Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Poikaystävä sanoi tänään, että jos meille tulee lapsia

Vierailija
10.01.2011 |

hän haluaa, että minä jään kotiäidiksi. Siis mies haluaa monta lasta (niin minäkin), ja hän on sitä mieltä, että minun pitäisi jäädä kokonaan pois työelämästä ja olla kotona ainakin siihen asti että nuorin on 10-vuotias. Olen ihan ymmälläni, olen luullut (siis ihan aidosti luullut) että mieheni tietää, miten tärkeää työni minulle on. Ja, ennenkuin joku tulee itkemään siitä, että olen joku kylmä uramuija, niin en tosiaan ole. Mielestäni on ihan itsestään selvää, että jompi kumpi meistä on kotona lasten kanssa tarvittavan ajan, mutta ei työelämästä kokonaan tarvitse jäädä pois.Mies luonnollisesti on nyt sitä mieltä, ettei hänen MIEHENÄ tule osallistua lasten kotihoitoon muuten kuin palkallaan.



Olen oikeasti nyt jo melkein sillä linjalla, että heivaan tuon miehen pihalle ja etsin lapsilleni hieman modernimman isän! Olen korkeasti koulutettu ja aidosti rakastan työtäni, en ymmärrä miten mies ei voi kunnioittaa sitä? Ja miksi hän on sitä mieltä, että se on automaattisesti äiti, joka lapset hoitaa? Tienaankin vielä paremmin kuin hän!

Kommentit (29)

Vierailija
21/29 |
10.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsia haluaa tehdä, mutta ei hoitaa niitä? Taitaa olla tosiaan vähän junan takavaunussa istuva mies sulla...huhhuh! Meillä ollut koko ajan niin että lapset hoidetaan yhdessä silloin kun molemmat ollaan kotona. Mies hoitaa välillä iltatoimetkin lapsen kanssa, nyt ollaan toista vauvaa yrittämässä. Ei olisi puhettakaan tehdä enempää lapsia jos mies ei osallistuisi.

Vierailija
22/29 |
10.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oonkin sanonut sille että siinä tapauksessa kun herra on valmis valvomaan mahdollisen koliikkivauvan kanssa öisin:)

Aika nihkeitä vastauskia olen saanut..



Mä en itse jaksa yövalvomisia vaikka ehkä vielä joskus sen vauvan haluaisinkin.

Kotiin voisin kyllä jäädäkin. ei sen puoleen, mies kyllä elättäis ja on maksanut mulle kotiäiti vuosina "palkkaa" yrityksestä jotta eläke kertyis.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/29 |
10.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tai oikeastaan työni, josta pidän paljon. Mutta tärkeää on myös se, että lapsi saa olla kotihoidossa. Olen selvinynt näiden kahden tavoitteen yhdistämisestä vain, koska mieheni on todella tasa-arvoinen. Olemme molemmat olleet esikoisen kanssa kotona 1,5 vuotta. Kannattaa miettiä tarkkaan, kenen kanssa lapset tekee!

kerroin miehelle noista raha-asioista jne, mutta hän on sitä mieltä, että kyllä sitä pärjää kunhan vaan tinkii turhista!

Itse asiassa, epäilen että mies joko provoilee tahaltaan tai ei halua lapsia, pelkää että minä haluan, ja nyt yrittää säikäyttää minut..

Joo, minunkin mielestäni on tyhmää luovuttaa liian helpolla mutta jos tulevaisuuden suunnitelmat on näin erit, niin ei mielestäni tulevaisuus kyllä ovin ruusuiselta vaikutaa...

10 vuotta saattoi olla heitto ja miehellä ei saata olla esim. hajuakaan millainen on 10 v lapsi (jos ei ole kokemusta lapsesta). Eli puhuthan vielä, että tarkoittako oikeasti että olisit kotona kun lapsesi on jo 3 luokalla koulussa. Ja onhan tietoinen, että esim.- kotihoidonlisää maksetaan siis siihen saakka kunnes lapsi on 3v?

Itse olin kotona kunnes kuopus oli 3 v ja ainakin mun piiressä (muutkin ystävät koulutettuja naisia) se oli jo aika pitkään. Itselleni oli selvää että olen kotona sen aikaa.

Usein ennen lapsia ihmisellä on aika epärealistiset odotuksen perhe-elämästä. Ehkä miehelläsikin on joku "idea", joka ei välttämättä ole mikään harkittu tai ehdoton...

Vierailija
24/29 |
10.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että aina tuntuu yhteen päätyvän naiset, jotka haluaa kotiäidiksi ja miehet, jotka eivät välttämättä edes haluaisi lapsia (minun tilanteeni) ja sitten toisaalta naiset, jotka haluavat luoda uraa (lapsia tai ei) ja miehet, joiden puolesta nainen saisi jäädä kotiäidiksi. Tasan ei käy onnen lahjat :(

Vierailija
25/29 |
10.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toivottavasti miehesi tienaa huomattavan hyvin. Minun tienaa n.80 000/v, mutta tämä ei riitä pitämään meidän elintaso sellaisena, että lainanlyhennyksillä minun olisi mahdollista jäädä kotiin. Siis tuntien oloni hyväki, ei jatkuvasti kituuttaen.

Minä jonkun verran enemmän. On ihan tosissaan sitä mieltä, että kyllä sillä pärjää kunhan minä vaan ymmärrän, ettei meikkejä ja merkkivaatteita tarvitse! Ja mihinpä minä niitä tarvisin kun olisin kotona? Ja lomalle ei tarvitse mennä, eikä minun tarvitse vierailla Pohjois-Suomessa asuvien vanhempieni luonakaan kuin kerran vuodessa, sillä pääasia että lapset saavat olla kotona... huh huh.

ap

Vierailija
26/29 |
10.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käy kyllä minullakin mielessä, että miehen asenne tuottaa hankaluuksia jatkossa muillakin elämän osa-alueilla. Hän vaikuttaa hallitsemisenhaluiselta itsetunto-ongelmaiselta.



En nyt haluaisi maalata piruja seinille, mutta jos nyt käy kuten niin monelle valitettavasti käy, eli ero tulisi, niin miten ajattelet miehen silloin käyttäytyvän jos teillä olisi lapsia? Jotenkin minusta tuntuu, että tuon sortin mies alkaisi silloin yhtäkkiä itkeä ja vinkua, että tahtoo lapset/lapsen ja perustelee sitä sillä, että hän se vasta onkin ollut läsnä lasten elämässä ja hänellä on oikeus ja missä on tasa-arvo, soitan Laasaselle ja itkupotkuraivari.



Tuon kaliberin miehet kun tahtovat kaiken, muut saavat nähdä vaivan ja hän kuorii kermat päältä. Ja kun minulla on oikeus ja vinkuvinkuvinku.



Anteeksi, että maalaan piruja seinille, mutta miehesi kuulostaa juurikin siltä, että oma tahto ja oma oikeushakuisuus ajaa kaiken yli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/29 |
10.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

suhtautuu kotitöihin ja niiden jakamiseen? Onko siivoaminen ja ruoanlaitto aina naisen tehtävä?



Mun ex-poikaystävä oli sitä mieltä että naisen tehtävä on hoitaa koti ja lapset, mies käy töissä ja hoitaa miesten työt kotona. Lisäksi oli sitä mieltä että jos nainen on töissä, naisen palkka tulee miehen tilille josta mies sitten antaa naiselle talousrahaa. Ihan kivikautiset ajatukset.



Silloin kun seurustelin exäni kanssa, olimme molemmat siinä 2-kympin korvilla. Lapsia meillä ei ollut, eikä yhteistä kotiakaan. Molemmat asuimme omillamme. Oli meillä muitakin ongelmia, mutta nuo ajatukset laittoivat minut miettimään että onko järkeä jatkaa. Tulin siihen tulokseen ettei ollut ja niinpä jätin hänet. Nykyään tiedän exäni ja hänen perheensä tuttujen kautta ja olen huomannut tehneeni oikean ratkaisun. Nainen on ns. ansassa, täysin miehen armoilla.



AP: pohdi tarkkaan miestäsi. Onko aina sellainen että hän tekee päätökset ja naisen tehtävä on mukautua niihin? Jos näin ja päätät jäädä suhteeseen, mieti ainakin lapsimäärää. Yhden lapsen kanssa vielä jaksaa hoitaa yksin kodin, mutta useamman lapsen kanssa on jo raskasta. Tai jos joku lapsista on pahasti vammainen ja vaatii perushoitoa öin ja päivin, jaksaisitko vielä silloinkin?

Vierailija
28/29 |
10.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei edes mikään kihlattu. Että sille nyt voi tehdä mitä tahansa, vaikka heivata mäkeen jos ei mielipiteet miellytä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/29 |
10.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä jonkun verran enemmän. On ihan tosissaan sitä mieltä, että kyllä sillä pärjää kunhan minä vaan ymmärrän, ettei meikkejä ja merkkivaatteita tarvitse! Ja mihinpä minä niitä tarvisin kun olisin kotona? Ja lomalle ei tarvitse mennä, eikä minun tarvitse vierailla Pohjois-Suomessa asuvien vanhempieni luonakaan kuin kerran vuodessa, sillä pääasia että lapset saavat olla kotona... huh huh.

ap

vaikuttaa että sinun pitäisi tinkiä kaikesta mutta hänenkö ei tarvitsisi mistään? Oletko tästä kysynyt mistä asioista hän on valmis luopumaan?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan viisi