Miten anoreksiaa sairastavaa

Anorektikko vain näkee itsensä lihavana, oli paino mikä vain.



Hoitona käytetään yleensä terapiaa yhdistettynä lääkitykseen (mielialalääkkeitä kai usein).



Syömishäiriöistä enemmän: http://www.syomishairioliitto.fi/



Keskustelualueella on sekä läheisten palsta että sairastuneiden. Niiltä voit lukea kokemuksia sairaudesta ja parantumisesta.

on suomessa ihan retuperällä

jos oikeasti halutaan hoitaa, niin sairaalassa (tai muussa hoitolaitoksessa) pitäisi olla niin kauan että normaalipaino (BMI:n mukaan) on saavutettu. Tätähän ei Suomessa tehdä käytännössä koskaan, vaan anorektikot lasketaan ulos alipainoisina, jolloin on isompi riski lipsahtaa takaisin.

on suomessa ihan retuperällä

Jos sinusta tuntuu, että siitä olisi hyötyä, niin voin yrittää edes vähän valottaa anorektikon sielunelämää. Mutta ainoastaan täysin luottamuksellisesti ja nimettömänä. Tietysti myös toisin päin. Kerro, jos haluat, että laitan s-postiosoitteeni.

ja kovasti kiinnostunut anorektikon sielunelämästä

Jos sinusta tuntuu, että siitä olisi hyötyä, niin voin yrittää edes vähän valottaa anorektikon sielunelämää. Mutta ainoastaan täysin luottamuksellisesti ja nimettömänä. Tietysti myös toisin päin. Kerro, jos haluat, että laitan s-postiosoitteeni.

ja kovasti kiinnostunut anorektikon sielunelämästä

Jos sinusta tuntuu, että siitä olisi hyötyä, niin voin yrittää edes vähän valottaa anorektikon sielunelämää. Mutta ainoastaan täysin luottamuksellisesti ja nimettömänä. Tietysti myös toisin päin. Kerro, jos haluat, että laitan s-postiosoitteeni.

linneab79@gmail.com

Laita minulle viestiä!

En valitettavasti ehdi kovin usein vastailla kun minulla on pieni lapsi, mutta yritän auttaa parhaani mukaan. Haluaisin todella auttaa, sillä tiedän, että anorektikon elämä on helvettiä, vaikka se voi ulkopuolisesta näyttää kivalta.

juuri nyt en ehdi kirjottaa, kiitos

juuri nyt en ehdi kirjottaa, kiitos

Ei kiirettä, laita sitten kun siltä tuntuu.

sanoisin, että mun kohdallani kyse oli siitä, että vihasin ja häpesin liian aikaisin alkanutta fyysistä kehitystäni, ja laihtuessani nautin siitä, kun minua todellakin luultiin ikäistäni nuoremmaksi! Voi kuulkaa, se oli siinä vaiheessa ihanaa! Tärkeää ei ollut niinkään kilojen tippuminen vaan lapsekkaaksi kapeneva lantio.



En kannata sitä näkemystä, että kalvakoiden, riutuneiden mallityttöjen kuvat kasvattaisivat tavistyttöjen riskiä sairastua anoreksiaan. Minulle niillä kuvilla tai yleensäkään toisten hoikkuudella ei ollut vaikutusta - ainoa mistä nautin oli se tunne, että tavallaan pystyin laihduttamisen avulla palaamaan siihen vaiheeseen, joka minulta oli mennyt ohi, kun kehityin fyysisesti liian nopeasti.

oli se, että vanhemmat riiteli ja koin, että mun vastuulla on se lopettaa (ei mitenkään vanhempien toimesta tullut tällainen olo, ihan oma juttu oli) ja sitähän en voinut hallita. Syömistä sitten voin. Laukaisevana tekijänä oli myös se, että olin tehnyt jotakin typerää elämässäni, ja halusin siitä pahasta tavasta eroon ja sitten samalla päästä kaikista pahoista tavoista eroon. alkoi siis karkkilakolla, ehkä voisi sanoa, että ortoreksian kautta anoreksiaan. Olin myös lievästi pullea ja olinhan toki siitä ikäryhmältäni saanut palautetta, vaikkei varsinaisesti koskaan kiusattukaan. Perfektionistia mussa ei ollut lainkaan. Ja vaikka vanhempien suhde toisiinsa ei ollut niin auvoinen, niin heidän suhde lapsiinsa on ollut tosi hyvä, ei mitään moittimisen sijaa.



Psykologi/ psykiatri on ehdoton, että päästään käsittelemään sitä todellista syytä.

Minulle voi myös kirjoittaa,olen itsekin anorektikon äiti,lapsi tällä hetkellä sairaalahoidossa.Toki muut voi myös kirjoitella.

kirjavakana@hotmail.com

itselläni anorektikko lapsi joka ulkona kaikista hoitosysteemeistä. Paino ei ole laskenut riittävän monta kiloa. Bmi kuitenkin pikkusen yli 15. Hoitoon ei tarvitse mennä jos ei halua. Kyseessä kuitenkin vielä alaikänen. Tässä odotellaan painon laskua josko sitten suostuisivat ottamaan pakkohoitoon. Vielä ei olla saatu useista yrityksistä huolimatta. Ensiavussakin ollaan käyty tipassa ku meni jalat alta

anoreksia johtuu häiriintyneestä äiti-tytärsuhteesta.

Hoitamattomana tauti johtaa kuolemaan ja vaikka paranisikin, on alttius sairastua uudelleen elämän kriisitilanteissa vahva.

Ei mikään ihme, että syömishäiriöitä on niin runsaasti, sillä media ihannoi sairaalloista hoikkuutta ja äidit narisevat liikakiloistaan. Siinäpä oiva maaperä altistaa lapset anoreksialle.

anoreksia johtuu häiriintyneestä äiti-tytärsuhteesta.

Katsoin kerran dokkarin jossa kävi ilmi että anoreksia johtui vanhempien liiasta kontrollista jota vastaan tyttö kapinoi. Päällisin puolin kaikki oli ihan hyvin ja tytöllä oli esim. todella läheinen ja rakastava suhde isäänsä. Vähän liiankin läheinen, koska isä tunki nenänsä kaikkiin tytön asioihin, äiti taas oli vähän sellainen näkymätön statisti ja kodinkone perheessä. Tytölle annettiin vähän liikkumavaraa, hän sai mm. itse päätää mitä kursseja valitsi koulussa, hän sai mennä vapaammin kavereiden kanssa ja näin tilanne rupesi paranemaan.

Ja oikeasti, ne vanhemmat ei ollu mitään hirviöitä ja kontrollifriikkejä vaan ihan mukavia ihmisiä, pikkasen vaan liian uppoutuneita lapseensa. Sellasta symbioottista meinikiä.

ennenvanhaan oli käsitys, että anoreksia johtuisi huonosta äititytärsuhteesta, mutta nykyään on toisiakin selityksiä/syitä anoreksialle esim. hallitseva isä, ylihuolehtivat vanhemmat, täydellisyyteen pyrkivä luonteenlaatu, perinnöllinen alttius tai perinnöllisyys, koulukiusaaminen, nyky yhteiskunnan sairaat vaatimukset naisille, älykkyys.....

anoreksia johtuu häiriintyneestä äiti-tytärsuhteesta. Hoitamattomana tauti johtaa kuolemaan ja vaikka paranisikin, on alttius sairastua uudelleen elämän kriisitilanteissa vahva. Ei mikään ihme, että syömishäiriöitä on niin runsaasti, sillä media ihannoi sairaalloista hoikkuutta ja äidit narisevat liikakiloistaan. Siinäpä oiva maaperä altistaa lapset anoreksialle.

Että eikö anoreksiaa sitten esiinny tytöillä, joiden ainoa huoltaja on isä? Ja entäs sitten poikien anoreksia, johtuuko se huonosta isäsuhteesta?

En kiistä tätä suoralta kädeltä. Minä sairastuin bulimiaan. Äitini oli juuri tollainen läskeistä marisija, vaikka on aina ollut hoikka. Itsekin syömishäiriöinen joka vahti aivan hysteerisesti omiaan ja minunkin syömisiäni ja huomautteli "läskeistäni", joita ei edes ollut.

Miten anoreksiaa sairastavaa autetaan/voidaan auttaa? Nuori tyttö jolla käsitys ihanne painosta aivan väärä... en ymmärrä koko sairautta... onko se vain minäkuvan vääristymää?

hänelle mitä pikimmin asiantuntevaa hoitoa. Anoreksia ei parane itsestään, eikä pelkällä läheisten avulla. Se on pahimmillaan kuolemaanjohtava sairaus. Anorektikot kroonistuvat helposti, koska kehon kuihduttaminen ruokkii psyykkisiä oireita.

Syli ry:n sivuilta ja esim. heidän keskustelupalstalta löytyy tietoa ja vertaistukea.

Että eikö anoreksiaa sitten esiinny tytöillä, joiden ainoa huoltaja on isä? Ja entäs sitten poikien anoreksia, johtuuko se huonosta isäsuhteesta?

En kiistä tätä suoralta kädeltä. Minä sairastuin bulimiaan. Äitini oli juuri tollainen läskeistä marisija, vaikka on aina ollut hoikka. Itsekin syömishäiriöinen joka vahti aivan hysteerisesti omiaan ja minunkin syömisiäni ja huomautteli "läskeistäni", joita ei edes ollut.

Jos vanhemmalla on/on ollut syömishäiriö, lapsella on useammin...

eikä läheskään aina kyse ole mistään ongelmista vanhempien kanssa. Välit vanhempiin voivat olla ihan kunnossa, eivät liian läheiset, eivät liian etäiset, aitoa välittämistä jne. Syömishäiriöön voi olla syynä esim.

-seksuaalinen ahdistelu

-masennus

-tapahtuu jtoain mitä ei voi hallita -> hakee hallintaa syömisen kautta

-pelko aikuistumisesta

-kyvyttömyys käsitellä tunteita

-jne



Monet syömishäiriöiset ovat perfektionisteja ja haluavat että asiat ovat aina hallinnassa.



-entinen syömishäiriöinen

vai kuinka muuten selittyy että eräällä luokalla oli 7 tyttöä ja heistä 4 anoreksia. Koko kunnan ikäluokasta reilusti yli puolella anoreksia tyyppisiä oireita. 40% diagnostisoitu anoreksia tai epätyypillinen anoreksia+ useita seurannassa olioita. Toisissakin ikäluokissa syömishäiriötä, mutta ei yhtä paljon