Lue keskustelun säännöt.
17-v tyttäreni raskaana.
18.01.2011 |
Toispaikkakunnalla opiskeleva 17-vuotias tyttäreni ilmoitti olevansa raskaana. Poikakaveri oli kuulemma jossain vaiheessa kuvioissa, mutta ei enää. Oli mennyt terveyskeskukseen aborttiaikeissa, mutta olikin selvinnyt, että raskaus on niin pitkällä (yli 20 viikkoa), ettei aborttia enää saa.
En tiedä mitä ajatella. Tyttökin tuntuu olevan tilanteesta aivan rikki.
Kommentit (33)
No jokainen tyylillään ja voihan tuo olla mahtavaa aikaakin, riippuu ihmisestä. Kroppa menee pilalle, tissit menee, pillu väljistyy, perse leviää jne.
Varmaan ihan itsestä kiinni, kuinka levähtää, asioilla voi tehdä jotain..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi saa rakastavan, hyvän kodin ja nuoresi pääsee jatkamaan elämäänsä. Samanikäisen lukiolaisen äitinä en todellakaan ymmärrä noita "tue lastasi"-kommentteja- en halua tulla mummoksi, en halua että lapseni tulee äidiksi. Tässä tilanteessa paras vaihtoehto on adoptio, yhteys sossuun vaan jo tässä loppuraskaudessa.
Niinkö luulet, tyttösi vaan unohtaa koko asian kun tyrkätään lapsi adoptioon. Ja ihan tiedoksi, ettei tule yllärinä; Jos sinun lukiolaisesi paksuksi pamahtaa, asiahan ei Sinulle kuulu pätkän vertaa, eikä tytärtäsi kiinnosta Sinun halusi/ei halusi tulla mummoksi! Ja mitä sä sillä sossuyhteydellä teet?
No jokainen tyylillään ja voihan tuo olla mahtavaa aikaakin, riippuu ihmisestä. Kroppa menee pilalle, tissit menee, pillu väljistyy, perse leviää jne.
No mulla ei kyllä käynyt mitään noista 25- vuotiaana esikoisen saadessani. Kroppa ihan samanlainen kuin ennenkin. Toki en syö kuin sika ja löhöä sohvalla kaiket päivät vaan urheilen paljon ja vietän muutenkin aktiivista ja terveellistä elämää. Toisin taitaa olla ollä olevan tekstin kirjoittajalla, ihan on oma vikasi jos annat itsesi rupsahtaa.
Nyt kuuluu jo parempaa. Tyttö on päättänyt pitää lapsen, tekee lukion tokaluokkaa niin pitkälle kuin mahdollista ennen synnytystä. Lapsen isälle kertoi, ja hänkin on taas mukana kuvioissa ja antaa tukensa asialle.
Uskon, että tyttäresi pärjää kun on suunnitelma opiskelujen suhteen, lapsen isä ja sinä tukiverkkona. Muistatte, ettei lapsi automaattisesti tarkoita nuoruuden loppumista ja elämän pilallemenoa vaikka sitä kommenttia tännekin varmasti tulee - ja en nyt tarkoita mummolle hoitoon ja baariin-meininkiä. Kasvunpaikkahan asia tuleville vanhemmille on ja elämä erilaista kuin ikätovereilla, ei kuitenkaan yhtään huonompaa tai vähäpätöisempää!
Hänellä on varmasti hyvät mahdollisuudet tasapainoiseen elämän lapsen kanssa. Adoptio on biologiselle äidille ja lapselle usein melko traumaattista. Nyt ei ole kyse mistään alamaailman huumehörhöstä, milloin huostaanotto on ainoa järkevä toimenpide.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli juuri täyttänyt 18v kun sai minut. Tosin olin toivottu ja isäkin oli ja on vieläkin kuvioissa. Äiti on ollut aina tyytyväinen siihen, että teki minut niin nuorena ja on kyllä ihan mukavaa kun vanhemmat ovat vieläkin aika nuoria (minä 33v ja äiti täyttää 52v) eivätkä vielä vanhuksia. Tosin tuolloin nuoret taisivat olla hieman kehittyneempiä tuossa iässä kuin nykyään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta sellasta sattuu. Helppoa ei tuu olemaan, mutta keksittä varmaan jonkun ratkaisun
eihän tossa nyt mikää muu auta ku pukata se lapsi maailmaan.
kyllä naiset on kautta aikain saanut lapsia nuorena.tukeahan tää tyttö tulee kyllä tarviimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kuukautiset tulleet aina marraskuulle asti, ja vasta kun joulukuun kk:t jäivät tulematta, testasi plussan :/
ap
mun äiti alkoi odottaa mua kun oli 17. EI se käsittääkseni mikään katastrofi ollut, vaikka epäilemättä suunnittelematon yllätys.
Mitä tyttäresi opiskelee? VOiko vaihtaa iltakouluun? Jos voi, on ilmapiiri ehkä hyväksyvämpi kuin toisen asteen päiväkouluissa. Lisäksi silloin voi usein jopa tehdä pari tuntia töitä päivässä koulupäivän ohella eikä silti lapsen hoitopäivät mene ylipitkiksi. Hoidon järjestäminen illalla tietysti hieman hankalampaa kuin päivällä, muttaonhan vuoropäiväkoteja. Ja ehkä suvusta ja perheestä löytyy tukiverkkoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi antaa lapsen adoptioon. Saisi varmasti rakastavan kodin. En sano että se olisi välttämättä lapsen kannalta paras ratkaisu, mutta ihan hyvä siinä tapauksessa jos tytär kokee olevansa liian nuori äidiksi.
Tunnen sellaisiakin tapauksia joissa mummi on adoptoinut teiniäitityttärensä lapsen.
Vauva syntyy kesäkuussa. Varmaan paras pitää välivuosi, eikä yrittääkään viimeistä lukiovuotta yrittää tehdä vauvan hoidon ohessa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehdottomasti tuet lastasi kun omasta järkytyksestäsi selviät :)
Eihän se vauvan tulo maailmaa kaada, vaikka se tytöstäkin varmasti siltä aluksi tuntuu. Siitähän se uusi elämä sitten alkaa, vähän vaan erilainen sellainen.
Tyttäeri tarvitsee tukea ja apua monessa asiassa. Iltakoulu voisi tosiaan olla hyvä idea
Ehkä tälläkin asialla on tytön elämässä joku tarkoitus, joka selviää vasta myöhemmin :)
Tsemppiä teille!
eikä sellaista ole paikkakunnallamme.
Minä tein ihan suuresti harkiten 17 vuotiaana esikoiseni. Koskaan en ole katunut päätöstäni ja lapseni on nyt 15vuotta ja tuottanut niin paljon iloa ja meille. Isän kanssa olemme naimisissa ja perhe on kasvanut muutenkin.
Kyllä se tyttö selviää. Ja toivottavasti tajuat että se lapsi tuo tytöllesi iloakin, ei vain synkkiä rasittavia hetkiä! Saa olla nuorena äitinä ylpeä ja todennäköisesti pärjää paremmin murkkuvaiheessa lapsen kanssa kuin jos olisi esim 55v kun lapsi on 15v!
Joten, onnea vain kovasti!
Toisekseen... 20 viikkoa on aika pitkä aika! En oikein usko etteikö ole tiennyt olevansa raskaana! Ei vain halua sulle sanoa että on tehnyt ilman sun suostumusta ja hyväksyntää päätöksen että pitää lapsen. Kertoo minusta aika paljon sun suhteestas tyttäreen! Sori vaan!
on järkytys jos saa tietää olevansa raskaana yhtäkkiä, varsinkin kun ehkäisy on ollut käytössä. Tilanteen kanssa on nyt vain eletävä ja teidän on tuettava tytärtänne asian kanssa. Hänen olisi varmaan viisainta pitää välivuosi ja muuttaa teille kotiin siksi aikaa. Yksin ei ole hyvä jäädä vauvan kanssa.
Toisekseen... 20 viikkoa on aika pitkä aika! En oikein usko etteikö ole tiennyt olevansa raskaana! Ei vain halua sulle sanoa että on tehnyt ilman sun suostumusta ja hyväksyntää päätöksen että pitää lapsen. Kertoo minusta aika paljon sun suhteestas tyttäreen! Sori vaan!
Tytöllä ei ole ollut raskauspahoinvointia, ainoastaan mahakipua on ollut kovasti. Hän ei epäillytkään olevansa raskaana ennenkuin joulukuussa kuukautiset jäivät pois ja testi näytti plussaa. Tuossa äsken soiteltiin, ja tällä hetkellä tytön mieli on se, että hän varmaan antaa lapsen pois.
Minulla itselläni on työ, joka vaatii paljon matkustamista ulkomaita myöten, ja joudun olemaan melko paljon poissa kotoa. En voi laskea sen varaan, että minä huolehtisin lapsesta, vaikka toki olen tytön tukena.
ap
Ja se että muka söi pillereitä. En usko! Olen itse syönyt vuosia pillereitä ja välillä on unohtunut 4-5 pilleriä ja on ollut ovis aika. Enkä ole ikinä tullut raskaaksi!
Höpö höpö!!! Tyttö toivoi että saa sulta tukea raskauteensa ja sinä olet just samanlainen kun arvelikin eli työ matkustukset ja muut. Ja tuo kertoo miten tuo on niin kovin järkyttänyt teitä, että ei ole avoimet suhteet olleet.
Ja joo, tiedän kyllä ettei raskaus ole aina pahoinvointia jne. Mutta kyllä se jotenkin oireilee aina! Usko vain, ei uskaltanu kertoo sulle!
No, tyttäres on se joka päättää että miten tekee lapsen suhteen, et sinä!
Jos ei osaa ajatella itseään äitinä, tai tilanne ei vain sovi kuvioon niin parempi sitten antaa lapsi pois. Mutta kauheeta jos alkaakin sitten synnytyksen jälkeen vonkumaan leluaan takasi!
En tiedä, ehkä mun raskaus tekee mut vihaseksi! Saan itse kesäkuussa lapsen. Ja en vois kuvitellakaan antavani tätä pois!!!!!
T. Se 17v esikoisen harkiten tehnyt :/
Nyt kuuluu jo parempaa. Tyttö on päättänyt pitää lapsen, tekee lukion tokaluokkaa niin pitkälle kuin mahdollista ennen synnytystä. Lapsen isälle kertoi, ja hänkin on taas mukana kuvioissa ja antaa tukensa asialle.