Mikäköhän meni vikaan? kaveriasiaa

Lapsen harrastuskaverin äiti on kova puhumaan ja joka tapaamiskerralla puhuu että kun lasten pitäis tavata myös harrastuksen ulkopuolella. Ja heti perään selityksiä miksi ei ole voinut kutsua kylään. Milloin mitäkin kiirettä sairastelua jne. Lapset ovat vierailleet toistensa kotona kerran molemmilla. Nyt taas pari vkoa sitten alkoi saman höpinän että pitäs kutsua kylään mut ku on ollu sitä ja tätä jne. Kutsuimme sitten hänen lapsensa pulkkamäkeen eräänä viikonloppuna. Tämän äidin reaktio oli outo. Oli ihan vaivautuneen oloinen ja esitti kasan selityksiä miksi ei käy. Mm. kauppaan menossa, sukulainen kylässä, lapsi just nyt pihalla jne. Ei tiedä jaksaako huomenna mäkeä laskea kun tänään on ulkona jne. Tämän episodin jälkeen tavatessa tämä ennen niin puhelias ihminen on tosi vaisu ja outo. Välttelee jne. Miksi hän hössää jatkuvasti kylään kutsumisista jos ei halua oikeasti kutsua, eikä omaakaan lasta päästää??? Mitä tuollaisesta oikein pitäisi ajatella?

joutunut tutustumaan tuollaiseen vastaavaan valitettavasti. Jonkinlainen luonnehäiriö tällä ihmisellä, neuvoni on: älä jää tämän ihmisen varaan lapsen kaverisuhteita ajatellen, sinnikkäästi pyytäkää muita kavereita. Voit toki yrittää pyytää edelleen, mutta koskaan et voi luottaa pitääkö sovitut asiat paikkansa.

Puhetta puheen vuoksi=ei tarkoita sanomisillaan mitään.

Mulla oli yksi kaveri jonka kanssa asuttiin eri kaupungeissa, ei eri puolilla Suomea kuitenkaan. Hän aina puhui, että pitäisi nähdä ja pitäisi nähdä... Harvoin hän kuitenkaan teki asialle mitään. Sitten saattoi käydä niin, että kun minä menin hänen kaupunkiinsa hän lähtikin omiin menoihinsa/kaupungista pois (tätä ei voinut sanoa etukäteen vaikka oli tiedossa) tai kun hän oli tulossa minua katsomaan, hän tuli kaupunkiin muttei soittanutkaan minulle. Kyllä monesti tuli mieleen, ettei hän oikeasti halua nähdä vaikka muuta väittää. Hänkin siis joka kerta (esim. puhelimessa) puhui, että kuinka ihanaa olisi tavata ja pitäisi nähdä useammin.



Veikkaan, että tällaiset ihmiset haluavat pitää jonkin verran yhteyttä mutta eivät kuitenkaan niin paljon mitä heidän puheistaan voi luulla.

Ehkäpä tämän ihmisen elämässä on sattunut jotakin ikävää. Esimerkiksi tuttavani ei jaksa tapailla ihmisiä, koska hänen isänsä on sairastunut vakavasti ja joutuu hoitamaan tätä tilapäisesti. Avioero tulossa? Hometalo? Onhan näitä ikäviä tapahtumia elämässä.



Voi tietysti myös olla että hänen elämänsä on täynnä kaikkea muuta ja hän ei vain halua järjestää tapaamisia, kunhan vain puhuu.