Mitä tehdä?

Et voi jättää niitä AV-raadin niskoille.



Miksi ihmeessä se sun uusi täydellinen ihannemies haluaisi aloittaa suhteen petollisen kusipään kanssa, eikö hän ansaitse parempaa?

Ei tuohon taida olla oikeaa vastausta. Jos eroat, niin tehkää asiat lapsille mahdollisimman helpoksi, miten nyt tuossa tilanteessa niin voi toimia.



t. itse saman kokenut ja eronnut

Et voi jättää niitä AV-raadin niskoille.

Miksi ihmeessä se sun uusi täydellinen ihannemies haluaisi aloittaa suhteen petollisen kusipään kanssa, eikö hän ansaitse parempaa?

Ehkä hän ansaitsisi. Eivät ihmissuhteet ja tunnepuoli kuitenkaan ole noin mustavalkoisia.

lapsia säälimättä. Tämänhän halusit kuulla.

Kuuntele alapääsi ääntä, se on varma onneen johdattaja.

"No mä nyt petin ja valehtelin mut ei se ole niin mustavalkoista. "



"Loukkasin ja satutin ihmisiä mut hei, ei se mitään, ei se ole niin mustavalkoista."

"No mä nyt petin ja valehtelin mut ei se ole niin mustavalkoista. "

"Loukkasin ja satutin ihmisiä mut hei, ei se mitään, ei se ole niin mustavalkoista."

Eikä tässä puhu reikäni.

Mietin vaan, miten voi jatkaa mieheni kanssa tälläisen jälkeen. Miten voin jatkaa yhtään mitään minkään tai kenenkään kanssa, paitsi tietysti lasteni.

Haukkukaa toki, sen olen ansainnutkin.

Sä mietit että suostutko armollisesti jatkamaan miehesi kanssa.



Oletko kertonut miehelle ja antanut hänelle mahdollisuuden päättää haluaako hän ylipäänsä jatkaako suhdetta jossa petetään?

Sä mietit että suostutko armollisesti jatkamaan miehesi kanssa.

Oletko kertonut miehelle ja antanut hänelle mahdollisuuden päättää haluaako hän ylipäänsä jatkaako suhdetta jossa petetään?

Voisi kuvitella, että haluan nyt parhaat palat kahdesta maailmasta. En toki, tämä on yhtä helvettiä. Olen aina katsonut kieroon ihmisiä, jotka ovat toimineet kuin minä nyt. Ajatellut, ettei tämä voi sattua minulle.

sillä kun suristelet niin johan helpottaa.

niin kuin lumivyöry tai sadekuuro, kyllä siihen on itse lähdettävä.



Miksi se mies sitten ei saisi jättää jos kerran haluatkin jonkun muun?

niin kuin lumivyöry tai sadekuuro, kyllä siihen on itse lähdettävä.

Miksi se mies sitten ei saisi jättää jos kerran haluatkin jonkun muun?

Puhut nyt kuin lapselle. Tiedänhän toki tehneeni itse tämän.

En vain tiedä, mitä asian kanssa tekisi. Ei moralisointi enää auta mihinkään. Paskat on jo housuissa.

Nyt olen tavannut toisen miehen, olen täysin ihastunut siihen, mutta en haluaisi rikkoa lapsilta kotia tai haavoittaa miestäni. En tiedä enää mitä tekisi, toinen pyörii alati mielessäni. Tuntuu, että olen kerrankin löytänyt sen "oikean". Tiedän, että tässäkin suhteessa tulisi arki ja muut realiteetit.

Sanoisin, että älä nyt ainakaan hätiköi. Kauanko olet tuon toisen tuntenut? Voitko olla varma, että vielä vuoden päästä karkaaminen hänen mukaansa olisi hyvä ajatus? Ota huomioon kokonaiskuva. Mieti tarkkaan elämäsi jokainen aspekti ja ne muutokset, mitä toisen miehen mukaan lähteminen siihen toisi. Olisiko se lopun perin parannus vai jotain ihan muuta? Voit olla varma, että jättäessäsi miehesi jätät monta muutakin ihmistä. Kaikki eivät tule ratkaisuasi hyväksymään. Onko se sen arvoista, että olet valmis muuttamaan koko elämäsi?

Itse päädyin siihen, etten ole valmis elämän täysremonttiin. Ihastuin rajusti ja ne tunteet ovat olemassa vieläkin. Mutta pärjään niiden kanssa ja olen sitä mieltä, etten halua rikkoa sinänsä hyvää ja onnellista liittoa hetken huuman takia. Mieheni on paras ystäväni, siitäkin huolimatta, että ihastuin toiseen. En voisi myöskään tehdä sellaista temppua lapsilleni. Samoin arvostan kaunista kotiani aivan liikaa, jättääkseni sen. Tuosta kiehuvimmasta ajasta on nyt kolmisen vuotta ja edelleen näen ihastustani työn merkeissä melkein viikottain. Ystävyys ja molemmin puolinen tykkääminen on jäljellä, mutta onneksi mitään peruuttamatonta ei ikinä ehtinyt tapahtua. Tiedän, että sana vain, ja saisin hänet. Mutta sitä sanaa en sano, koska en ole valmis riskeeramaan koko elämää vain siksi, että voisin kokeilla jotain muuta.

Jos kerran olet päättänyt että uusi mies on sulle se oikea ja se että entinen mies jättäisi ei haittaisi mitään niin mitä päätettävää siinä sitten enää on?

Nyt olen tavannut toisen miehen, olen täysin ihastunut siihen, mutta en haluaisi rikkoa lapsilta kotia tai haavoittaa miestäni. En tiedä enää mitä tekisi, toinen pyörii alati mielessäni. Tuntuu, että olen kerrankin löytänyt sen "oikean". Tiedän, että tässäkin suhteessa tulisi arki ja muut realiteetit.

Sanoisin, että älä nyt ainakaan hätiköi. Kauanko olet tuon toisen tuntenut? Voitko olla varma, että vielä vuoden päästä karkaaminen hänen mukaansa olisi hyvä ajatus? Ota huomioon kokonaiskuva. Mieti tarkkaan elämäsi jokainen aspekti ja ne muutokset, mitä toisen miehen mukaan lähteminen siihen toisi. Olisiko se lopun perin parannus vai jotain ihan muuta? Voit olla varma, että jättäessäsi miehesi jätät monta muutakin ihmistä. Kaikki eivät tule ratkaisuasi hyväksymään. Onko se sen arvoista, että olet valmis muuttamaan koko elämäsi?

Itse päädyin siihen, etten ole valmis elämän täysremonttiin. Ihastuin rajusti ja ne tunteet ovat olemassa vieläkin. Mutta pärjään niiden kanssa ja olen sitä mieltä, etten halua rikkoa sinänsä hyvää ja onnellista liittoa hetken huuman takia. Mieheni on paras ystäväni, siitäkin huolimatta, että ihastuin toiseen. En voisi myöskään tehdä sellaista temppua lapsilleni. Samoin arvostan kaunista kotiani aivan liikaa, jättääkseni sen. Tuosta kiehuvimmasta ajasta on nyt kolmisen vuotta ja edelleen näen ihastustani työn merkeissä melkein viikottain. Ystävyys ja molemmin puolinen tykkääminen on jäljellä, mutta onneksi mitään peruuttamatonta ei ikinä ehtinyt tapahtua. Tiedän, että sana vain, ja saisin hänet. Mutta sitä sanaa en sano, koska en ole valmis riskeeramaan koko elämää vain siksi, että voisin kokeilla jotain muuta.

Miten pääsit yli tästä ihastuksestasi?

Tuon takia mietin ja olen miettinyt tätä asiaa pääni puhki. Olen miettinyt mitä tapahtuisi "jos" eli en voisi tietenkään muuttaa heti uuden miehen kanssa yhteen, vaan lasten takia hommaan menisi pitkään.

Mietin myös, miten voisi jatkaa mieheni kanssa elämää. Pääsenkö yli tästä ihastuksesta, joka ei ole pelkkää tunnekuohua, vaan kyseisen miehen kanssa kaikki natsaa tällä hetkellä niin hyvin. En tiedä mitä arki olisi sitten.

Miten pääsit yli tästä ihastuksestasi?

En ole täysin päässytkään. Kyllä hän on mielessäni edelleen. En voi välttää näkemästä häntä, mikä on samalla sekä ihanaa, että vaikeaa. Edelleen mietin toisinaan, mitä tapahtuisi jos antaisin periksi. Mutta tiedän tehneeni oikein. En usko, että elämäni olisi muuttunut tästä ainakaan parempaan tai helpompaan, koska väistämättäkin ero olisi tuonut mukanaan sellaisia ikäviä asioita, joita en yksikertaisesti elämääni halua. Lapseni ovat minulle kaikki kaikessa ja vain mieheni, heidän isänsä, voi jakaa sen tunteen kanssani. Sekin vaikutti, että oma ihastukseni oli/on työkuvioista. En halunnut niissä piireissä profiloitua "syömällä kuormasta".

Aika tekee tehtävänsä ja pahin polte helpottaa, vaikka sitä nyt olisikin vaikea uskoa.

mitäs sitte ku tää vieraskin rupee tuntumaan arkiselta?uus mies taas kuvioon ja lasten päät pyörälle ku tivolissa?

Miten pääsit yli tästä ihastuksestasi?

En ole täysin päässytkään. Kyllä hän on mielessäni edelleen. En voi välttää näkemästä häntä, mikä on samalla sekä ihanaa, että vaikeaa. Edelleen mietin toisinaan, mitä tapahtuisi jos antaisin periksi. Mutta tiedän tehneeni oikein. En usko, että elämäni olisi muuttunut tästä ainakaan parempaan tai helpompaan, koska väistämättäkin ero olisi tuonut mukanaan sellaisia ikäviä asioita, joita en yksikertaisesti elämääni halua. Lapseni ovat minulle kaikki kaikessa ja vain mieheni, heidän isänsä, voi jakaa sen tunteen kanssani. Sekin vaikutti, että oma ihastukseni oli/on työkuvioista. En halunnut niissä piireissä profiloitua "syömällä kuormasta".

Aika tekee tehtävänsä ja pahin polte helpottaa, vaikka sitä nyt olisikin vaikea uskoa.

Tuntenut oloni syylliseksi, huonoksi ihmiseksi, petturiksi ja vaikka mitä. En ole silti ollut ikinä näin ihastunut toiseen, en edes mieheeni aikoinaan. Tähän ei vaikuta arjen harmaus tai se, että tuntisin itseni halutuksi, ei sellaisesta ole kyse.

En tiedä enää mistä on kyse. Minä, järki-ihmiseksi itseäni luullut, olen aivan sekaisin tästä asiasta.

Tähän ei vaikuta arjen harmaus tai se, että tuntisin itseni halutuksi, ei sellaisesta ole kyse. En tiedä enää mistä on kyse. Minä, järki-ihmiseksi itseäni luullut, olen aivan sekaisin tästä asiasta.

Kuulostele itseäsi ja ajatuksiasi. Jos kyse on todella elämää suuremmasta rakkaudesta, ei sen pitäisi siitä miksikään muuttua muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Mieti, mitä elämältä todella haluat ja oletko valmis maksamaan siitä sen hinnan, mikä vaaditaan. Toivottavasti osaat tehdä oikean ratkaisun, mikä se sitten onkin.

Tähän ei vaikuta arjen harmaus tai se, että tuntisin itseni halutuksi, ei sellaisesta ole kyse. En tiedä enää mistä on kyse. Minä, järki-ihmiseksi itseäni luullut, olen aivan sekaisin tästä asiasta.

Kuulostele itseäsi ja ajatuksiasi. Jos kyse on todella elämää suuremmasta rakkaudesta, ei sen pitäisi siitä miksikään muuttua muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Mieti, mitä elämältä todella haluat ja oletko valmis maksamaan siitä sen hinnan, mikä vaaditaan. Toivottavasti osaat tehdä oikean ratkaisun, mikä se sitten onkin.

Annan nyt ajan kulua ja mietin asioita. Olen alusta asti kertonut tämän tuolle "uudelle" ihastukselleni, hän on ollut samaa mieltä. Silti tunteet ovat edenneet nopeasti. Emme tapaile säännöllisesti, vain silloin tällöin.

En nyt tiedä, pitäisikö olla tapaamatta, vai jatkaa tätä tapailua harvakseltaan.

Anna nyt asialle aikaa, äläkä tee hätiköityjä päätöksiä. Mieti, mitä haluat kaikelta. Voitko jatkaa enää vanhaa suhdettasi valehtelun jälkeen.



Ajattele nyt lapsiasi ensiksi.