Vaikea tilanne...Yksi lapsista allerginen kissalle!
Meillä on neljä vuotta vanha ihana ja rauhallinen kissa, joka on koko perheelle kovin rakas. Kuopus on kärsinyt vauvasta asti pahoista allergioista, mutten ole yhditänyt (tai halunnut yhdistää) oireulua kissaan.
Mitä teen? Ketään ollut samassa tilanteessa? Kuinka selittää lapsille, että meidän on luovuttava kissasta?
Kommentit (47)
Helpottaiskiko se, että kissa annettaisiin jollekin tutulle? Lapset voisivat halutessaan käydä katsomassa sitä ja kuulisivat sen voinnista.
Kerrotte lapsille että kissan piti mennä ettei kuopus heitä veiviä.
Meillä on viisikuinen allerginen vauva ja antaisin vaikka oikean jalkani, jos hänen olonsa helpottuisi. Olen _erittäin_ kissarakas ja olen oman oireiluni vuoksi luopunut kolmesta maailman ihanimmasta kissasta. Kissoja tulen tuskin koskaan enää saamaan kotiini, sillä mieheni on niille pahasti allerginen.
Lapset ovat fiksuja ja ymmärtävät, että kissasta on luovuttava. Samalla he myös ymmärtävät, että isompina voivat sitten ottaa kissan kaveriksi, jos haluavat. Eläin on rakas, mutta vielä rakkaampi on se kärsivä oma lapsi...
lapset sopeutuvat paremmin kuin aikuiset.
meidän keskimmäiselle lapselle, joka on muutenkin mustasukkainen kuopuksesta. Kissasta on ollut paljon tukea ja lohtua ja sisimmissään tuo keskimmäinen olisi varmaan valmis heittämään ennemmin pikkusisaruksen pellolle kuin kissan...:(
perustelet asian etkä itse hysterisoi asiaa. Itse olen joutunut luopumaan teininä kissasta allergian vuoksi. Yllättävän vähän aikaa se tuntui pahalle. Ei ollut vaihtoehtoja, terveys on tärkeintä.
tehdä. Meille yksi lääkäri sanoi, että siedätyshoitoa kannattaa kokeilla ihan aluksi.
Myös tuo mustasukkaisuus voi aiheuttaa ongelmia. Onko teillä jotain tuttua, joka voisi ottaa kissan ainakin väliaikaiseksi?
Lääkäriltä saamme kuulla tuomion n. kuukauden kuluttua.
Kissa on lapsillemme tosi rakas. Meillä ei edes ole ketään tuttua, joka haluaisi kissan.
Ilmeisimminkin kisu pitää lopettaa. Sehän tässä on kaikista hirveintä.
Tämmöisen vinkin muistan allergialääkäriltä joskus saaneeni.
Ei aiheuta ylimääräisiä konflikteja sisarusten välille. Lapset kun eivät ymmärrä ettei se allerginen tahallaan oireile. Saattavat syyttää kuopusta kovastikin kissan menettämisestä.
Kissat ovat toki ihania, mutta kuka kiusaa lastaan tahallaan allergialla?? Eihän tuohon tilanteeseen ole oikein vaihtoehtoja.
Käsittääkseni siedätys toimii vain tietyin reunaehdoin, jotka toteutuvat harvoin. Teidän tilanteessa tuskin onnistuisi (kyseessä pieni lapsi, jolla pahoja allergioita, aiheuttajana kissa). Ja ennen kaikkea, kuka äiti oikeasti haluaisi lähteä kiusaamaan lastaan allergian pitkittämisellä? Tilanne olisi eri aikuisen tai asian paremmin ymmärtävän vanhemman lapsen kohdalla.
Itse olen kissalle allerginen ja todella säälittää lapsenne, kun hänen tukalaa olotilaansa ei nopeasti helpoteta, vaan täällä palstalla mietitään ja jossitellaan. Ja varsinkin jos allergian aiheuttaja on ollut selvillä jo pitkään, mutta asialle ei ole HALUTTU tehdä mitään. Ilmeisesti ap:llä itsellään ei ole allergioita, kun ei ota asiaa vakavasti.
Munkin mielestä olisi hyvä idea saada kissa johonkin tuttuun paikkaan, missä lapset voisivat käydä kissaa katsomassa. Isovanhemmat? Serkut? Tosin itselläni kissa-allergia meni aikanaan niin pahaksi, että kissaperheessä käynnin jälkeen jouduttiin lähtemään suoraan sairaalaan...
voi muuten olla liian kova pala - ekaksi kammottava vauva, joka vie vanhempien huomion, ja sitten vielä sen vauvan takia pitää luopua kissasta.
Kannattaa sanoa lapsille, että isä/äiti on tullut allergiseksi kissalle Tämmöisen vinkin muistan allergialääkäriltä joskus saaneeni. Ei aiheuta ylimääräisiä konflikteja sisarusten välille. Lapset kun eivät ymmärrä ettei se allerginen tahallaan oireile. Saattavat syyttää kuopusta kovastikin kissan menettämisestä.
Ilmeisimminkin kisu pitää lopettaa. Sehän tässä on kaikista hirveintä.
Ei todellakaan lopeteta tervettä eläintä! Antakaa se jollekin eläinsuojeluyhdistykselle tms. Joku saa siitä vielä oivan kissan.
Ilmeisimminkin kisu pitää lopettaa. Sehän tässä on kaikista hirveintä.
Ei todellakaan lopeteta tervettä eläintä! Antakaa se jollekin eläinsuojeluyhdistykselle tms. Joku saa siitä vielä oivan kissan.
kyllä aikuiselle kissallekin löytyy usein ottajia, jos on hyvin pidetty ja lapsiin tottunut. Laita ilmoitus keltaiseen pörssiin ja erilaisille lemmikkipalstoille, tarjoa työkavereille, tutuille jne. Jos muu ei auta niin vie Hesylle.
ja kokemuksesta tiedän miten kauhea olo on kun on allerginen kissalle tai mille tahansa muullekin eläimelle. käy oikein sääliksi teidän lasta kun hän on koko elämänsä joutunut siitä kärsimään.
eli kissa pois välittömästi ja valitettavasti joudutte tekemään todella laajan siivouksen, eli kaikki pihalle/pesuun/pesulaan että saatte oireet kuriin.
mutta tämäkään ei välttämättä auta. kissan hilsettä voi löytyä teidän huoneilmasta vielä vuodenkin jälkeen siitä kun kissa on hävitetty.
pyydän!! älkää kiduttako rakasta lastanne enää!!
Että lapsi tuli jo vauvana koirille allergiseksi. Annettiin koirat mummolaan(että voitaisiin niitä nähdä), sillä seurauksella, että lapsi ei sitten olekaan koskaan päässyt heille kylään koska on hyvin allerginen niille. Joten kannaattaa miettiä tuotakin puolta...Myös mummon meille tuleminen aiheuttaa oireita :(
Ainakin aiemmin oli sääntö, ettei sitä edes anneta kuin äärimmäisen pakottavissa tilanteissa eli esim. jos sokea tarvitsee opaskoiraa ja saa koira-allergian.
Mitä todisteita siitä on että allergia on nimenomaan kissan aiheuttama? Osalle lääkäreistä kotieläimien hävittäminen tuntuu olevan ensimmäinen keino allergiaongelmien perkaamisessa.
Vaikka esim. meidän tyttö reagoi jopa vaatevälitteisesti kavereidensa eläinpölyyn. Vain siitepölyille on saanut siedätystä julkisella.
vain, jos ko lapsi on tosiaan juuri kissoille alerginen. Meillä ollut vastaava tilanne ja allergialääkärit eivät ole suositelleet eläimistä luopumista, päinvastoin. meillä siis ei todettua kissa-allergiaa, vaan muita.
kai lapsen terveys on tärkeämpi kuin kissa?!