Mitä kirjaa olet lukemassa? Entä minkä luit viimeksi? Nopea arvio?

Anna-sarjaa, eli suomaisen sairranhoitajan ja myöhemmin lääkärin elämästä viime vuosisadan alun Karjalassa ja Venäjällä. Vallankumous ja varsinkin aika Neuvostoliiton alkuvaiheessa on karua luettavaa.



Jokaisen pitäisi tietää natsien tekojen lisäksi se, mitä tapahtui jossain Solovetskissä ja muissa vankileirien saariston paikoissa. Fiktio on fiktiota, mutta eipä se fakta taida kovin kauas siitä jäädä, ikävä kyllä.

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja

Tykkään Kyrön kirjoitustyylistä, tämä on viihdyttävä ja mukava kirja.



Pentti Saarikoski: Toipilaan päiväkirjat

No, Pena on Pena on Pena. Paras runoilija Suomessa, surkea elämä ja kuolema.

Työkaverit sitä suosittelivat. Mutta ei ollut mun tyylinen vaikka tuon tyyppisestä kirjallisuudesta tykkäänkin..

Nyt luen Vetoomusta, joka ei oikein nappaa mukaansa.



Viimeksi luin Petoksen, josta taas tykkäsin niin paljon, että luin putkeen. Mieskin jo valitti, kun olin koko ajan nenä kiinni kirjassa.



Luen kirjoja aina ns. kausissa.

Tarmo Kunnas: Elämäniloa Pariisissa, WSOY, 2001

Ihan ok, paljon mielenkiintoisia juttuja mutta välillä tylsääkin



Viimeksi luin: Paholainen pukeutuu Pradaan.

Keskinkertaista hömppää. Ei todellakaan tule luettua toiste :D

Edellinenkin oli - Pam Jenoff: Emman kaksoiselämä.

Nyt menossa Anna Janssonin Pääkallovaras. Minusta tylsähkö, heikompi kuin aiemmat lukemani Janssonit. Tätä ennen luin Peter Robinsonin Pinnalla ja kätkössä; se oli parempi. Seuraavaksi ajattelin pitää dekkaritaukoa ja lukea joko Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan tai Riikka Pulkkisen Totta, jotka ovat niinikään yöpöytäpinossani.

Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa

Mukaansa tempaava, mutta todella ahdistava. En olis aloittanut jos olisin tiennyt. Voi olla että jää kesken.



Tätä ennen Anne Holt: Julkkismurhat

Ajanvietekirja, ei mikään hyvä, mutta tulipahan luettua.

Veronica Henry: The Birthday Party.



Kertoo Lontoon eliittikerman seurapiirisuhteista ja skandaaleista :D



Sain sen synttärilahjaksi. Kevyttä luettavaa, jälkeenpäin mietin miten mukavaa on olla tavis.

En tykännyt, tuntui pöytälaatikkokirjallisuudelta. Varmaan Härköselle itselleen tarpeellinen "terapiakirja", mutta julkaiseminen oli jokseenkin turhaa.



Nyt loppusuoralla viimeinen Harry Potter. Pirun pelottava ja jännittävä, mutta olen ollut tosi pahoilla mielin suomennoksen tasosta. Joko Jaana Kapari-Jatta on suostunut liian tiukkaan aikatauluun tai häntä on hoputettu, koska tekstissä tulee jatkuvasti vastaan sellaisia virheitä, jotka tällaisen ammattilaisen kohdalla selittyvät vain kiireellä. Normaalisti näin pitkälle teokselle pitäisi varata aikaa vähintään 10 kk, mutta muistelen, että Jaana teki sen puolessa vuodessa. Valitettavasti se näkyy :( Muuten kirja on oikein mainio ja ennen kaikkea koukuttava.

Taina Kinnunen: Pyhät bodarit - yhteisöllisyys ja onni täydellisessä ruumiissa. Kulttuuriantropologinen kuvaus kehonrakennuksen mielestä.



Edellinen kirja oli Remeksen Pedon syleily

Viimeksi luin Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa. Tänään suuntaan kirjastoon lainaamaan lisää Christietä, siitä onkin jo parikymmentä vuotta kun luin hänen tuotantoaan :)

Mies sai joululahjaksi, sanoi lue sinäkin on saatu nauraa, ihan kuin mieheni.

Menossa nyt Keijo Leppäsen Parempi polvi, ja taidan seuraavaksi lukea uudelleen Isyystestin ja sen talonrakennuskirjan. Tykkään tosi paljon hänen tyylistään kirjoittaa oikeasta elämästä, humoristisesti ja verbaalisesti mielenkiintoisesti. Sitä vaan ihmettelen, miksi tässä uusimmassa kirjassa on kaikkien osallisten, myös poikien ja vaimon nimet muutettu, nehän on kaikkien nähtävillä edellisissä kirjoissa?



edellinen lukemani kirja oli Anna-Leena Härkösen Ei kiitos, ja kyllä sen sai loppuun asti kahlattua, ja seksikuvaukset olivat mielenkiintoisia, mutta muuten sen maailma, olemus ja lopputulema olivat tosi vieraita, eli hyväksi voi kehua millään.



Kiitos Hietamiehen Anna-sarjan vinkistä, vaikuttaa juuri minun luettavalta!

viimeisimmät luetut taitaa olla Puhdistus ja To kill a mockinbird, näitä luin päällekkäin. Seuraava kirja taitaa olla Stalinin lehmät.

Charlaine Harris: Veren voima,

elikkäs Sookie Stackhouse -sarjan ensimmäinen osa. On aikalailla mukaansatempaava ja haluan ehdottomasti muutkin osat lukea. Hieman harmittaa se, että mukana kirjassa ei ole True Bloodiin lisättyä Taraa.



Tätä ennen luin Kalevalan ja heti sen perään Johanna Sinisalon Sankarit. Oli kyllä erittäin antoisa lukukokemus, jota suosittelen muillekkin.

Edellinen oli Lankakaupan talvi.

Jhumpa Lahirin: Tämä siunattu koti. Kirja on vasta alussa, mutta hienoa kieltä ja kiehtovaa kerrontaa. Laatukirjallisuutta.



Viimeksi luin Ian McEwanin "Rannalla". Yhtessä vuorokaudessa tapahtuva romaani, johon mahtuu koko maailma. Kuinka paljon tekemätön tai sanomaton voikaan muuttaa maailmaa.

viimeisimmät luetut taitaa olla Puhdistus ja To kill a mockinbird, näitä luin päällekkäin. Seuraava kirja taitaa olla Stalinin lehmät.

Puhdistus oli minusta hyvä kirja, suosittelen. To kill a mockinbird (eli Kuin surmaisi satakielen alkuperäiskielellä) oli ensin vähän raskasta siinä käytetyn slangin (vai liekö murretta vai mitä) vuoksi, en ymmärtänyt ihan kaikkia vuorosanoja alkuun. Mutta kyllä se siitä sitten lähti sujumaan, hieno kirja sekin. En tiedä millainen se lasten käyttämä kieli on suomen kielisessä versiossa, että miten on onnistunut suomennos.

Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa Mukaansa tempaava, mutta todella ahdistava. En olis aloittanut jos olisin tiennyt. Voi olla että jää kesken. Tätä ennen Anne Holt: Julkkismurhat Ajanvietekirja, ei mikään hyvä, mutta tulipahan luettua.

Kuinka joku voi jättää Tuhat loistavaa aurinkoa kesken??? Ahdistava toki, mutta kirjana erinomainen. Ja tosi mielenkiintoista lukea Afganistanista.