Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni mielestä en ole ansainnut vapaapäiviä. Kumpi meistä on oikeassa?
15.01.2011 |
Olen valinnut itselleni työn, jossa on paljon lomaa, ja nautin siitä. Mieheni mielestä minun pitää tehdä vapaapäivinäni hänenkin osuutensa kotihommista. Jonkin verran teenkin. Jos tekisin kaiken, ei minulla olisi vapaa-aikaa.
Minusta taas kotityöt pitää jakaa tasan ja oma osuus tehdään, oli töissä tai lomalla. Minusta lomapäivissä ei kuulu toteuttaa mitään tulontasaukseen verrattavaa kotityönjakoa. Miehelläni ei ole oikeutta viedä minulta lomaa, jonka työnantaja on minulle myöntänyt.
Asia on herkkä, koska nyt olen saanut tietää, että hän ei ole tyytyväinen minuun taloudenhoitajana, kuten edellä esittelin. Jokin aika sitten mies kertoi, että hän kiihottui sängyssä enemmän, kun olin nuorempana kosteampi.
On vaikea pitää itsetuntonsa yllä, kun saan palautetta, että en ole riittävä vaimona, en kotihommissa enkä sängyssä.
Siis: pitäisikö minun tehdä miehenkin kotityöt, jotta hän olisi minuun tyytyväinen? Pelastanko sillä avioliittoni? Vai nautinko siitä, mitä minulla on: ihanat vapaapäivät ja oma hyvä seurani.
Kommentit (76)
yhtään sen enempää kotihommia kuin ap, niin miksi ap:n pitäisi omilla vapaapäivillään sitten tehdä enemmän? Koskan on nainen? :)
ap
Oletin että voi olla myös eri päivinä hänellä vapaata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhtään sen enempää kotihommia kuin ap, niin miksi ap:n pitäisi omilla vapaapäivillään sitten tehdä enemmän? Koskan on nainen? :)
Silloinhan on luonnollista, että molemmat tekee sen, minkä ehtii ja jaksaa.
Mutta asiasta toiseen: kuka oikesti jaksaa olla parisuhteessa, jossa lasketaan tekemisiä ja menemisiä ja rahankäyttöä? Eikö pari kannattais valita sillä tavalla, että häneen voi luottaa? Että tekee voimavarojensa, taloustilanteen, kotitöiden määrän, puolison voimavarojen, vapaa-ajan määrän jne. puitteissa järkeviä päätöksiä? En jaksaisi kytätä sitä, mitä mies teki tai tekemättä jätti ja vielä vähemmän jaksaisin sitä, jos mies kyttäisi minua.
Perheen isoisä oli pihalla ja puhisi itsekseen jotain.
Kysäisin, onko kaikki hyvin.
Sadatteli, että sillä se nuoripari laski ja riiteli kumpi oli vaihtanut useamman paskavaipan.
Perhe ja koti on yhteinen projeksi! Ei kaikkea kannatta laskea jos kumpikaan ei ole patalaiska!
eikä lasketa, vaan siitä, että mieheni mielestä minun pitää käytää vapaapäiväni hänen kotitöittensä tekemiseen.
ap
on mielestäni sinun hommia, jos mies on töissä ja sinä kotona. Ihan kohtuutonta, että mies tulee pitkän työpäivän jälkeen kotiin ja joutuu alkaa heti valmistamaan ruokaa, kun vaimo ollut koko päivän kotona.
Muutenkin olen kyllä sitä mieltä, että se joka kotona tekee. Itse olen opettaja ja pelkkä ajatuskin, että mies joutuisi tekemään minun lomillani kotityöt on huvittava. Koska minulla on pitkät lomat ja ehdin kyllä niillä rentutua, niin kyllä minä hoidan silloin kotityöt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pohjustaa itselleen paremmin toimivaa hotelli- ja seksipalvelua. Sulle on tulossa lisaa palautetta siita miten miesta tulee miellyttaa.
tai kumpikin on yhtä oikeassa.
Vapaapäiviä pitääkin käyttää lepäämiseen ja huolehtia kotitehtävistä sen verran kuin jaksaa. En silti ymmärrä, miksi se, jolla on vapaapäivä, ei voisi tehdä esim. päivällistä. MIksi ihmeessä se työstä tuleva väsyneenä joutuu siihen rumbaan, kun se lomailija on levännyt koko päivän?
Eli siis mielestäni ap voisi tulla miestä vastaan, jos kysymys olisi siis pelkästään tästä riidanaiheesta. Mutta kun mies selkeästi vähättelee sinua useammalla osa-alueella ja aiheuttaa tahallisesti sinulle arvottoman tunteen, on takana miehen tyytymättömyys omaan elämäänsä, ja sen hän nyt heijastaa sinuun. Voisit tehdä kaikki kotityöt, ja mies silti jaksaisi arvostella sinua ja oma itsetuntosi vain kärsisi.
En siis ole lainkaan sitä mieltä, että perheenne elämä tai sinun elämäsi helpottuisi sillä, että tekisit enemmän kotitöitä. Totuushan on, että parisuhteessa ei voida jakaa kaikkea tasan. JOku tekee enemmän, panostaa enemmän, rakastaa enemmän. Ongelmia syntyy, kun halutaan tehdä kaikkea yhtä paljon eikä enää ajatellakaan, että tässä ollaan samassa veneessä yhteisen päämäärän vuoksi. Olen melko varma, että jos sinä tekisit vapaapäivinäsi enemmän, mies vaatisi sinua tekemään arkisinkin, koska sinun työsi on helpompaa kuin hänen tai koska sinä et hänen mielestään tee yhtä rankkoja kotitöitä jne. Mies kokee, että sinä pääset liian helpolla, sinun elämäsi on hauskaa, ja hän vain raataa ja saa kärsiä. Ongelma on kyllä enemmän miehesi kuin sinun, ja hänellä on ikävä tapa lytätä sinua siinä prosessissa. Teidän pitäisi keskustella kunnolla ja hakeutua pariterapiaan tai sitten vain erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin tuota lomailijan koko päivän lepäämistä. Mähän teen kaiken muun kotona, paitsi päivällisen ja pyykinpesun, lomallakin. Ymmärrän kyllä sen, että voisin helpottaa mieheni elämää. Ehkä mä en halua... ajatus vasta putkahti mieleeni. En tiedä, mitä saisin vastineeksi.
ap
hänellä on _enemmän_ vapaapäiviä mitä miehellä. Minusta silloin ap voi myös joustaa.
Jos ajatellaan vaikka opettajaa joka lomailee kesällä parisen kuukautta, aika ankeaa olisi jo hän ei tikkua ristiin laittaisi vaan vaatisi kumppania jolla vain 4viikkoa lomaa tekemään osuutensa kotitöistä koko kesän!
"Kumma juttu" jos suhde voi huonosti, jos toinen ajattelee vain itseään, ei sitä että saisi toiselle hyvän mielen esim. sillä että tämä saa tulla suoraan ruokapöytään töistä sen sijaan että alkaa perunoita kuorimaan töiden jälkeen ja ruokaa tekemään.
Mutta moni suhde kaatuu siihen, että ei välitetä toisesta. Jos rakastaa ihmistä, niin hänen puolestaan voi tehdä asioita (ja ei, en tarkoita minään ilmaisena piikana ja kynnysmattona olemista!) koska _haluaa_ olla avuksi.
Suurin osa vanhemmista on esim. omien lastensa kanssa epäitsekkäitä, eli koska _rakastaa_ omaa lastaan, nii tekee "uhrauksia" hänen puolestaan, herää esim. klo 7.00. aamulla vaikka menee vasta 10.00. töihin ja vie yläkoululaisen kouluun autolla koska on kova pakkanen, antaa lapsen syödä viimeisen jäätelön, säästää omista harrastuksista jotta lapsella on varaa harrastaa, nukkuu olohuoneessa jotta lapset saavat omat huoneet jne. jne. jne.
Samalla tavalla pitäisi toimia omaa kumppania kohtaan: jos itsellä on vapaapäiviä, niin toista ILAHDUTTAAKSEEN voi vaikka laittaa esim. kinkkukiusauksen uuniin (vuokaan perunasipulisekoitus, mausteita, sekoitus ja kolmenjuustonkerma +vähän juustoraastetta päälle ja uuniin, menee max 5min+paistoaika) ja kylkeen pilkkoo pienen salaatin vaikka kurkusta, paprikasta kera raejuuston, menee toiset 5min.
Ja kun se mies/vaimo tulee kotiin, niin hän ilahtuu kun ruoka valmiina sen sijaan että pitäisi sitä alkaa tekemään ja "väsyneen kiukun" sijasta tuntee lämpöä ja rakkautta. Valinta on ap:n.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kerran se joka tuo vähemmän rahaa kotiin on velvollinen hoitamaan enimmän osan kotitöistä, tuleeko minun opiskelijana hoitaa läksyjen lisäksi myös koti yksin, koskapa mieheni on töissä??? Koska tämäkin on oma valinta, voisinhan vaikka siivota työkseni tms...
Viestinne antavat minulle paljon ajattelemisen aihetta, vaikka samat asiat ovatkin käyneet päässäni. Toisen suusta (näppikseltä) ne saavat kuitenkin uuden valon. On totta, että olen mukavuudenhaluinen.
Tämä aihe tuli meille pahaan aikaan, heti tuon seksiaiheen jälkeen. Tunnen itseni sillä saralla nyt aika surkimukseksi, joten miellyttämisenhaluni on alhaalla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koko avioliittoni ajan mies on tietoisesti törsännyt rahaa oikealle ja vasemmalle omiin juttuihinsa, esim. autoihin joita vaihtaa kuin paitaa.
Minä olen säästäväinen, koska en arvosta niinkään tavaraa vaan haluaisin jonain päivänä pystyä vähentämään työntekoa merkittävästi ja saada lisää vapaa-aikaa.
Meidän tulomme ovat samaa suuruusluokkaa, minun palkkani on hieman suurempi mutta tosiaan vain hieman. Taloudellinen asemamme on kuitenkin sikäli erilainen, että miehellä on asuntolainaa yli kymmenen vuotta enemmän kuin minulla, joka puolestani maksan oman puolikkaani takaisin n. vuoden kuluttua.
Sitten kun minulla alkaa olla varaa vihdoin vähentää työntekoa, musta olisi todella väärin jos joutuisin mieheni palkattomaksi piiaksi vain siksi että hän on valinnut hassata rahansa omiin huveihinsa ja ylellisyyksiinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olin työmatkalla 4 päivää ja pyykkikone ei ollut pyörinyt kertaakaan koko aikana, joka tarkoittaa että huomenna pesen ainakin 5 koneellista kun vaihdoin lakanat tänään (edellisen kerran jouluksi ja olisin toivonut että tuokin homma olisi edes yhden kerran tehty puolesta).
Mutta siis, mä tienaan tuplat siitä mitä mies, mulla tunnin työmatka miehellä 10 min. Jos mies tekisi kotitöitä 1,5 tuntia päivässä ei minulle jäisi mitään. Nyt jako on niin että mä teen tunnin ja mies ehkä 1/2 tuntia...
Jos olen enemmän kotona, teen enemmän kotitöitä. Niin mieskin. Silloin voidaan yhdessä viettää se yhteinen vapaa-aika leväten, eikä miehen tarvitse sitten töistä tultuaan alkaa siivoamaan. Muutenkin mielestäni työt ja rahat eivät ole puoliksi jaettuja vaan yhteisiä: molemmat antavat sen mitä pystyvät. Aina se ei mene tasan, mutta pitkällä tähtäimellä reilusti.
Meillä on vakiintunut kotityöjako. Mies pesee pyykin jalaittaa päivällisen sekä täyttää astianpesukoneen (ei tyhjennä). Minä teen kaiken muun, koska mies inhoaa siivoamista. Vapaapäivinä omien hommieni lisäksi laittelen tiskejä, siivoan keittiötä ja ruokin tietysti lapset päivällistä lukuunottamatta. Teen siis jonkin verran enemmän kotitöitä vapaalla, mutta en kaikkea. Omina vapaapäivinään mies ei koskaan tee minulle vakiintuneita kotihommia.
ap
on sen verran enemmän aikaavievää ja vaativaa puuhaa kuin pikkusiivous, että miehesi kyllä tekee vuoden mittaan varmasti enemmän kuin sinä.
Pyykinpesukin on selvittämiseneen ja jälkitöineen aikaa vievää.
Meillä on vakiintunut kotityöjako. Mies pesee pyykin jalaittaa päivällisen sekä täyttää astianpesukoneen (ei tyhjennä). Minä teen kaiken muun, koska mies inhoaa siivoamista. Vapaapäivinä omien hommieni lisäksi laittelen tiskejä, siivoan keittiötä ja ruokin tietysti lapset päivällistä lukuunottamatta. Teen siis jonkin verran enemmän kotitöitä vapaalla, mutta en kaikkea. Omina vapaapäivinään mies ei koskaan tee minulle vakiintuneita kotihommia.
ap
on sen verran enemmän aikaavievää ja vaativaa puuhaa kuin pikkusiivous, että miehesi kyllä tekee vuoden mittaan varmasti enemmän kuin sinä.
Pyykinpesukin on selvittämiseneen ja jälkitöineen aikaa vievää.
Minä myös käsittelen pyykit, kun ne tulevat kuivausrummusta ja narulta. (Mies kävi muuten äsken pyytämässä minua etsimään hänelle puhtaan pyyhkeen (puhtaan pyykin lajittelu on minun hommiani). Hän olisi voinut itsekin noutaa sen kodinhoitohuoneesta.)
ap
h"Kumma juttu" jos suhde voi huonosti, jos toinen ajattelee vain itseään, ei sitä että saisi toiselle hyvän mielen esim. sillä että tämä saa tulla suoraan ruokapöytään töistä sen sijaan että alkaa perunoita kuorimaan töiden jälkeen ja ruokaa tekemään.
Miksei tätä voi ajatella niin päin, että mies voisi myös haluta ilahduttaa ap:tä. Tehdä ruokaa, jotta ap saisi nauttia vapaapäivästään (josta osan on jo käyttänyt imuroimalla, luutuamalla lattiat, pyyhkimällä pölyt, käyttämällä matot ulkona ja vaihtamalla perheen sänkyihin lakanat). Tekisi tuon helpon 10 minuutissa valmistuvan ruoan, kattaisi pöydän kauniisti. Illalla sanoisi vaikka jotain kaunista rakastellessa.
Miksi se on oletettavasti aina nainen, jonka pitää haluta olla kiltti ja ilahduttaa?
Alue: Aihe vapaa
ap