Onko kokematon kolmekymppinen mies epäilyttävä tapaus...?

joko alkumetreillä miehestä paljastuu aina jotain liian huonoja puolia, että naiset alkaa kartella, esim että on narkkis, alkoholisti, rikostaustaa, väkivaltaisia piirteitä.

Tai on homo.

Tai miehellä on joku naiskompleksi, ei halua lapsia tai perhettä tai ei vaan saa aikaseksi

Tai mikropenis

Tai vaan vittumainen luonne

Tai kaikki yhtäaikaa

tai sitten on vaan ollut niin kiire ja niin väsy, että kun siihen lisätään ujous, niin ei oikein suju naisten kanssa. Tai sitten on periaate, että ensin seurustellaan vakavasti, ja sitten vasta seksiä. Ei ole kaikki miehetkään heti hameen alle pyrkimässä.



Mulla on tuttu, (hyvännäkoinen), joka opiskeli, teki vuorotyötä ja siihen päälle urheili aktiivisesti, ei paljon baareissa pyörinyt, joskaan ei koskaan kieltäytynyt kotibileistä. Mieheni epäili pari kertaa, että onkohan se kuitenkin homo, minä sanoin että ei varmana ole, ei ole mitään naisellisia äänensävyjä tai eleitä eikä vaivihkaa tuijottele miehiä, ihan perusjurnake, taitaa vaan olla ujo. Meni naisseurassa aina vähän hämmentyneeksi ja punasteli, ja jos oltiin porukalla liikkeellä, niin istui kiltistä seurassa eikä yrittänytkään iskeä, ketään.



27-veenä yllätti meidät, tuli kylään vähän nuoremman naisihmisen kanssa ja nyt on neljän pikkutyttären isä.



Rouvansa tuumasi, että kyllä se oli hän, joka sen iski!

on yli kolmekymppinen ja niin kiinni harrastuksissaan ja vaikeissa työajoissaan että epäilen että siksi on yksin. Fiksu ja huomioiva, lapsirakas ja tavoiltansa moitteeton. Ja sen "iskevä" sais fiksun anopinkin. :D Pitkään on pohdittu että kumpa joku sen nappais.

mies ei todellakaan ole sosiaalisesti estynyt. Ymmärrän kyllä ns. peräkammarin pojat...

vasta 25v kuitenkin, joka ei ole seurustellut kun kai kerran niin että sekin harvakseltaan tapailua. On jotenkin ihan estynyt ja ujo näissä ihmissuhdekuvioissa, seksi kyllä sujunut hyvin ja seksisuhteita ollut (en niistäkään kyllä tiedä montako)mutta muuten sen kanssa jotenkin vaikea olla. Se mitä ollaan pystytty puhumaan niin on ilmaissut että on ajatellut jo meitä ihan vakavastikin, yhdessä asumista jne. mutta antaa helposti kuvan ettei kiinnosta, kaikki tunteiden näyttäminen on jotenkin vaikeeta jne. Tuntuu että on niinkuin ihan hukassa ettei oikein tiedä miten nää kuviot menee ja musta tuntuu että mun pitäis olla ohjaksissa koko ajan. Sitten se kuitenkin ahdistuu jos osoitan liikaa tunteita ja kuitenkin sanoo että tykkää musta paljon.



En tiedä mikä tuon miehen "ongelma" tarkkaan ottaen on, mutta en ihmettele yhtään ettei ole seurustellut:( Pitää olla tosi rakastunut ja kärsivällinen nainen että tuon kanssa pääsisi edes sinne seurusteluun saakka.

Ei kannata ryhtyä mihinkään sellaisen kanssa, joka on vasta opintiensä alussa tuossa iässä. Jotain pahaa vikaa on taustalla, muuten olisi alkanut seurustella normaalissa iässä (tai edes likimain normaalissa). Jos tyyppi saakin peiteltyä todellista minäänsä aluksi ja syytettyä jotain ujoutta, ennen pitkää alkaa ikäviä asioita paljastua. Ei pidä tehdä sitä mokaa, että yhdistää perusteetta kokemattomuuden ja sosiaalisen kömpelyyden hyvyyteen ja sympaattisuuteen. Kokematon kolmekymppinen voi olla täysi kusipää, joka ei vain ole vielä päässyt soveltamaan kusipäisyyttään naisiin.

Ei kaikki kolmekymppiset, jotka eivät koskaan ole seurustelleet vakavasti ole mitään peräkammarinpoikia. Sellaisen kyllä tunnistaa kun näkee. Yksi ystäväni, naispuolinen kylläkin, on kaikin puolin kunnollinen, hyvin koulutettu, hyvän näköinen, mutta ei ole koskaan seurustellut muutamia kuukausia pidempään. Hänen ongelmansa on usein ollut se, että ihastuu miehiin täysillä ja sitten homma kaatuu kun mies ei olekaan valmis niin nopeaan etenemiseen. Mutta ei hänessä mitään vikaa ole, varmasti joku saisi hänestä hyvän puolison.



Eikä toisaalta voi yleistää niinkään, että kaikki joilla on ollut seurustelusuhteita, ovat kykeneviä tasapainoiseen suhteeseen. Tätä ei kai kukaan kyseenalasitakaan, mutt amiksi aina kysellään onko kokemattomassa jotain vikaa.



Ja kokematon siis tuskin enää nykyaikana tarkoittaa ettei olisi seksikokemuksia.

Ja kokematon siis tuskin enää nykyaikana tarkoittaa ettei olisi seksikokemuksia.

Entä jos ei ole niitäkään?

Mikropenis?

Tai jättipenis

siitä on jäänyt pahat muistot. Sitten on rima niin korkealla, ettei halua alkaa uudellen suhteeseen. En usko että on vikaa, mutta jos ei vaan löydä toista yhtä täydellistä kuin se jonka menetti, ei sitten halua ottaa sitä "toiseksiparasta" vain sen takia että jonkun saisi.

Ja kokematon siis tuskin enää nykyaikana tarkoittaa ettei olisi seksikokemuksia.

En tiedä kumpi on pateettisempaa: sekö, että kokematon on hankkinut "seksikokemusta" jonkun prostituoidun tai satunnaishoidon kanssa, vai se, ettei myönnä olevansa todellisuudessa neitsyt. Tällaisesta on kokemusta, eikä siitä kalua tullut.... kenellekään. Pun intended.

Mut parempi sekin, kun 200 kanssa maannut.

Mun miehen veli on yli kolmekymppinen ja niin kiinni harrastuksissaan ja vaikeissa työajoissaan että epäilen että siksi on yksin. Fiksu ja huomioiva, lapsirakas ja tavoiltansa moitteeton. Ja sen "iskevä" sais fiksun anopinkin. :D Pitkään on pohdittu että kumpa joku sen nappais.

Nyt heräs kiinnostus, missä tuo helmi asuu? :)

Kyselee lapseton (niistä pitävä), sinkku Helsingistä

tarkistaa et ei oo jääny äidin kullannupuksi ja on muutenkin kykenevä miehen osaan.

Oli seurustellut pari vuotta erään tytön kanssa, jonka uskonnollinen vakaumus ei hyväksynyt esiaviollista seksiä, eli eivät olleet koskaan yhdynnässä.



Siinäpä oli hänen kokemuksensa parisuhteista ennen tapaamistamme, mutta eipä tuo ole suhdettamme haitannut missään vaiheessa.



Okei, hän on perus insinööri-tyyppinen mies, ja pukeutumisen suhteen oli hieman tuunattavaa. Sosiaalisesti kuitenkin ihan tavis ja hauska ihminen ja tunnelämältään normaali. Eikä seksuaalisuudessakaan ole mitään epäilyttäviä piirteitä. Lojaali mies ja aivan ihana isä kahdelle tyttärellemme!



ps. eikä todellakaan ole mikään mikropenis :D

mitään aikaiseksi? Ei kukaan nainen jaksa loputtomiin katsella miestä jolla ei ole yhtään rohkeutta. Kun eräät jutut elämässä edellyyttä edes jonkun verran aloitteellisuutta.

tavattiin; tutustuin siis tähän raittiiseen, urheilulliseen ja sosiaaliseenkin komeaan nuoreen mieheen opiskelujen kautta, ja järkytys oli melkoinen kun tajusin että on vielä _täysin kokematon_ eli ei edes seurustellut vielä koskaan..



No, olemme nyt olleet naimisissa 15 v ja parempaa miestä en olisi voinut saada. =D Lottovoitto tuo mies oli löytää..



Onnea matkaan!

oli juuri tällainen tasan 30v mies joka ei ollut koskaan seurustellut vakavasti, kun tapasimme.

Osa kavereista on myöhemmin tunnustanut että luulivat homoksi, vaikkei mitään "todisteita" asiasta ole koskaan ollut.

Mieheni on hyvännäköinen, urheilullinen, rehellinen ja kunnollinen mies.

Makuukammarin puolellakaan mulla ei ole koskaan ollut todellakaan valittamista, vaikka ilmeisesti miehelläni ei juuri ole seksisuhteitakaan ollut ennen seurustelumme alkua.

Päätin olla välittämättä asiasta, koska näin että mies ei ole friikki eikä peräkammarin poikakaan.



Nyt olemme olleet yhdessä 11 vuotta, josta 8v naimisissa ja meillä on 2 lasta. Mieheni on ihana, osallistuva isä tyttärillemme :)

joka ei halua lyhyitä suhteita, vaan vain sen oikean.



Aika ällö olisi kyllä tyyppi, joka ei olisi seurustellut, mutta kyllä hankkinut niitä seksikokemuksia esim maksullisena. Kiertäisin todella kaukaa.

Tuollaisia helmiä on harvoin.

Itse nappasin 18v sitten 27v täysin kokemattoman miehen.Ei ollut kuulemma tullut sellaista oikeeta vastaan.Enkä ole päivääkään katunut ihanan osallistuva huolehtiva isä lapsille, kotitöissä haka, makuuhuoneessa todella huomioiva ja ihana.

Joskus mietin ettei tämä voi olla totta.

Ei käy kavereitten kanssa illanvietoissa, viihtyy kotona perheen kanssa.Ikinä ei ole tarvinnut pelätä että pettäis.