Laihduttamisessa onnistuneet! Miten psyykkaat itseäsi heikolla hetkellä?

Ei niitä hetkiä nyt niin paljoa ole että ne laihtumisen kaataisi.Usein laihtumisen esteenä on se että laihduttaa muita varten eikä itseään varten.

Jos ahdistaa niin otan yleensä lasin viiniä. Ja kun saa sen lasin, ei enää tarvitse ruokaa (ei ole nälkä).



Ja kun on alusta asti muuttanut ajatusmaailmansa niin että kaikkea saa syödä, mutta kohtuudella, niin ei tule heikkoja hetkiä.

mutta silloin pitää muistaa se tavoite, mitä kohti haluaa tehdä työtä. Ja painuttava vaikka hetkeksi happihyppelylle ulos.

ainakaan suuria määriä. Sallin itselleni jotain pientä jos oikein tekee mieli, esim. pieni korvapuusti (Pågens) ei maata kaada mutta vie makeannälän. Pussillinen niitä riittää melkein kuukaudeksi.

Mutta joo, silloin kun herkuttelen "kielletyllä", pidän huolen etten syö sitä kauheasti. Esim. tänään olen syönyt yhden suklaapatukan (45g), ennen olisin ostanut kaupasta varmaan kolmea eri laatua ja levykoossa. Kun tekee mieli makeaa tms., hörppään kivennäisvettä ja keksin itselleni muuta tekemistä.

Painoni on pahimmillaan ollut kolmenumeroinen. Siinä, että mahtuisi normikaupasta saataviin vaatteisiin, on ihan tarpeeksi motivaatiota!

Ei ole tullut heikkoja hetkiä. Jos tekee mieli jotain hyvää, vilkaisen kalorilaskurista, että mahtuuko tämän päivän syömisiin ja jos mahtuu niin sitten ei mitään ongelmaa. Jos näyttää että ei mahdu, niin sitten siirrän herkuttelun seuraavaan päivään tai syön silti ja ainoa "haitta" on satasta-kahta pienempi kalorivaje. Joka sekään ei ole mikään haitta, koska varmasti viikossa tulee myös niitä päiviä, jolloin vaje jää luonnostaan suuremmaksi.



Ja paino on tähän mennessä tippunut 18kg ja toukokuun loppuun mennessä pitäisi olla yksi 10kg lisää vielä tuohon. Eli lyhyesti kai niin että heikkoja hetkiä ei tule, jos pistä mitään kokonaan kielletyksi vaan kaikkea voi syödä kohtuudella.

Ensinnäkin terveellisempi ruokavalio on vähentänyt herkkuhimoa, joten enää ei vain ole sellaista ahmimisvimmaa.



Toiseksi vatsa on pienempi, joten ei sinne kamalasti mitään hyvää tai varsinkaan huonoa saa edes ahtamalla.



Kolmanneksi en ole kieltäytynyt herkuista. Oon pitänyt kerran viikossa herkkupäivän, jolloin ei ole mikään ponnistus pidättäytyä herkuista niinä kuutena muuna päivänä. Jos tekee mieli herkkua, niin ajattelen vain, että niinhän mä saankin herkkuja taas ensi lauantaina.