Perheterapeutti kävi
juttelemassa. Oli aivan ihana ihminen! Sai minut jopa ylipuhuttua päästämään perhetyöntekijän tänne käymään. Palsta on antanut ymmärtää että perhetyöntekijät vain istuvat ja valittavat/juttelevat jne. mutta eivät tartu toimeen, meidän alueella kuulemma ovatkin oikein toimeliaita. Saa nähdä, mutta olisi kiva kyllä päästä käymään päivällä kunnon metsälenkillä koiran kanssa, nyt se on mahdotonta, kun sinne ei pääse vaunuilla, ja illalla kun pääsisin ilman vauvaa, on pilkkopimeää.
Ehkä tämä elämä tästä vielä kirkastuu. Sain kerrta viimein kontaktin ihmiseen joka oikeasti haluaa auttaa, eikä jätä hommaa kesken (aiemmin homma on kaatunut siihen että minut jätetty yksin etsimään terapeuttia, enkä ole sellaista löytänyt).
Tästä voi alkaa uusi, parempi aika meidän perheessä.
Kommentit (12)
Ei kai nyt koiran ulkoiluttamiseen tarvita sosiaalivirasto??!! Käsittämätöntä.
Meillä kävi 2 perhetyöntekijää kun lapsi oli 1-2 -luokilla ja itse olin töissä.
Täällä ei ole järjestetty iltapäiväkerhoja, joten sain perhetyöntekijät parina päivänä viikossa lapsen seuraksi. Eli kun koulussa oli lyhyitä päiviä.
Hyvin sujui, 4-luokkalainen muistaa heidät edelleen hyvin. Voin sanoa, että pelastivat arjen, muutoin olisin joutunut jättäytymään työelämän ulkopuolelle.
Teini sai raivarit ja hajotti mm. olohuoneesta yhden taulun. Vituttaa, mutta tavallaan se oli hyvä, koska perheterapeutti viestitti sitten käynnin jälkeen, että meidän teinin tapauksessa on turha ruveta mitään perheneuvoloita tai koulupsykologeja vetämään enää tähän kuvioon. Että ei kuulemma enää tehoo tähän tapaukseen ja että hän laittaa heti paperit vetämään nuorisokotiin.
Surullista ja syyllisyydentunteet on hirveät, vaikka ei pitäis sillä meillä on toinenkin teini, jolla ei ole mitään ongelmia ja joka on ns. ihan tavallinen.
Nyt on kuitenkin meno mennyt sellaseks, että karu totuus on että tuo "hirviöteini" pilaa normaalin perhe-elämän etenkin nuorimmilta sisaruksiltaan eikä se palaa normaaliin uomiinsa ennenkun saadaan teinin elämä taas raiteilleen. Omin voimin me ei siihen enää kyetä, se on tullu selväks, eikä kyllä kykene enää teinikään.
Meillä kävi 2 perhetyöntekijää kun lapsi oli 1-2 -luokilla ja itse olin töissä.
Täällä ei ole järjestetty iltapäiväkerhoja, joten sain perhetyöntekijät parina päivänä viikossa lapsen seuraksi. Eli kun koulussa oli lyhyitä päiviä.
Hyvin sujui, 4-luokkalainen muistaa heidät edelleen hyvin. Voin sanoa, että pelastivat arjen, muutoin olisin joutunut jättäytymään työelämän ulkopuolelle.
Teini sai raivarit ja hajotti mm. olohuoneesta yhden taulun. Vituttaa, mutta tavallaan se oli hyvä, koska perheterapeutti viestitti sitten käynnin jälkeen, että meidän teinin tapauksessa on turha ruveta mitään perheneuvoloita tai koulupsykologeja vetämään enää tähän kuvioon. Että ei kuulemma enää tehoo tähän tapaukseen ja että hän laittaa heti paperit vetämään nuorisokotiin. Surullista ja syyllisyydentunteet on hirveät, vaikka ei pitäis sillä meillä on toinenkin teini, jolla ei ole mitään ongelmia ja joka on ns. ihan tavallinen. Nyt on kuitenkin meno mennyt sellaseks, että karu totuus on että tuo "hirviöteini" pilaa normaalin perhe-elämän etenkin nuorimmilta sisaruksiltaan eikä se palaa normaaliin uomiinsa ennenkun saadaan teinin elämä taas raiteilleen. Omin voimin me ei siihen enää kyetä, se on tullu selväks, eikä kyllä kykene enää teinikään.
onko tietoa miksi yksi on "hirviö" vaikka muut ei? mitä itse luulet? kaikki lapset varmaan kasvatettu samalla tavalla?
haasteellisen esiteinin äiti täällä vaan pohdiskelee tulevaa...
Teini sai raivarit ja hajotti mm. olohuoneesta yhden taulun. Vituttaa, mutta tavallaan se oli hyvä, koska perheterapeutti viestitti sitten käynnin jälkeen, että meidän teinin tapauksessa on turha ruveta mitään perheneuvoloita tai koulupsykologeja vetämään enää tähän kuvioon. Että ei kuulemma enää tehoo tähän tapaukseen ja että hän laittaa heti paperit vetämään nuorisokotiin. Surullista ja syyllisyydentunteet on hirveät, vaikka ei pitäis sillä meillä on toinenkin teini, jolla ei ole mitään ongelmia ja joka on ns. ihan tavallinen. Nyt on kuitenkin meno mennyt sellaseks, että karu totuus on että tuo "hirviöteini" pilaa normaalin perhe-elämän etenkin nuorimmilta sisaruksiltaan eikä se palaa normaaliin uomiinsa ennenkun saadaan teinin elämä taas raiteilleen. Omin voimin me ei siihen enää kyetä, se on tullu selväks, eikä kyllä kykene enää teinikään.
onko tietoa miksi yksi on "hirviö" vaikka muut ei? mitä itse luulet? kaikki lapset varmaan kasvatettu samalla tavalla?
haasteellisen esiteinin äiti täällä vaan pohdiskelee tulevaa...
kannattas vaan katsella peiliin. Sieltä se vika löytyy 99,9 prosentissa tapauksista!
Teini sai raivarit ja hajotti mm. olohuoneesta yhden taulun. Vituttaa, mutta tavallaan se oli hyvä, koska perheterapeutti viestitti sitten käynnin jälkeen, että meidän teinin tapauksessa on turha ruveta mitään perheneuvoloita tai koulupsykologeja vetämään enää tähän kuvioon. Että ei kuulemma enää tehoo tähän tapaukseen ja että hän laittaa heti paperit vetämään nuorisokotiin. Surullista ja syyllisyydentunteet on hirveät, vaikka ei pitäis sillä meillä on toinenkin teini, jolla ei ole mitään ongelmia ja joka on ns. ihan tavallinen. Nyt on kuitenkin meno mennyt sellaseks, että karu totuus on että tuo "hirviöteini" pilaa normaalin perhe-elämän etenkin nuorimmilta sisaruksiltaan eikä se palaa normaaliin uomiinsa ennenkun saadaan teinin elämä taas raiteilleen. Omin voimin me ei siihen enää kyetä, se on tullu selväks, eikä kyllä kykene enää teinikään.
onko tietoa miksi yksi on "hirviö" vaikka muut ei? mitä itse luulet? kaikki lapset varmaan kasvatettu samalla tavalla? haasteellisen esiteinin äiti täällä vaan pohdiskelee tulevaa...
kannattas vaan katsella peiliin. Sieltä se vika löytyy 99,9 prosentissa tapauksista!
ole sinä hiljaa kun et mistään mitään tiedä!
Se johtui kyllä ihan siitä, että äidilläni oli kasvatusmalli "yksi on kauhukakara, muut pulmusia" eli mitä tahansa tapahtui, se oli aina minun vikani. En osannut mitään ja ainoa tehtäväni oli toimia vertailupaaluna pikkusisarelle.
Sama jatkuu aikuisiälläkin. Pikkusisko on osaton reppana, jota minun pitäisi auttaa rahallisesti, jonka kanssa minun pitäisi jakaa kesämökkini ja lapseni jne.
Ei mitään valittamista. Tulevat hoitamaan lapsia ja siinä se :)
Teini sai raivarit ja hajotti mm. olohuoneesta yhden taulun. Vituttaa, mutta tavallaan se oli hyvä, koska perheterapeutti viestitti sitten käynnin jälkeen, että meidän teinin tapauksessa on turha ruveta mitään perheneuvoloita tai koulupsykologeja vetämään enää tähän kuvioon. Että ei kuulemma enää tehoo tähän tapaukseen ja että hän laittaa heti paperit vetämään nuorisokotiin. Surullista ja syyllisyydentunteet on hirveät, vaikka ei pitäis sillä meillä on toinenkin teini, jolla ei ole mitään ongelmia ja joka on ns. ihan tavallinen. Nyt on kuitenkin meno mennyt sellaseks, että karu totuus on että tuo "hirviöteini" pilaa normaalin perhe-elämän etenkin nuorimmilta sisaruksiltaan eikä se palaa normaaliin uomiinsa ennenkun saadaan teinin elämä taas raiteilleen. Omin voimin me ei siihen enää kyetä, se on tullu selväks, eikä kyllä kykene enää teinikään.
onko tietoa miksi yksi on "hirviö" vaikka muut ei? mitä itse luulet? kaikki lapset varmaan kasvatettu samalla tavalla?
haasteellisen esiteinin äiti täällä vaan pohdiskelee tulevaa...
kannattas vaan katsella peiliin. Sieltä se vika löytyy 99,9 prosentissa tapauksista!
Hoh, eikös teini ole teini ja käytös sen mukaista? Itsekin riehuin teininä, siis repesin äidilleni ja huusin ja vähän paiskoin ovia mennessäni ym. Äitini ärsytti mua ja en kestänyt epäoikeudenmukaisia syytöksiä.
Tuo vaihe menee ohi.
Teini sai raivarit ja hajotti mm. olohuoneesta yhden taulun. Vituttaa, mutta tavallaan se oli hyvä, koska perheterapeutti viestitti sitten käynnin jälkeen, että meidän teinin tapauksessa on turha ruveta mitään perheneuvoloita tai koulupsykologeja vetämään enää tähän kuvioon. Että ei kuulemma enää tehoo tähän tapaukseen ja että hän laittaa heti paperit vetämään nuorisokotiin. Surullista ja syyllisyydentunteet on hirveät, vaikka ei pitäis sillä meillä on toinenkin teini, jolla ei ole mitään ongelmia ja joka on ns. ihan tavallinen. Nyt on kuitenkin meno mennyt sellaseks, että karu totuus on että tuo "hirviöteini" pilaa normaalin perhe-elämän etenkin nuorimmilta sisaruksiltaan eikä se palaa normaaliin uomiinsa ennenkun saadaan teinin elämä taas raiteilleen. Omin voimin me ei siihen enää kyetä, se on tullu selväks, eikä kyllä kykene enää teinikään.
onko tietoa miksi yksi on "hirviö" vaikka muut ei? mitä itse luulet? kaikki lapset varmaan kasvatettu samalla tavalla? haasteellisen esiteinin äiti täällä vaan pohdiskelee tulevaa...
kannattas vaan katsella peiliin. Sieltä se vika löytyy 99,9 prosentissa tapauksista!
ole sinä hiljaa kun et mistään mitään tiedä!
Meillä kävi perhetyöntekijä, kun nuorimmainen oli vauva. Olin itse niin uupunut allergiasuon kanssa, että neuvolasta jo sanoivat, että nyt te sellaisen saatte. Oli kyllä tosi ihana!! Mä pääsin päivälläkin nukkumaan tai kauppaan yksin tai kävelylle. Mutta pääasia, että sai olla ihan omissa oloissaan muutaman tunnin, niin teki tosi hyvää! Ja jo se tieto, että joku on tulossa tai jos liikaa uupuu, niin saa puhelimella soitettua apua. Se auttoi meitä kyllä todella paljon. En tiedä kuinka muuten siitä olis selvinnyt...
Tosi hienoa kuulla, että joku on ottanut tosissaan tuon sun jutun ja saatte apua!! Mukavaa alkanutta vuotta teille!