Mies haluaa erota :( Tsempatkaa mua
Eli mies on sitä mieltä, ettei enää jaksa suhdettamme. Meillä on 2,5-vuotias lapsi. Itse olen jotenkin helpottunut tunteesta, että nyt tämä toisen miellyttäminen loppuu ja saan olla oma itseni. Mutta samalla surettaa lapsen, joka rakasta isäänsä, puolesta valtavasti.
Tsempatkaa mua, että selviän pahimman yli ja antakaa vinkkejä, miten sopia tapaamiset ym. Suhteemme ei ole terveellä pohjalla, mutta lapsiparka ei saa kasvaa ja elää molempien vanhempiensa kanssa ;(
Kommentit (4)
Ei se miehesi lapsestaan eroa, joten kyllä lapsellasi isä säilyy. Tapaamiset voitte alkuun sopia siten, että lapsi on isällään sovittuina viikonloppuina (pääset tuolloin itsekin tuulettumaan ja saat laatuaikaa itsellesi :), tai jos jompikumpi vuorotyössä, niin miksei sitten viikollakin. Mietit vain, että mitä tavaroita lapsi tarvitsee molemmissa kodeissa ja mitä voi aina kuljettaa mukanaan.
Minulla ainakin ensimmäiset kaksi viikkoa sinkkuna olivat pahimpia, sen jälkeen alkoi helpottaa huomattavasti. Ero on myös tilaisuus, tilaisuus saada elämääsi lisää niitä asioita, joista aidosti nautit. Ja mitä sinä sellaisella miehellä tekisitkään, joka ei halua olla suhteessa kanssasi; ansaitset sellaisen miehen, joka ymmärtää arvostaa Sinua ja haluaa jakaa kanssasi kaiken.
Tsemppiä!
lapsenne edes joudu elämään perheessä, missä suhde ei ole terveellä pohjalla!!!
Toivottavasti teetta asumisjärjestelyt fiksusti, eli asutten sen verran lähekkäin, jotta tapaamiset ovat luontevan usein, niin ei se lapsi ihan niin paljoa erosta kärsi.
Koeta hoitaa tilanteet niin, ettei lapsi näe riitoja. Kyllähän hän saa kummankin vanhempansa kanssa kasvaa, vaikkei tapaisikaan joka päivä, mikäli mies vain on motivoitunut tapaamisiin. Koeta saada hänet käymään luonanne lasta katsomassa nyt aluksi. Ajan myötä pääsette valitsemaanne tapaamisrytmiin kiinni, ja saat myös omaa aikaa.
Ero on aina tilanne, jota ei ole suunnitellut elämäänsä, mutta siitä pääsee yli. Perheitä on monenlaisia ja ajan myötä näet, millaiseksi teidän perheenne muovautuu.
Minä ajattelen omaa perhettäni "muumiperheenä", johon kuuluu lapsia eri liitoista sekä muita rakkaita sukulaisia ja ystäviä. Älä sinäkään jumiudu ydinperheihanteeseen ja ajattele lopun ikääsi eroa epäonnistumisena. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa.
Älä hyppää liian nopeasti uuteen suhteeseen, anna itsellesi ja lapsellesi aikaa löytää yhteinen olemisen tapa.
Tässä joitakin näkökulmia.