hyvin.

Mun mielestä sekä pväkoti että perhepvähoito ovat hyviä ratkaisuja. Harmillista vaan, että perhepvähoitajilla on niin surkea työehtosopimus!!! Tekevät arvokasta työtä, omassa kodissaan, pitkiä päiviä ilman pausseja, sairasloma-asiat päin prinkkalaa jne. Mikä muu ammattiryhmä nykypvänä suostuisi?

Häh