Ettekö ole jo kyllästyneet materialismiin ja siihen, että kaikkea on liikaa?

Meillä hyvin samanlaisia fiiliksiä usein huonekaluostoksilla. Ollaan päädytty ostamaan paljon vanhaa antiikkia sitten, koska ne kunnon umpipuuta. Viimeimmäksi etsittiin sohvaa ja samaa pakokauhua tunnettiin kuin tekin. Yksi huonekaluliike oli, jossa oli jotenkin hyvä eikä krääsäinen olo:



http://www.juvi.fi/

kiinnostamaan downshifting. Aloitan lastenvaatteiden hankinnan järjellistämisestä. Ostan vieläkin kauniita ja kivoja (ja kalliita) mutta VÄHEMMÄN. Tai ainakin kovasti pyrin siihen.

Olen aina ollut kiinnostunut henkisistä ja hengellisistä asioista, en tavaroita, urista tai omaisuudesta.

ap.

ja tästä syystä olet NIIN paljon arvokkaampi ihminen kuin ne jotka ovat ehkä myös kiinnostuneita henkisistä ja hengellisistä asioista mutta osaavat myös arvostaa kauniita asioita ja nauttia elämästä?

Sanoinko noin? En sanonut. enkä sanonut ettenkö arvosta kauniita asioita ja nauttisi elämästä?

Kertomani on silti totta vaikka sitä et kestäisi.

mutta kylläkin matkustelu, harrastaminen yms. johon palaa rahaa, mutta ei jää mitään pysyvää.

on kaikkea sopivasti, ei liikaa.

En halua lapselle enää yhtäkään lelua, korjautan kaikki huonekalut ja vaatteet



ja ehdottomasti laitan rahani mieluummin kokemuksiin, kuten matkusteluun.

ihmettelen kaikkia järjettömyyksia, joita tullut ostettua aikanaan. Nyt pyrin hyvin vähäiseen materiaan

Ei ihminen tarvitse kaikkea sitä materiaa.

askeettisuudesta, eli meillä ei kamalasti mitään turhaa materiaa ole. Pakollisiajuttuja on kuitenkin oltava, esim. auto koska ei ole julkisia täällä niin paljoa että pääsis kulkemaan töihn tms.

Matkustelu sitä kaikkein pahinta materialismia. Hiilijälkenne on törkeän kokoinen. Luulette olevanne muita parempia mutta ette ole

Olen aina ollut kiinnostunut henkisistä ja hengellisistä asioista, en tavaroita, urista tai omaisuudesta.



ap.

Matkustelu sitä kaikkein pahinta materialismia. Hiilijälkenne on törkeän kokoinen. Luulette olevanne muita parempia mutta ette ole

kaltaistesi mielipiteet eivät paljoa kiinnosta...

nimim: kaksi ulkomaan lomareissua varattuna ennen kesää.

mutta olen esteetikko ja haluan että se mitä on, on täydellistä. Aina ei täydellistä löydy, ja on pakko tyytyä huonoon vaihtoehtoon (esim. se ainoa hyvä työlaukku laukku hajoa). Näitä sitten vaihdan täydellisiin yksilöihin (joita usein hankin muuten käytettynä, ja omat vanhat menevät tietysti myös eteenpäin) pikkuhiljaa. Trendien perässä en juokse.



Mutta joo, noin periaatteessa olen samaa mieltä että ihmisillä on liikaa tavaraa ja siihen keskitytään liikaa.

Ollaan asuttu samassa asunnossa jo kahdeksan vuotta ja lapsia tullut kaksi lisää eli romua nurkat täynnä. En vaan jaksa perata pois romua ja se olisi avain myös siivouksen helpottamiseen. Tai siis teen sitä kovin hitaasti. Kuitenkin vaatetta ja muuta tavaraa tahtoo kertyä kokoajan lisää.



Ennen ostelin turhautuneena kaikkea, mutta nyt olen saanut elämääni muuta sisältöä, eikä materia viehätä. Harrastuksista on luovuttu paljon ihan arjen rauhoittamiseksi.

Itse asiassa olen ahdistunut siitä että olen aina saanut ja haalinut kaikkea mahdollista. Nykyään on vähemmän ja hyvä näin. Myös matkusteluähky iski jo 25-vuotiaana, olen nähnyt kaiken.

kyllähän se näkyy kaikkialla.

Matkustelu sitä kaikkein pahinta materialismia. Hiilijälkenne on törkeän kokoinen. Luulette olevanne muita parempia mutta ette ole

kaltaistesi mielipiteet eivät paljoa kiinnosta...

nimim: kaksi ulkomaan lomareissua varattuna ennen kesää.

koska ihmiset kuluttavat ja kuluttavat. Maapallo ei ole tarkoitettu tällaiselle ihmismäärälle ja tällaiselle kerskakulutukselle. Se ei kestä, repeää liitoksistaan. Ennemmin tai myöhemmin. Ihmiskunta tuhoutuu, koska sille ei mikään riitä.

mutta kahdesta syystä. Maapallon ilmasto ei kestä, toisekseen ihmisen mieli tuhoutuu, kun materiasta tulee pääasia. Jälkimmäinen syy on pahempi kuin ensimmäinen.



Se aiheuttaa pahoja vääristymiä mm. lasten kasvulle ja kehitykselle. Lapsi ei saa mahdollisuutta omaksua terveitä arvoja. Kaikki perustuu materiaan, pinnallisuuteen, roskaan.

Mutta edelleen sitä silloin tällöin törmää ihmisiin, jotka selvästi arvioivat elämää ja muita ihmisiä aineellisen hyvinvoinnin perusteella.

Mutta edelleen sitä silloin tällöin törmää ihmisiin, jotka selvästi arvioivat elämää ja muita ihmisiä aineellisen hyvinvoinnin perusteella.