Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Viko tällaisella ihmisellä olla jokin psyykkinen häiriö?
04.01.2011 |
Narsistiksi en usko, koska ei tee mitään manipuloidakseen vaan uskoo vakaasti näkemyksiinsä. Eikä ole erityisen älykäskään, ihan tavalliset älynlahjat omaava toki kuitenkin, ja sosiaalisesti aika lahjaton... narsismista siis tuskin kyse?
"Oireita":
- Ei näe omaa osuuttaan asioihin. Jos vaikka tulee riitaa jonkun kanssa, niin käsittää riidat poikkeuksetta vain toisen syyksi. Eikä tajua miksi juuri hän ajautuu näihin ristiriitatilanteiin koko ajan.
- Saa raivokohtauksia vanhalle äidillemme ja muulle perheelle. Raivoaa, karjuu, solvaa... sen jälkeen saattaa linnoittautua jonnekin jopa itkemään. Nämä saattavat alkaa hyvinkin pienistä asioista, vaikkapa siitä, että hänen mielipidettään vanhempamme eivät ole kysyneet hankkiessaan kakkosautoa.
- Maailma tuntuu häneltä romahtavan todella pienistä vastoinkäymisistä. Siis vaikkapa, että on meillä kylässä ja koiran haukku herättää hänet keskellä yötä.
- Puhuu läheisilleen törkeästi ja niille joiden "yläpuolella" mielestään on. Sen sijaan menestyneemmille pokkuroi viimeiseen asti ja heiltä sietää ihan mitä vain.
- Ei kestä oikein lainkaan lasten riehumista, lemmikkejä jne.
- Lupaa ensin jotain mitä olen pyytänyt paljon aiemmin (vaikkapa ennen joulua ajamaan minut ja lapseni haudoille, meillä ei ole autoa), mutta hetkeä ennen joko peruuttaa tai alkaa raivota siitä miksi häntä vaivataan... miksi ihmeessä ensin sitten auliisti lupaa jos se vaivaa liikaa?
Kyseessä nelikymppinen naimaton mies. Veljeni. On alkanut huolestuttaa, epämääräisesti.
Kommentit (23)
Oli tulistuva lapsi, mutta ei koulussa tms. saanut raivareita. Muistan kuitenkin lapsuudesta aikamoisia raivoamisia jos asiat eivät menneet niin kuin hän halusi. Tai ei saanut mitä halusi...
Hän on muuten myös todella kiinnostunut, suorastaan fiksoitunut teknisiin asioihin. Jokin tekninen nippeli vaikkapa pölynimurista voi fasinoida häntä hyvin pitkään.
Eikö tuokin muuten ole as-oireita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin moni aikuisen "ongelmaisen" sukulainen antaa periksi eikä jaksa välittää. Voisitko keskustella veljesi kanssa suoraan ja avoimesti - mutta varovasti, ettei loukkaannu, jos tosiaan on tuo asperger kyseessä, niin kannattaa valita sanat oikein, ettet loukkaa häntä, silloin voi kieltäytyä puhumasta asiasta... Jos hänellä on vaikeaa elämässään, niin voisit tukea häntä hakemaan apua tai vaikka lukemaan aspergerin syndroomasta (vie hänelle kirjoja aiheesta tai tulosta netistä), se voisi auttaa häntä jos hän tunnistaisi itsensä ja ymmärtäisi, että ei ole hullu tai tyhmä vaan vain erilainen. Jos hän päättää hakea apua niin kannusta.
Alue: Aihe vapaa
kaikki kertomasi sopi mieheeni. olen kauan epäillyt että hänellä saattaa olla se kaksisuuntainen mielialahäiriö. hänelle on useita kertoja määrätty masennuslääkkeitä masennuksen oireisiin, ja joskus ne lääkkeet aiheuttavat sitä että on valtavan ärtynyt ja saa raivareita ihme asioista. erityisen hyvin sopivat nuo että ei koskaan näe omaa osuuttaan asioihin, ja se että halveksii muita ihmisiä paitsi "ylempiään" pokkuroi ja ihannoi.
minuakin kiinnostaisi onko joku näillä perusteilla saanut jonkun diagnoosin? miehelläni ei kyse voi olla mistään aspergerista koska hän on kyllä melko sosiaalinen ja pidetty ihminen. työympyröissä ja ystävien kanssa käyttäytyy eri lailla kuin oman perheen ja sukulaisten kanssa. erityisesti omalle äidilleen raivostuu helposti silmittömästi. hänen lapsuutensa oli ilmeisesti epätavallinen ja anopilla on mielenterveyden ongelmia, vakavampiakin.