Lue keskustelun säännöt.
Onko suomen kielen opiskeluun hyviä oppikirjoja, vai keskittyykö kaikki kirjat järkyttävään kielioppiin?
02.11.2024 |
Ihan mielenkiinnosta kyselen, onko edes paljoa tarjolla eri kirjasarjoja suomen opiskeluun ulkomaalaisille?
Ja millaisia nämä tarjolla olevat kirjat ovat?
Väännetäänkö siellä ihan karmeaa kielioppia pääasiassa? Suomen helmasyntihän on aina ollut kieltenopetuksessa yleisesti vääntää kielioppia ja nippelitietoja, joten monen vuoden opiskelun jälkeekään ei osata käyttää kieltä arkielämässä.
Mun mielestä alkais olla markkinarako kunnon suomen kielen kirjasarjalle, jossa panostetaan helppoon arkikieleen. Ja vois esitellä puhekieltäkin samalla.
Suomen puhuttu kieli eroaa kirjakielestä.
Kommentit (21)
On esim. Helppoa suomea joten bisnesideasi menee nyt vähän harakoille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laululyriikoista oppii suomea helposti!
Tyhmä aloitus. Kielessämme nyt vain sattuu esimerkiksi olemaan ne lukuisat sijamuodot. Milläs opettelet suomea, jos et tiedä, koska sanotaan vaikkapa talo, taloksi, taloa, talon, talossa, talosta, taloon . . .? Ja tässä oli vain pieni osa sijamuodoista. Milläs opettelet suomea, jos et osaa sanoa juoksen - juoksin - olen juossut tai syön - söin - olen syönyt? Miten ilman kielioppia selviät siitä, että verbiä to have - ha - haben ei ole meillä ollenkaan, vaan pitää sanoa ,minulla on ja ,sinulla ei ole ja ,meillä on ollut?
Tämä on vaikeaa kieli, siitä ei ole epäilystäkään. Ja tietysti tänne voi tulla ulkomailta puhumaan ,me tarzan you jane -kieltä, mutta mitä järkeä siinä on, että joku vaikka kaupassa osaa sanoa ,Minä haluta yksi corn flakes paketti, ei löytyä! ja toivoo työpaikkaa täältä?
Tämä palsta on erinomaista oppimateriaalia kielen oppimiseen ja muhunkin kotoutumiseen.
Valitettavasti kielen opiskeluun ei ole mitään oikotietä, johon ei kielioppi kuuluisi. Kirjoja kyllä on. Mitä jos tutustuisin niihin ennen kuin haukut musta tuntuu -periaatteella. Kokeile Googlea tai mene kirjastoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä aloitus. Kielessämme nyt vain sattuu esimerkiksi olemaan ne lukuisat sijamuodot. Milläs opettelet suomea, jos et tiedä, koska sanotaan vaikkapa talo, taloksi, taloa, talon, talossa, talosta, taloon . . .? Ja tässä oli vain pieni osa sijamuodoista. Milläs opettelet suomea, jos et osaa sanoa juoksen - juoksin - olen juossut tai syön - söin - olen syönyt? Miten ilman kielioppia selviät siitä, että verbiä to have - ha - haben ei ole meillä ollenkaan, vaan pitää sanoa ,minulla on ja ,sinulla ei ole ja ,meillä on ollut?
Tämä on vaikeaa kieli, siitä ei ole epäilystäkään. Ja tietysti tänne voi tulla ulkomailta puhumaan ,me tarzan you jane -kieltä, mutta mitä järkeä siinä on, että joku vaikka kaupassa osaa sanoa ,Minä haluta yksi corn flakes paketti, ei löytyä! ja toivoo työpaikkaa täältä?
En ole kielten opetuksen asiantuntija, mutta ihmiset eivät välttämättä opi kieltä samalla tavalla kuin miten kielitielijät sitä teoreettisesti jäsentelevät. Voi esimerkiksi olla, että ihmiset oppivat esimerkiksi yleistämällä vapaamuotoisesti esimerkeistä, eikä juuri niin, kuin kielitieteellisessä keskustelussa asia hahmotetaan.
Tämä ei oikeastaan rajoitu edes ihmisiin, sillä esimerkiksi ChatGPT:n kaltaiset kuelimallitekoälyt osaavat tuottaa varmaankin kielellisesti erittäin laadukkaana pidettävää tekstiä, vaikka ei niihinkään mitään erityistä kielioppia ole ohjelmoitu. Ainakin tekstinluontiohjelmistojen kohdalla vaikuttaisi siltä, että tällainen vapaamuotoinen esimerkkioppiminen päihittäisi kielioppilähtöisen lähestymistavan.
Jos haluaa itseopiskelua, niin siinä sanaston ja kieliopin paukuttaminen on kovin keskeistä. Yleensä käytetään Suomen mestaria.
Kyllä vaihtoehtoja toki olemassa on. Esimerkiksi Berlitz-metodi. Mutta pelkkä kirja ei riitä, vaan rahaa pitää käyttää enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On olemassa vaikka kuinka paljon! Millä kielitasolla poikaystäväsi on nyt? Alkeitahan opetetaan vokissakin. Pitäisi vain osasta opiskella.
Tietysti ihmisten kannattaa osata suomen kielen sijamuodot, mutta ei niiden sijamuotojen nimiä tarvitse osata!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englanninkielinen kirja tulee mieleen: Colloquial Finnish. Se ei taida olla kovin kielioppipainotteinen.
Vierailija kirjoitti:
Englanninkielinen kirja tulee mieleen: Colloquial Finnish. Se ei taida olla kovin kielioppipainotteinen.
Tuolta voi kuunnella, minkälaisia tekstejä ja harjoituksia kirjassa on:
https://routledgetextbooks.com/textbooks/colloquial/language/finnish.php
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on useita eritasoisia oppikirjoja. Osa löytyy kirjastostakin.
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä aloitus. Kielessämme nyt vain sattuu esimerkiksi olemaan ne lukuisat sijamuodot. Milläs opettelet suomea, jos et tiedä, koska sanotaan vaikkapa talo, taloksi, taloa, talon, talossa, talosta, taloon . . .? Ja tässä oli vain pieni osa sijamuodoista. Milläs opettelet suomea, jos et osaa sanoa juoksen - juoksin - olen juossut tai syön - söin - olen syönyt? Miten ilman kielioppia selviät siitä, että verbiä to have - ha - haben ei ole meillä ollenkaan, vaan pitää sanoa ,minulla on ja ,sinulla ei ole ja ,meillä on ollut?
Tämä on vaikeaa kieli, siitä ei ole epäilystäkään. Ja tietysti tänne voi tulla ulkomailta puhumaan ,me tarzan you jane -kieltä, mutta mitä järkeä siinä on, että joku vaikka kaupassa osaa sanoa ,Minä haluta yksi corn flakes paketti, ei löytyä! ja toivoo työpaikkaa täältä?
En ole kielten opetuksen asiantuntija, mutta ihmiset eivät v
Eivät ne mitään "opi". Kielimallit ovat kuin tekstinkäsittelyohjelmat, eli 99.99% tapauksista tilastointi, joka on tehty isosta tekstijoukosta, tietää kertoa, että mennä-verbi taipuu minä menen, sinä menet yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa monta kielioppivirhettä jo otsikossa. Roskakoriin lanka lukematta.
"En ole kielten opetuksen asiantuntija, mutta ihmiset eivät välttämättä opi kieltä samalla tavalla kuin miten kielitielijät sitä teoreettisesti jäsentelevät. Voi esimerkiksi olla, että ihmiset oppivat esimerkiksi yleistämällä vapaamuotoisesti esimerkeistä, eikä juuri niin, kuin kielitieteellisessä keskustelussa asia hahmotetaan."
Pieni lapsi oppii mallista, mutta aikuinen sääntöjen kautta. Miten ihmeessä selität mitään ilman kielioppikäsitteitä? Jos ja kun opiskelija kysyy miksi, opettajan on selitettävä. Ei voi vain loputtomiin luetella esimerkkejä.
Suomen kieli on äärimmäisen vivahteikas ja ilmaisuvoimainen kieli. Valtakieliin verrattuna ylivoimainen. Meidän kielioppi on se, joka mahdollistaa kielemme rikkauden. (Ja ei, tähän kontekstiin ei sekoiteta edes murteita).
Moni natiivikin (suomi äidinkielenä), inhoaa kielioppia. Se kuitenkin on kaava, tai koodeksi, joka aukaisee loogisen järjestyksen kaikessa kauneudessaan. Kuin luonnon fraktaali, jonka säännönmukaisuudet on ilmiselviä, jos ne kykenee näkemään. Kaava (=pattern), joka aukaisee koodeksin ja antaa ilmaisuvoiman, jolle luonteenomaista on myös sanoilla leikittely ja sanojen helliminen luomalla uusia. Ei naurettavia tai säälittäviä puolikielisiä käännöksiä, tai tökeröitä taitamattomuuden ilmaisuja. Vaan rehevää, aitoa, ja alkuperäistä orgaanista inormaation itsesimilaarisuutta. Uniikilla häviävän pienen puhujajoukon älyllisenä tuotoksena. Kopioimattomana. Kuin luonnonvoima.
Äidinkieli on ajattelun ja sydämen kieli. Sellaista muotoa opetusmateriaalia ulkopuoliselle ei ole olemassakaan, mikä mahdollistaisi hyvinkään omaksuvalle sen kaiken koodeksin, mitä tähän kieleen sisältyy. Perimätietokin on kvantittunut sanoihin sisään.
Vierailija kirjoitti:
"En ole kielten opetuksen asiantuntija, mutta ihmiset eivät välttämättä opi kieltä samalla tavalla kuin miten kielitielijät sitä teoreettisesti jäsentelevät. Voi esimerkiksi olla, että ihmiset oppivat esimerkiksi yleistämällä vapaamuotoisesti esimerkeistä, eikä juuri niin, kuin kielitieteellisessä keskustelussa asia hahmotetaan."
Pieni lapsi oppii mallista, mutta aikuinen sääntöjen kautta. Miten ihmeessä selität mitään ilman kielioppikäsitteitä? Jos ja kun opiskelija kysyy miksi, opettajan on selitettävä. Ei voi vain loputtomiin luetella esimerkkejä.
Minä olen oppinut aikuisena saksaa lähes pelkästään mallista ja venäjääkin olen oppinut jonkin verran samalla tavalla.
Uskon, että joillekin ihmisille kielioppisäännöistä voi olla hyötyä, mutta en ole itse koskaan tietoisesti opetellut niitä. Minulla on silti ihan yliopistopaperit vieraan kielen opiskelusta.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti ihmisten kannattaa osata suomen kielen sijamuodot, mutta ei niiden sijamuotojen nimiä tarvitse osata!
Ei sitä kukaan oke väittänytkään.
upupup
Eikö kenelläkään ole tuttua, puolisoa tai kaveria, jotka yrittävät opiskella suomea ja sitä kautta tietäisi suomen kielen oppikirjojen tason?