*~*TammiTähtien Tammikuu*~*

Siirretäänpäs tammitähdet oikealle kuukaudelle. =)



Kuinkahan moni TammiTähdistä on jo synnyttänyt?



Itselläni nyt rv 37+6. Olo käy tukalammaksi koko ajan. Mahan kovettumisia enenevissä määrin ja pari vihlovaa supistustakin ollut. Närästää ja henki edelleen ahtaalla välillä. Oma ja vauvan laukku valmiina odottamassa. Mieskin odottelee, koska lähtö sairaalaan tulee. Yöheräilyt lisääntynyt, kun wc:ssä saa käydä useamman kerran yössä ja nukkumisasentoa vaihdella kyljeltä toiselle. Nyt olen viimein tajunnut nukkua myös päiväunia :) kun väsy yllättää.



Tsemppiä synnytykseen kaikille!



Mintsi ja pikkuunen 37+6.

aivan että koska tulee lähtö. En tosin vieläkään ole pakannut sairaala kasseja,pitäs vissiin pakata!



Neuvolassa kävin tänään ja juuri kun olin päässyt lähtö painosta 200g yli niin tänään punnituksessa todettiin että oli paino tippunu kilon, eli raskauskilot -800g.

Sf-mitta oli 36cm ja hb oli 105, rautaa siis popsimaan, vaik ei tuo oo mikää hälyyttävä vielä.



Mä olisin kyl ihan valmis synnyttään jo kun öisin herätään lonkka särkyyn ja suonenvetoihin, niin tai sit vessaan ja närästykseen johon rennie ei tepsi. Säryt ja kivut vain pahene koko ajan mut muuten tuntuu että tää ei synny ikinä!

Päivisin yritän saada pojan päikkäreille et saisin itekki levättyä mut poika on eri mieltä. tänäänkin nukahdin istualteen kun kokosin pojalle ensipalapeliä malliksi, eikä yhtään häirinny vaik poika pimputti vieres pukilta saamaansa kosketinsoitinta. Onneksi nukahdin ihan vaan minuutiksi niin ei käyny mitää.. :/

Nyt oon taas runoillu itestäni vaik mitä joten miten te muut jaksatte?

Niin ja ne joilla on jo ennestään lapsia niin mitä mieltä ootte siitä että "jos eka lapsi on syntyny myöhäs niin sitte syntyy muukki lapset vassta lasketun jälkeen?" Mietin vaan että jos toi on faktaa niin mä saan synnyttää vasta 20pv:n jälkeen..



Niin ku Mintsi jo tiedusteli niin onko Tammitähtiä syntyny?



(Väsyny) Chili rv 39+0

Rv 38+6 syntyi meidän rinsessa 2.1 klo 13.50 3588g ja 48cm.

La-su yön ravasin veskissä, aamulla 7 heräsin kipeeseen suppariin, niitä alkoi tulla 20min. Välein ja koska käsky on ollut 2 nopean synnytyksen takia pitää kiirusta, jos itestään lähtee tulemaan, niin 8 jälkeen lähdettiin kohti naistenklinikkaa. (7. Lapsi, 2 ekaa synt. Ittestään nopeasti ja olivat isoja, 4 seuraavaa käynnistetty rv 39). Perillä hetki käyriä ja olin 4-5cm auki. Saliin, kohta kalvojen puhkasu ja supusteluja. Epiduraalin sain ja 13.50 tyttö syntyi, pinnistusvaihe oli n. 15min. Käynnistys olisi ollu eilen 3.1, mutta kävikin näin:)

Tänään toivottavasti kotiudutaan:) ihana neiti on:)





Tsemppiä kaikille vauvan hakuun!:)



mami@6 ja rinsessa vajaa 2vrk



tsemppiä teille kaikille vauvan hakuun!

Täällä malttamatonta odottelua, voi kun jo. Laukut on pakattu, tosin vähän täytyy aina jättää jotakin tekemättä, ihan siinä toivossa, että lähtö tulisi nopeammin. Jos tekee KAIKEN valmiiksi niin takuulla antaa odotuttaa 42 tai 59 viikolle asti ;) *pikku pessimisti*



Vatsaa kovettaa ja supistaa joka päivä tuntitolkulla, mutta ei tunnu tapahtuvan. Aika meinaa tulla pitkäksi!



Lähinnä tulee istuttua netissä ja lueskeltua hurjia synnytystarinoita... hmm, ei ehkä kannattaisi.... ;)





Eemee ja masuvauva 38+3

mamille sekä muillekin!!

Nopeasti tulin nyt käymään:)



Täällä on myös jo jakauduttu, 3.1. poika syntyi klo 22.27. Paino 3760g, pituus 51,5cm, pipo 36,5cm.

Eilen päästiin kotiin:)

Lämpimät onnittelut mamille ja LilleLobsterille!

Meille syntyi poika suunnitellulla sektiolla 30.12.10.

Kahteen kertaan sain cytoteceja, muttei niillä saatu mitään aikaan, joten niin sitten päädyttiin sektioon. Sunnuntaina päästiin kotiin ja nyt alkaa elämä voittaa vähitellen. Kenties juuri cytotecien takia kohtu vuosi leikkauskohdasta varsin runsaasti, joten verenhukan vuoksi olo ollut heikko.



Pojan mitat olivat: 4370g, 52,5 cm ja pipo 36,5 cm.

Ihana pikkumies!!!



Onnea muille jo jakautuneille ja voimia vielä odottaville!

Onnea kaikille tuoreille tammimammoille :)

Toivottavasti omakin odotus pian loppuisi...Vielähän tässä on pari viikkoa laskettuun aikaan, mutta salaa toivoo, että jo käynnistyisi, supisteleekin jo voimakkaasti, mutta kivuttomia vielä ovat. Kohdunsuutakin vihlonut jo useamman viikon ja välillä tuntee selvästi, kun vauva liikkuu ja painaa päätä kunnolla lantioon...



Kuukauteen ei ole voinut kunnolla lenkkeillä vihlonnan vuoksi, mutta nyt muutamana päivänä on päässyt taas liikkeelle ja kunnon lenkeille, ja se on kyllä aiheuttanut mukavasti supistuksia. Taidanpa lähteä tänäänkin taas kunnon kävelylle, jospa se vähän vauhdittaisi asioita :)



Ja kaikki jo synnäriltä kotiutuneet: laittakaahan synnytyskertomuksia tulemaan, kun ennätätte, niitä on kiva lukea!



Sinde 37+4

7.1. syntyi pikkuinen. Yön valvoin ja aamulla toiveikkaasti sairaalaan. 3405g ja 50cm lähti mukanani kotiin eilen. Kannatti mennä... :)



Onnesta sekaisin ja tsemppejä kaikille



- Eemee -

Täällä on nyt reilu viikko totuteltu taas vauva-arkeen. Hyvin on mennyt, poika on varsin rauhallinen ja tyytyväinen vauva. Yötkin olen saanut nukuttua ihan yllättävän hyvin, poika nukkuu meidän vieressä, mies vaihtaa pikkuisen vaipat yöllä, ja itse täytyy vain herätä imettämään:) Ihana diili:D



Sitten siitä synnytyksestä:

Kello neljän aikaan oltiin miehen kanssa kaupassa, kun tuli ensimmäinen kipeämpi supistus. Ei kuitenkaan mikään hälyyttävä, mainitsin vain miehelle, että nyt supistaa, mutta ei siitä sen enempää. Matkalla kotiin käytiin vielä hakemassa Hesestä ruokaa, kun oltiin kumpikin niin nälkäisiä, eikä minuakaan oikein innostanut ryhtyä kotona ruoanlaittoon. Kun oltiin syöty ja hetken makoilin sohvalla, niin sanoin miehelle, että nyt kyllä supistaa ja kovasti.

Tunnin kärvistelin kotona, kun en tiennyt lähteäkö vai eikö lähteä, kunnes sitten kuuden aikaan päätin, että pääseehän sieltä sairaalasta sitten takaisin, jos on väärä hälytys.



Onneksi lähdettii! Supistukset tuli sairaalassa säännöllisesti 4 min välein, ja olivat todella kipeitä! Pääsin heti 20 minuutin käyrien ottamisen jälkeen synnytyssaliin, ja ilokaasulle. Tässä vaiheessa olin 3 cm auki. Pian supistukset oli sen verran kivuliaita, että pyysin epiduraalin, minkä sitten sainkin. Sittenhän synnyttäminen olikin huomattavasti mukavampaa, ja tunnin kuluttua epiduraalista tuli lupa ponnistaa. Ponnistusvaihe kesti 15 minuuttia, tuntui epämukavalta mutta ei varsinaisesti kivuliaalta, ja sitten pieni poika olikin maailmassa:)



Valehtelematta kipeää teki, mutta palkinto tästä 6,5 tunnin urakasta olikin sitten sen arvoinen:) Tänään tulee th ensimmäisen kerran kotikäynnille, ihana saada kuulla minkä kokoinen pikkuinen nyt on, ja että onko täällä kotona osattu tehdä mitään oikein:D



Poitsu 9 päivää

täsmällisesti laskettuna päivänä 10.1. klo. 2.52.

Mitat 51cm ja 3890g, pipo oli 36. Eilen päästiin kotiin.

Synnytys oli nopee mut loppu oli tuskien taival kun ei kerenny saamaan kivunlievitystä.

Siitä myöhemmin lisää kun jaksaa kirjottaa.. :)



Chili

Täällä ollaan vielä yhdessä kasassa... Eilen oli eka kerran semmonen tunne että lähtö on lähellä, mutta meni sitten ohi. Alavatsaa poltteli ja oli aika huono olo. Aikasemmat ovat lähteneet käyntiin niin yllättäen, nyt oottaa oikeastaan ekaa kertaa, että millon on lähtö... :)



Päivät ovat yhtä odotusta, kun en uskalla lähteä yksin saati lasten kanssa edes kauppaan. Jännittää jo kovasti tuleva koitos, mutta onhan se palkinto koko urakan arvoinen :)



Tsemppiä kaikille vielä odottaville,



Viltsu 38+2

Täällä myöskin yhdessä koossa. Tasan kaksi viikkoa laskettuun aikaan. Kävely on hidasta ja kaikki liikkuminen on kyllä niiiin hankalaa. Eilen kaupassa tuntui hirvittävä painon tunne alavatsassa, ja ajattelinkin jo, että mitä ihmettä teen, jos lapsivedet lirahtaa kaupan lattialle jne? Täytyy alkaa vähentämään kaupassa käyntiä ja siirtää se homma isännälle.



Synnytys on alkanut jännittämään ihan hirveästi. Tai lähinnä se, kun ei koskaan sitä ajankohtaa tiedä. Etuajassa todennäköisesti tulee, niin kuin edellisetkin.. tai ainakin toivon niin!!!



Ei kai tässä maksimissaan mene enää kuin kuukausi, niin sitten on nyytti kainalossa.. huoh!!



t. Tupu 38+0

Tulee aina välillä mieleen sanat "Olemisen sietämätön keveys". Hah! Turvottaa, niin että kasvoja ja alapäätä särkee. Sain kuitenkin lähetteen keskustelemaan käynnistyksestä tiistaiksi. Edellinen synnytys oli reilu 2 tuntia ja komplikaatioita perään. Matkaa kuitenkin yli 200 km. Kovasti toivon, etteivät laita enää sitten takaisin kotiin.



Candyfairy 38+3

ja jaksaa kirjottaa. Ihana olla kotona. Arki on vähän erilaista mutta pian tää lähtee tästä. Mies on kotona ja yölläkin apuna kun poika haluaa valvoa muuten vaan.



Synnytyksestä:

Lauantaina suihkus huomasin et limatulppa irtos. aattelin et voi mennä viä viikkokin ennen kun syntyy mut tiesin et pian se on ohi. Sisko sano et se on kuule max. 2 päivää ja vauva on sylis.

Sunnuntaina oltiin päivällä perheen kans kaupas ja pihalla ja sit iltapäivällä tuli yks vihlasu alavatsas. Sisko totes et nyt siivoomaan niin se syntyy ens yönä. Mä sille taas sanoon et joo joo, ihan varmasti ;) .(Laitoin massiivisen pyykkivuoren kuntoon ihan varmuudeksi.)

Sunnuntai illalla ruvettiin kattoo elokuvaa 9 aikana ja ennen puolta väliä huomasin että ihan kun tulis tasasia supistuksia kun aina hetken jomotti vatsas ja seläs ja loppu sit kuitenkin. Klo.22 rupesin laskemaan että näitä jomotuksia tulee 5-10min välein ja kun niitä tuli yli tunnin putkeen niin mietin että pitäskö soittaa kättärille. Mies oli sitä mieltä että pitää, vaikka ite meinasin että oon vaan hätäänen jos soitan. Kun ei edes sattunu mihinkään. Soitin kuitenkin ja mietin et ainahan sitä pääsee sit kotiin takasi.

Kättäriltä kysyivät että oonko kipee pärjäänkö kotona, Vastasin että pärjään mut enpä ollu kipee ensimmäiselläkää kertaa joten haluisin tarkistuttaa tilanteen. Pyysivät sit näytille.

Klo.00.00 maanantaina pääsin käyrille ja sit puolentunnin käyrillä olon jälkeen annoin p.näytteen. Kaikki ok viäläki. No sitte ennen yhtä kätilö teki alatutkimuksen ja meinas pudottaa leukansa kun totes että "nyt saliin sä oot 8cm auki". Itekki olin että hä, ku en oikeesti ollu yhtään kipee. Soitin sit miehelle et viä poika hoitoon tää syntyy nyt tänäyönä. Mies totteli ja saapu synnärille puol 2 aikana. Kahden aikoihin rupes jo vähä sattumaan ja pyysin lämpötyynyä. (Tyhmä minä, olis pitäny vedellä jo kaasua lujaa kun epiduraaliin ei enää ollu aikaa) No siten 2.15 saliin saapu taas meidän kätilö (erinomainen mies kätilö, siis ihan mahtava) ja kysy että onko ponnistus tarvetta. ei vielä ollu, joten odoteltiin vielä ja siinä sitte vasta tajusin et vois sitä ilokaasuu kokeilla kun olin sitte yhtäkkiä muka niin kipee! No kaasusta oli apua tasan kahteen supistukseen ja sit heivasin maskin pois kun se ahdisti eikä muka pystyny hengittää enää. puol kolme sanoin että nyt pitäs saada ponnistaa ja lupa tuli heti et "joo, antaa tulla vaan". Seittemäntoista tuskan minuuttia myöhemmin oli pieni poika sylis ja mulla ajatus että nyt se piina on ohi ja olipa kokemus tää luomu synnytys!!! :)

Että tällästä kertomusta näin suurinpiirtein!

Täälläki odotellaan ja odotellaan. Nyt on mittarissa 38+2. Eilen kävin äitipolilla ultrassa ja tekivät sisätutkimuksen kun halusivat seurata vauvelin kokoa kun vatsa on niin pieni neuvolatätin mielestä. Kaikki oli kuitenki ok ja painoarvioksi saatiin ultralla tasan 3000g. Eilen jo vähän meinas jännätä että tuleeko lähtö jo kun sisätutkimuksen jälkeen kolme tuntia supisteli kipeästi. Nyt sitten eilisestä asti ollut ruskeaa vuotoa, joka varmasti johtuu sisätutkimuksesta mutta salaa toivon että jospa se synnytys olisi lähempänä :) Paikat oli hieman auennut, joka oli kuulema ihan normaalia tässä vaihessa. Mutta saahan se vauveli vielä sielä kasvaa jos tahtoo, ei vaan malttais enää odotella! :) Tsemppiä kaikille jo synnyttäneille ja odottajille!

Onnittelut kaikille vauvansa jo saaneille!



Täällä on aika tuskastuttava tilanne. LA tuli ja meni. Eipä pitänyt neuvolalääkärin rv 36 antama ennuste paikkaansa. Sanoi silloin, että kyllä se ennen laskettua aikaa tulee, kun paikat ovat niin hyvin kypsyneet. Pikkuinen on ollut laskeutuneena jo useamman viikon ja suppareita tulee. Aina vähänkään tuntuvammat supparit kuitenkin laantuvat sen sijaan, että tihenisivät ja voimistuisivat. Kovasti olen yrittänyt aktiivisena pysyä ja mm. kävelyllä ja jumpassa käydä, vaikka se jumppailu onkin vähän sitä sun tätä tän mahan ja näiden jomotusten kanssa.



Jatkuvasti joku kyselee, että "Joko?", "Eikö vieläkään?", "No, koska se oikein syntyy?". Hermothan siinä menevät, kun en mä voi tietää, koska tää syntyy.



Thelma 40+3

Thelma: mulla oli tota samaa ongelmaa, varsinkin kun laskettu aika ohitettiin, niin monta kertaa päivässä sai vastata puhelimeen, että joko se syntyy...Parasta oli, kun yksi sukulainen soitti, että voisinko nyt synnyttää sen, kun he lähtevät seuraavana päivänä ulkomaille! Jösses!



Ajatella, että huomenna on mennyt jo kaksi viikkoa meidän pikkuisen syntymästä:) Aika menee taas niin nopeasti! Ja pikkuinen kasvaa ihan silmissä, kyllä hän tosin ahkerasti rinnalla viihtyykin. On tää vauvan kanssa puuhailu taas vaan niin ihanaa:)



Supistuksia kaikille niitä toivoville;)



LilleLobster & Otto 13 päivää

Hei!



En ookaan pitkään aikaan kirjottanut..

vielä ollaan täällä yhtenä kappaleena, la oli 7.1. Limatulppa (tai ainakin kai sitten osa siitä) irtosi joskus reilu viikko sitten la aamuyöstä ja sen jälkeen tuli joitakin kipeitä supistuksia, ei kuitenkaan kamalan tiheästi.



Sen jälkeen oli parina aamuna masu samanlailla kipeä kuin olis menkat tulossa.



Kipeitä vihlasuja alapäässä (välillä tuntunut, että sinne isketään 10:llä sukkapuikolla yhtäaikaa) on ollut nyt viikon verran joka päivä, välillä vaan iltasin, välillä aamusta iltaan niin että on aika hidasta tämä liikkuminen :D



Tiistai-iltana tuli supistuksia viitisen tuntia n. 5 minuutin välein ja soittelin jo äitiyspolille, että mitäs tehdään.. Kysyivät, että onko supistukset kipeitä ja pärjäänkö kotona. Sanoin, että en voi väittää niitä kipeiksi mutta kyllä ne jossain tuntuu. Ohjeena sain mennä kuumaan suihkuun tai saunaan ja nukkumaan ja katsoa jatkuvatko supistukset/tihenevätkö ne. No menin sitten nukkumaan ja jossain vaiheessa supistukset sitten harvenivat, en ainakaan niihin herännyt.



Välissä on ollut päiviä, jolloin ei oo tullut supistuksia paljon ollenkaan, välissä aamusta iltaan, yleensä 30 min välein.



Ja varmaan reilun viikon on kyllä suoli toiminut useemmin kuin normaalisti. Että semmoisia "oireita" täällä.



Neuvolan terkka sanoi, että kovasti oireet viittaa siihen, että synnytys on käynnistymässä. Ja epäili, että tällä viikolla syntyy. Vaan eipä arvaus osunut ihan oikeaan :D



Mieli on hyvä, mutta kyllähän sitä jo alkuviikosta elätteli toiveita että nyt tapahtuis jo jotain... ylihuomenna on aika yliaikakontrolliin äitiyspolille ja toivon todella, että ei tarttis käynnistellä. Tuskin käynnistelevätkään vielä, jos vauvalla vaikuttaa kaikki olevan hyvin. Kova meno ainakin pikkuisella on edelleen masussa :)



Onnea kaikille oman tähtösen saaneille! Kyllä täällä perästä tullaan... :)



Freckled (Rv 41 + 2)