Uskotteko, että unelmat voivat toteutua, jos tarpeeksi uskoo?

luomisen laki, tuttu on.

Olisi mustakin outoa, jos kohtalon ainoa tehtävä olisi lahjoittaa ihmisille autoja ja taloja silloin kun nämä niitä haluaa. Semmoinen kosminen Janne Porkka.

:D

Ensinnäkin sanon, että teistä jotka ette usko, huomaa, että ette tiedä koko asiasta yhtikäs mitään. Suhtaudutte siihen kuten minäkin ensikuulemalla, luonnollistahan se onkin. Meidät on lapsesta asti opetettu, että elämässä onnistuminen vaatii raakaa työtä "otsasi hiessä on sinun leipäsi ansaittava", raha ei kasva puissa, ahkeruus on hyve ja muuta vastaavaa potaskaa.



Asia ei kuitenkaan ole lainkaan noin, vaan tismalleen päinvastoin. Elämä voi olla paljon helpompaa ja parempaa ja onnellisempaa. En sitten ollenkaan ymmärrä miksi se, että saan vaikka auton tavallaan ilmaiseksi olisi joltain muulta pois ja mitä väärää siinä on? Voisitteko selittää?

Sekö olisi oikein, että ottaisimme lainan ja tekisimme niska limassa töitä maksaaksemme sen pois? Tulisiko siitä joku onnelliseksi?



Kultalusikka suussa syntyneitäkin on, mutta raha ei takaa onnea! Ja mitä itseeni tulee, en todellakaan ole koskaan ollut rikas, olen vähävaraisesta perheestä ja aina elänyt kädestä suuhun. Nyt nautin täysillä tästä helpommasta elämästä.



Muiden auttamisesta...autan takuulla muita enemmän nyt kuin entisessä kituutuselämässä! Kaikki lasten pieneksi käyneet vaatteet ja urheiluvälineet lahjoitan pariin köyhään perheeseen, lainasin ystävälle rahat yrityksen perustamiseen ja ilman korkoa, lahjoitan hyväntekeväisyyteen rahaa jatkuvasti, minulla on oma kummilapsi kehitysmaassa jnejne. Nyt meillä on aikaa perheelle ja myös iäkkäille vanhemmillemme ja muille sukulaisille.



Tähän kuuluu nimenomaan se, että kokoajan lahjoitetaan omastaan muille avokätisesti. Kenellekään ei olla kateellisia eikä toivota pahaa kenellekään. Tottakai pyydän ja rukoilen rauhaa ja hyvinvointia koko maailmaan, mutta minun toiveeni yksin ei riitä. Siksi tätä aatetta täytyykin levittää, jotta mahdollisimman suuret massat käyttäisivät tätä meidän kaikkien hyödyksi. Yksi ihminen voi vaikuttaa unelmoinnilla ja uskolla ainoastaan omaan elämäänsä.



En voi unelmoida ystävälleni työpaikkaa. Mutta voin kertoa hänelle tästä uskonvarmistuksesta, sitten loppu on hänen käsissään. ap

kun onnellinen parisuhde ei riitä, kun sillä sain petturimiehen?



Kyselin tuolla aikaisemmin jo.

Siis jos haluat uuden miehen... mieti tarkasti mitä ominaisuuksia haluat mieheltä; kuten uskollinen, rehellinen, hellä, luotettava kumppani loppuelämäksi jne mitä sitten haluatkaan. Pyydä asiaa maailmankaikkeudelta (tai Jumalalta) kerran, usko lujasti, että saat juuri sitä mitä pyydät, ilman mitään epäilyksiä. Tämän jälkeen joka aamu herätessäsi ajattele ihannemiestäsi, jota odotat jännityksellä. Muutaman minuutin unelmoinnin jälkeen nouse ylös ja kiitä yöstä jonka sait nukkua, uudesta mahdollisuuksien päivästä, silmistä joilla näet, korvista joilla kuulet, jaloista joilla kävelet jne mitä vain milloinkin mieleen tulee. Huomaat että sinulla on valtavasti asioita joista voit olla kiitollinen. Kiitä kaikesta hyvästä pitkin päivää. Illalla nukkumaan mennessäsi unelmoi itsesi uneen, miehestä tietenkin! Ajattele jo eläväsi tämän miehen kanssa. Näe mielessäsi teidät viettämässä mukavaa aikaa yhdessä, tunne miten onnellinen olet tämän miehen kanssa. Kiitä miehestä.



Älä anna periksi muutaman päivän tai viikon jälkeen, jatka kunnes tapaat miehen, varmana hänen olemassaolostaan. Takaan, että tämä toimii. Suosittelen lukemaan noita täällä mainittuja kirjoja, saat niistä uskoa :) ap

ihan joltain Oprah -hömpötykseltä... Ja mitä, jos kaikki tekisivät tätä samaa, miten hyväosaisuutta saisi kaikille riittämään?

Siis jos haluat uuden miehen... mieti tarkasti mitä ominaisuuksia haluat mieheltä; kuten uskollinen, rehellinen, hellä, luotettava kumppani loppuelämäksi jne mitä sitten haluatkaan. Pyydä asiaa maailmankaikkeudelta (tai Jumalalta) kerran, usko lujasti, että saat juuri sitä mitä pyydät, ilman mitään epäilyksiä. Tämän jälkeen joka aamu herätessäsi ajattele ihannemiestäsi, jota odotat jännityksellä. Muutaman minuutin unelmoinnin jälkeen nouse ylös ja kiitä yöstä jonka sait nukkua, uudesta mahdollisuuksien päivästä, silmistä joilla näet, korvista joilla kuulet, jaloista joilla kävelet jne mitä vain milloinkin mieleen tulee. Huomaat että sinulla on valtavasti asioita joista voit olla kiitollinen. Kiitä kaikesta hyvästä pitkin päivää. Illalla nukkumaan mennessäsi unelmoi itsesi uneen, miehestä tietenkin! Ajattele jo eläväsi tämän miehen kanssa. Näe mielessäsi teidät viettämässä mukavaa aikaa yhdessä, tunne miten onnellinen olet tämän miehen kanssa. Kiitä miehestä. Älä anna periksi muutaman päivän tai viikon jälkeen, jatka kunnes tapaat miehen, varmana hänen olemassaolostaan. Takaan, että tämä toimii. Suosittelen lukemaan noita täällä mainittuja kirjoja, saat niistä uskoa :) ap

Olen kyllä jo ihan teini-ikäisestä saakka "mennyt nukkumaan haaveen viereen" mutta tuo kiitollisuus on jäänyt.

tiedän että näin on ;)



Upea luomisen taito sinulla!

Ensinnäkin, maailmankaikkeudessa kaikkea on riittävästi kaikille. On harhaa, että niukkuutta olisi olemassa.



Toiseksi, ihmiset eivät halua samanlaisia asioita. Minäkään en edes unelmoi olevani mikään upporikas. Haluan elää onnellista ja tyydyttävää elämää terveenä ja tasapainoisena. Mulle riittää aika pienet asiat, edes auto ei ole mikään luksusauto, ihan tavallinen vaan. En unelmoi kalliista parfyymeistä, timanteista, kaukomatkoista tms. Haluan elää vapaata ja stressitöntä elämää, se riittää. Ja kaikkein tärkeintä on koko perheemme hyvinvointi.



Eräskin ystäväni, joka oli hyväpalkkainen kaupunkilainen haaveili yksinkertaisesta elämästä maalla. Uskomalla unelmiinsa hän sai sen. Unelmat ovat niin erilaisia: onnellinen parisuhde, terveys, lapsi, työpaikka. Ei monikaan haaveile olevansa miljardööri. ap

Mun elämässä kyllä parannettavaa riitäis! Mistähan ees osaisin alottaa...voiko tuolla saada toisen ihmisen jotenkin muuttumaan, siis miehensä? Voinko siis ajatella hänet paremmaksi? Entä lapsen kiltimmäksi? Ja sitten kun haluaisin toisen lapsen mutta kun tää tilanne on vähän vaikea, en tiiä olisko se viisasta...

vaan pitää tehdäkin jotakin

Pienestä pitäen unelmoin tietystä (mahdottomasta) asiasta. Tein kaikenlaista siihen suuntaan, että unelma toteutuisi, mutta en koskaan riittävästi. Kunnes eräänä päivänä tajusin, että nyt tai ei koskaan, unelman voi saavuttaa, jos hieman tökkii asioita eteenpäin.



Ja niin minä sitten sain sen, mitä halusin. Se on jo 20 vuotta ollut totta. Jos jollekin olisin unelmastani kertonut 25 vuotta sitten, ei kukaan olisi uskonut ja minulle olisi naurettu.

Se, miten unelma toteutuu on toinen juttu. Kuten tuolla aiemmin kerroin miten sain uuden auton. Yhtäkkiä asia järjestyy tavalla joka ei ole tullut mieleenkään. Itseasiassa kovasta ponnistelusta voi olla haittaakin, jos sen esim. kokee rasittavaksi. Unelmat toteutuvat helpolla kun niihin uskoo. En ole tehnyt yhtään mitään minkään unelmani eteen ja silti ne toteutuvat kuin itsestään. Vedän puoleeni sitä mitä ajattelen, näin se vain on.



Joku kysyi voiko puolisoaan muuttaa. No ei voi, mutta voi muuttaa omaa suhtautumistaan ja ajatteluaan. Toisen pieniä "vikoja" voi katsoa läpi sormien ja isommat asiat pitää vain ottaa esille ja selittää mikä mättää, mutta ei syytellen. Pitää etsiä yhdessä ratkaisua kipukohtiin. Sitten jos haluaa, että toinen tekee jotain, pitää pyytää esim. "Voisitko imuroida?". Pitää muistaa ette emme ole ajatuksenlukijoita. Muista antaa positiivista palautetta ja kohtele miestäsi kuten toivoisit hänen kohtelevan itseäsi. Tee asioita joista miehesi pitää. Ja muista kiittää miehestäsi ja kaikesta muustakin hyvästä elämässäsi. Tämä sama pätee lapsenkin kohdalla. ap

Tosin en usko samoin kuin sinä - eli eivät ne toteudu sen vuoksi, että minä "uskon", vaan sen vuoksi, että minä teen elämässä pieniä valintoja tavoitteiden suuntaisesti. Sen takia unelmat toteutuvat.



Minä uskon myös kohtaloon/johdatukseen/miksi ikinä sitä haluaa kutsua. Uskon, että elämä menee niin kuin menee. Elämää ei voi hallita.

Voi valita ajatuksensa ja tekonsa sekä suhtautumisen asioihin, vaikka tapahtuukin sellaista mitä ei itse ole suunnitellut. Tottakai monet unelmat toteutvat siksi, että tekee töitä niiden eteen. Mutta kyllä unelmat toteutuvat ilman varsinaista ponnisteluakin, riittää kun unelmoi ja uskoo. Olen ihan omakohtaisesti kokenut tämän nyt jo monta kertaa :) Uskon siis vetovoiman lakiin.



ap

että osa unelmista toteutuu kunhan tekee työtä niiden eteen.

Esim. Jos haaveilee kirjailijan urasta, niin ei niitä kirjoja synny ilman kirjoittamista ja sen harjoittelua, ideaa/visiota aiheesta, teemasta, henkilöistä, tapahtumista, jne.



Ehkä siis uskon enemmänkin raakaan työhön kuin "uskoon".

tuolla lauseellani elämää ei voi hallita viittaan taannoiseen avioerooni. Minun unelmani oli vanheta yhdessä mieheni kanssa, mutta se loppui 20 vuoden jälkeen. Olen aloittanut tänne ketjujakin aiheesta, että miksi rakkaus loppuu, kun sitä ei tietoisesti tapeta, vaan yritetään ylläpitää.

Tällä kokemuksella olen tullut siihen tulokseen, että elämää ei voi hallita.



Mitä kirjoja sinä ap olet lukenut? Haluaisin lukea ne samat. Minä kun etsin niitä unelmiani. Tällä hetkellä en edes niitä tiedosta.

niin toki se toteutuu mutta jos unelma on talo maalla ja kerrostaloasunto Helsingissä (hyvällä paikalla ja mielellään 3-4h) niin sen toteutuminen on jo paljon vaikeampaa sillä siihen vaaditaan paljon rahaa.

Unelmoijalla pitäisi olla hyvä palkka itsellään ja hyvätuloinen kumppani myös, jotta perheen varat riittäisivät molempiin.

Ensimmäinen oli kun ihastuin eräässä kaupassa kalliiseen asukokonaisuuteen, johon mulla ei tod ollut varaa. Päätin kokeilla uskonvarmistusta, uskoin jo saaneeni asun. Jo muutaman päivän päästä eräästä paikallisesta vaatekaupasta soitettiin, että olen voittanut heidän arvonnassaan lahjakortin ko kauppaan. Ja siellä oli myytävä juurikin sama asu jota olin haaveillut. Sain siis asun! Arvontalipukkeen oli täyttänyt äitini minun nimelleni. Sitten: haaveilimme lomamatkasta, mutta kun ei ollut yhtään ylimääräistä rahaa, päinvastoin. Valitsimme kuitenkin matkan esitteestä, kävin ostamassa uimapuvun, aurinkovoidetta jne ja uskoin. Parin viikon kuluttua appivanhemmat ilmoittivat, että jakavat lapsilleen vähän ennakkoperintöä. Saimme matkamme. Appivanhemmat eivät ole rikkaita, eivätkä koskaan ennen olleet antaneet meille isompia rahasummia.



Samalla kaavalla olen saanut uuden sohvan ja telkkarin, vaatteita lapsille, urheiluvälineitä jne. Isoin juttu oli uusi auto. Erilainen unelman toteutuminen oli kun mies sai yllättäen uuden työpaikan. Hän oli lopen kyllästynyt ja uupunut entiseen työhönsä ja olisi halunnut vaihtaa työpaikkaa, mutta hänen alansa töitä on täälläpäin aniharvoin tarjolla. Aloin uskoa ja nähdä mieheni tyytyväisenä työhönsä. Muutaman viikon kuluttua hän törmäsi vanhaan tuttuunsa joka tarjosi yllätten töitä firmastaan. Työ ei ollut ihan mieheni alaa, mutta sinnepäin. Hän vaihtoi työpaikkaa ja sai paremman palkan, lyhyemmät työpäivät ja tykkää kovasti työstään.



Nyt aloitin suurtoiveen urakoinnin; talo unelmapaikalta. Ja sillä tavalla se pitää saada, ettei ole yhtään velkaa.



ap