40 + ikäiset

Olen 46 ja itse ajattelen, että mahtava ikä. Olen vielä voimakas ja jaksava ja vielä jonkun näköinenkin.

Lisäksi on tullut sellainen asia, että ei ihan pikkujutuista jaksa hötkyillä. Ja tosiaan, seksi on paljon parempaa kuin nuorena.

Omaa aikaa on enemmän kun lapset on isompia.

Hyvä ikä.

Toisaalta on ihanaa kun ei ole kuukautisia

Kuukautisista pääsin eroon 39-vuotiaana, kun poistettiin kohtu, jossa oli pari polyyppiä ja adenomyoosi

tavalla koette kasvaneenne henkisesti eksponentiaaliesti? Onko se, ettei välitä muiden mielipiteistä, henkistä kasvua vai vain henkistä väsymistä? Toki positiivistahan se on.

Osaa suhteuttaa asioita, eivätkä ne todellakaan ole enää mustavalkoisia. Osaa käyttää hyödykseen tilanteita/kokemuksia ja jättää asiat arvoonsa ja ymmärtää myös, että asioihin ei yleensä ole yhtä oikeaa ratkaisua. Henkinen pääoma kasvaa koko ajan, niin kauan kuin me ihmiset ollaan vastaanottavaisia.

Näkee erilaisia tilanteita ja ratkaisuja, oppii kokemastaan. Tähän on olemassa myös fyysiset selitykset, googlaa keski-ikää.

tavalla koette kasvaneenne henkisesti eksponentiaaliesti? Onko se, ettei välitä muiden mielipiteistä, henkistä kasvua vai vain henkistä väsymistä? Toki positiivistahan se on.

vaan ihan oikeasti en ole niin huolissani siita mita muut ajattelevat minusta, pitavatko minusta (en halua enaa miellyttaa kaikkia), on perspektiivia ja elamankokemusta mihin suhteuttaa asiat. On myos oikeasti kokemuksen tuomia ja perusteltuja nakokulmia ja mielipiteita, niita ei enaa tarvitse vaen vangalla yrittaa "keksia".

Odotan toista lastamme, joten fyysisiä muutoksia on kehossa runsaasti! Esikoinen syntyi noin vuosi sitten ja toivuin nopeasti raskaudesta ja synnytyksestä, vaikka olinkin jo täyttänyt 40.



Harrastan monipuolisesti liikuntaa, joten vartalo ei vuosien mittaan ole kovin paljon muuttunut parikymppisestä. Keho toimii hitaammin, eli esim. juostessa tai spinningissä olisi hyvä aina aloittaa treeni rauhallisesti ja pikkuhiljaa lisätä tehoja.



Henkisesti nelikymppisenä on tosi paljon helpompaa kuin parikymppisenä! Ei tavitse stressata omaan olemiseen liittyviä asioita, jotka nuorelle aiheuttavat monenlaista päänvaivaa. Nautin elämästä paljon syvemmin! Elämänkokemus antaa rauhaa!



Olen paljon onnellisempi nyt nelikymppisenä kuin parikymppisenä, vaika sekin oli ihan mukavaa aikaa.

olen odottanut vauvaa, joka syntyy milloin tahansa ja ihan pian itse olen jo 43v, niin mulle on sanottu, että näytän nuoremmalta nyt odottaessani kuin aiemmin. En tunne itseäni mitenkään vanhaksi, ehkä kokeneeksi ja vahvemmaksi, mutta kuten kaverilleni jo 30v. täyttäessä totesin, ei sitä sisäinen olemus täytä mitään vuosia, vaan on iätön. Eli luulen, että peräti 60-vuotiaanakaan en tunne itseäni vanhaksi, vaan minuksi itsekseni. Raskaus on mennyt hyvin, en ole edes mitenkään erityisen väsynyt ollut, eikä mitään kummoisia ongelmia.



Se mikä on muuttunut on se, että aloin jo useampia vuosia sitten kiinostua terveysasioista ja ruokavalion merkityksestä siihen. Sitä nuorena ei tuommoiset kiinnostaneet, mutta joskus 35-v.:n jälkeen alkoi kiinnostaa.



Ehkä se että on pieniä lapsia saa tuntemaan itsensä nuoreksi eikä mitenkään vanhaksi. En osaa edes kuvitella, millaista olisi, jos lapseni olisivatkin jo isoja ja he alkaisivat saada lapsia. Se on sitten minulle todellisuutta sen jälkeen kun itse olen yli 50v. Se onkin minulle ehkä enemmän merkittävä ikä, jää kuukautiset pois ja ekat lapset alkavat aikuistua.



Hyvältä se tuntuu olla yli 40v. En haluaisi olla yhtään nuorempi. On elämää elettynä jo takana ja hyvällä lykyllä (terveellisillä elämäntavoilla) voi olla vielä peräti enemmän vuosia edessäkin.



Olen mielestäni vielä ihan nätti, mutta en enää edes kaipaa kaunottaren titteliä tai että kukaan ihailisia kauneuttani. Mieluummin sulaudun masssaan ja olen huomaamaton. Nuorena halusin näkyä, mikä ilmeni pukeutumisessakin.