Lue keskustelun säännöt.
Syömishäiriö ja raskaus. Onko painon mittaaminen pakollista?
04.01.2011 |
Minkä takia raskaana olevan painoa mittaillaan? Onko se aivan välttämätöntä? Vai voiko syömishäiriöstä kärsinyt pyytää että sitä ei mitattaisi?
Onko jollakin kokemuksia asiasta?
Kommentit (11)
hanki hitossa apua, lapsenkin takia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
neuvolassa vaaálle menosta. En halun nut nähdä kuinka paino lähtee nousuuun. Myöhemmin menin vaaálle, mutta stressassin kyllä joka kerta etukäteen onko noussut ja kuinka paljon. Olisin hyvin voinut kieltäytyä koko raskauden ajan menemästä vaaálle. Poika painoi 3kiloa syntyessään, eli aika pienillä kaloreilla mentiin.
ja huijasin painonmittauksissa. Jouduin äitiyspolille kun en saanut kerättyä kiloja. Valehtelin silmät kirkkaina että syön hyvin vaikka oikeasti söin kaalisalaattia ja paahtopaistia.
Kannattaa kertoa avoimesti neuvolassa syömishäiriöstä ja siitä, että punnitus ahdistaa. Ehkä painoa ei tartte ottaa joka kerta. Mutta on kyllä keskityttävä sitten siihen, ettei yritä laihduttaa. Voisi olla hyvä että olisi jotain tukiterapiaa raskauden ajan, jos painonnousu ahdistaa kovasti. Se olisi vauvan kannalta hyvä. Mulla laihdutus ei loppunut synnytykseenkään vaan halusin kaikista kertyneistä grammoista eroon heti ja vieläkin kevyemmäksi. Söin huonosti ja maitoa tuli vähän. Oli huono olo ja vauva huusi ja imetin koko ajan.
Anoreksia on perimmältään hirviö, joka haluaa tappaa sinut. Sitä vastaan ei kannata yrittää taistella yksin. Pyydä apua.
koska kun oma lapsesi oppii syömään kunnon ruokaa tartutat heille kammon ruokaa kohtaan. Näin minun äitini teki minulle, ja olen maksanut siitä hinnan sillä, että 28 vuotiaana minulla todettiin osteoporoosi. Nyt 35 vuotiaana odotan vain, että selkärankani romahtaa kasaan ja vammaudun. Tämä tarina on ihan tosi.
asun Englannissa, eikä mun painoani mitattu kuin muistaakseni ekalla käynnillä. Suomessa siitä ilmeisesti tehdään aikamoinen haloo ja aina löytyy jotain sanomista, liikaa tai liian vähän.
Painoa ei pidä jättää mittaamatta sen takia, että AP ei syö terveellisesti ja haluaa "salailla" painoaan, mutta jos painonnousun konkreettinen näkeminen raskauden aikana ahdistaa entisen syömishäiriön takia, niin mielestäni voisit yrittää sopia neuvolassa, ettei punnituksesta ainakaan tehtäisi mitään suurta numeroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain terkkari näkisi painosi, merkkaisi sen omiin tietoihinsa eikä ollenkaan omaan neuvolakorttiisi. Jos painonnousussa olisi jotain huolestuttavaa, silloin siitä puhuttaisiin, muuten ei.
Jos kerran olet anorektikko, painon mittaaminen mittaa myös sitä, kuinka pahana sairaus on. On kamala kantaa syyllisyyttä siitä, onko kenties vahingoittanut lastaan syömättömyydellä, vaikka yleensä kai lapsi ottaa tarvitsemansa äidiltä. Se on kuitenkin todistettu, että alipainoisilla on enemmän keskenmenoja ja kuolleena syntyneitä vauvoja kuin normaalipainoisilla.
Älä siis kieltäydy painoseurannasta. Suomen ja Englannin neuvolasysteemit ei painiskele muutenkaan samassa sarjassa että sieltä en ottaisi kyllä mallia.
Kerrot taustasi ja pyydät, että käyt vaa'alla vaikka väärin päin, neukkis katsoo painon ja merkkaa sen vain koneelle, ei korttiin. Siten et tietäisi painoa, mutta neukkis voi seurata, että painosi nousee.
Toki painon olisi hyvä näkyä kortissakin, jos joudut esim. sairaalaan ja siellä pitäisi laskea esim. lääkeannosta painosi mukaan. Muuten en usko, että se on kovin oleellista.
Tsemit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä takia raskaana olevan painoa mittaillaan? Onko se aivan välttämätöntä? Vai voiko syömishäiriöstä kärsinyt pyytää että sitä ei mitattaisi? Onko jollakin kokemuksia asiasta?
koska silla voidaan seurata toisaalta (hyvin karkeasti arvioiden tosin) saako vauva tarpeeksi ravintoa ja kasvaako vauva riittavasti, ja toisaalta liian jyrkka painonnousu voi olla varoitusmerkki raskausdiabeteksesta tai raskausmyrkytyksesta (johon kuuluu turvotus).
Hyva idea tuo tuossa ehdotettu etta neuvolan henkilokunta katsoisi painon muttei kertoisi sita sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on iso vastuu lapsesta. Aliravitsemus voi aiheuttaa useita eri ongelmia, jos lapsi ei saa kaikkia vitamiineja ja hivenaineita, kalsiumia tai proteiinia.
Sinuna hakisin apua välittömästi. HYKSillä on ainakin syömishäiriöihin erikoistunut poliklinikka. Varsinkin jos olet tartuttamassa tautia sitten kun lapsi alkaa syömään itse ja kehittää myös sairaan suhteen ravintoon.
Aliravitun äidin lapselle kolesteroliongelmia
Julkaistu 09.06.2009
Vie palveluun Digg Vie palveluun Del.icio.us Vie palveluun Facebook Vie palveluun Technorati
Tulosta Lähetä ystävälle
Omena Aliravittujen äitien lapset ovat monella tapaa heikossa asemassa. Heillä saattaa esimerkiksi olla tavallista useammin kolesteroliongelmia aikuisena, mikä voi altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Raskaudenaikainen aliravitsemus on ennenkin liitetty sydäntautiriskiin, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia.
Asiaa tutkittiin mittaamalla vajaan 400:n vuosina 1945-1946 syntyneen aikuisen kolesterolipitoisuudet. Hollannin länsiosissa oli nälänhätä vuosina 1944-1945, joten tutkittujen äidit olivat aliravittuja raskauden aikana. Vertailuhenkilöiksi valittiin nälänhädän vaikutuksilta säästyneitä sisaruksia sekä samoissa synnytyslaitoksissa vuosina 1943 ja 1947 syntyneitä.
Nälänhädän vaikutuksille altistuneiden kokonaiskolesteroli sekä haitallisten triglyseridirasvojen ja LDL-kolesterolin pitoisuudet olivat keskimäärin suurempia kuin verrokkien. Jostain syystä tämä havaittiin vain naisilla.
Aliravittujen äitien lasten tiedetään myös lihovan tavallista herkemmin, mutta jälleen kerran, tämä on havaittu vain naispuolisilla jälkeläisillä. Nyt tehdyssä tutkimuksessa jälkeläisten ylipainon vaikutus huomioitiin.
Tulokset julkaistiin ravitsemustieteellisessä American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.
Yhteiskunta yrittää tukea terveiden lasten syntymistä. Raskaana nainen on inkubaattori, ei yksilö...
Anna niiden mitata ja pidä sinä mielessä, että et kestäisi ikinä jos vammauttaisit lapsesi. Se olisi elinikäistä ja joutuisit kantamaan tekojesi seurauksia 75 vuotta...