Loukkaantuisitteko tekin vai olenko minä turhan herkkänahkainen? Asiaa sukulaisen sanomisista
Tällä ihmisellä (sanotaan vaikka Anni) on tapana laukoa vaikka mitä loukkaamismielessä. Jos paikalla on muita ihmisiä, on varma että sanoo jotain ilkeää. Esim. tuli puhetta että ovatko lapseni minun vai isänsä näköisiä. Toinen tuttava sanoi että vanhempi lapseni näyttää ihan minulta, johon Anni sanoi että niin valitettavasti, on lapsella kauhea kohtalo. Kerran jopa sanoi että onneksi sentään nuorempi näyttää isältään, eikä ole perinyt äitinsä (siis minun) huonoja ulkonäkögeenejäni.
Rakensimme talon, minä ja mieheni olemme pääosin tyytyväisiä kaikkiin sisutusratkaisuihin. No Anni puolestaan muistaa joka kerta käydessään kertoa kaikki hänen mielestään huonot valinnat. Saattaa sanoa että kyllä olisi pitänyt hänen olla mukana tätä valitsemassa kun valitsitte noin huonon. Onnistuneista valinnoista sanoo että sehän olikin hänen päättämä. Mikä ei todellakaan pidä paikkaansa, en vain jaksa korjata asiaa.
Tässä nyt on vain pari asiaa, mutta esimerkkejä on lukemattomia. Kerran sanoin että mietipä vähän mitä tuli sanottua (kun taas kerran puhui lapseni "kauheasta kohtalosta ulkonäköasiassa"), oli sitä mieltä että kai nyt totuuden saa sanoa ääneen. Ei se nyt ihan niinkään mene. Välillä mietin että alkaisinko piikittelemään hänelle takaisin yhdestä asiasta vai vähentäisinkö yhteydenpitoa reilusti?
Kommentit (67)
Kaikki hänen ystävänsä ovat hylänneett hänet eli valinneet sen konstin, etteivät ole tekemisissä kuin pakosta. En yhtään ihmettele, sillä en olisi minäkään missään tekemisissä, mutta kun se on mun äiti. Suojele itseäsi, äläkä anna sellaisten ihmisten viedä voimiasi, jotka koskaan eivät anna kenellekään mitään vaan imevät loputkin voimat!
tietysti kokeilla heittää jotakin ilkeää myös takaisin "Annille", ehkä hän huomaa, ettei se ns. totuus aina olekaan niin hienoa. Koska hän todennäköisesti tulee tästä loukkaantumaan, niin voit sitten sanoa, että näinhän hänelläkin on aina tapana asiat ilmaista, suoraan ja kaunistelematta.
Jospa vaikka muuttaisi käyttäytymistään.
minä oikoisin selvät valheet ("minun päättämä"), muuten hymähtelisin tai suhtautuisin kuin vitsiin.
Ja vähentäisin yhteydenpitoa, jos mahdollista. Jonkin sortin luonnevikaahan tuo on, eikä se varmaan piikittelemällä parane. Suututtamalla saat ehkä jäåttämään teidän perheen rauhaan, mutta sitten voi käydä niin, että aloittaa jonkun herjauskampanjan.
Miten toimisit jos lastasi kiusattaisiin..
eli järeät aseet esiin ja sanot, ettet kuuntele enää moista. Mitä miehesi on tehnyt asialle?
Etkö sano Annille mitään takaisin? Alistut vain haukuttavaksi? Itse sanoisin suorat sanat tai ainakin jättäisin yhteydenpidon. Ei kuulosta ystävän puheelta nuo tölväisyt. Todennäköisesti hän on omaan elämäänsä hyvin tyytymätön ja kateellinen, mutta ei se oikeuta loukkaamaan toista.
Tsemppiä!
Annia kylään jotta tämä voisi ap:tä jatkuvasti loukata...
olisikin kaukaisemmasta sukulaisesta jonka voisi kylmästi tiputtaa elämästään mutta "Anni" sattuu olemaan siskoni. Tähän asti olen miettinyt olevani herkkänahkainen ja ottavani turhan helposti itseeni "totuudet". Muutama kuukausi sitten minusta alkoi tuntumaan ihan kuin hänen tarkoituksenaan olisi nimenomaan loukata. Samalla tavalla toimii myös muita sisaruksiani kohtaan.
ap
kanssa missään tekemisissä.
Ihan sama, mikä sukulainen kyseessä. Pitäähän jo lapsia suojella tuollaiselta!
Mua lähinnä ihmetyttää se, miksi ap haluaa kutsua
Annia kylään jotta tämä voisi ap:tä jatkuvasti loukata...
Meilläpäin lähisukulaisten kesken ei ole tapana odottaa kutsua kylään. Me vain soitetaan että oletko kotona parin tunnin päästä, ollaan tulossa kylään. Ja tosiaankin, olen aikaisemmin ajatellut vain olevani herkkähipiäinen joka pahoittaa mielensä liian helposti. Mutta nyt olen herännyt miettimään onko siskoni tarkoitus todellakin loukata.
kun ette voi puhua asiaa halki??
Nyt nostat kissan pöydälle, etkä lopeta ennenkuin olet tyytyväinen. Kyllä omalle siskolle pitää pystyä uskaltaa puhua.
Vähennä yhteydenpitoa. Miten luulet tuollaisen.. no, suoraan sanottuna, ilkeilyn ja v*ttuilun vaikuttavan LAPSIISI? Siihen, joka on sinun näköinen?
Meilläpäin lähisukulaisten kesken ei ole tapana odottaa kutsua kylään.
ilmoittaa siskolle, ettei enää tarvitse tulla käymään.
Mikä kumma joillakin ihmisillä on kun omalta suvulta tarvitsee muka kestää mitä tahansa. EI TARVITSE!
missään tekemisissä tuollaisen töksäyttäjän kanssa. Ei kai sinunkaan ap, ole pakko?
lapsuudenperheen jäsenien välillä voi olla tosi ihmeellisiä kuvioita, rooleja ja käyttäytymistapoja, jotka jotenkin juontavat sieltä nuoruudesta ja vaikuttavat sivullisesta tosi oudoilta ja suorastaan vihamielisiltä.
jos sinua nyppii, puhu asiasta. Voi olla, että Annilla on vain tuollainen tapa, eikä hän ajattele sitä sen kummemmin. Tai sitten oikeasti haluaa loukata.
kun ette voi puhua asiaa halki??
Nyt nostat kissan pöydälle, etkä lopeta ennenkuin olet tyytyväinen. Kyllä omalle siskolle pitää pystyä uskaltaa puhua.
mainitsin hänelle kerran asiasta kun taas laukoi mielipiteensä toisen lapseni ulkonäöstä. Oli sitä mieltä että sehän on vain totuus. Ei ymmärtänyt ollenkaan että sanoi jotain väärää. En jaksa uskoa että tulee ymmärtämään ikinä, vaikka siitä sanoisi kuka.
ap
et ole enää tervetullut. Näin yksinkertaista se on. ja sitten pidät kiinnit tästä, poistat vaikka taluttamalla ulos seuraavan kerran kun loukkaa. Mun appi on haukkunut mua läskiksi päin naamaa ja arvaa olenko tekemisissä? Not!
sietää jonkin verran, mutta minun kotiini ei kukaan tule kustumatta tai ellei minulle sovi vierailut.
Onko teillä jo lapsuudessa ollut asetelma, että siskosi kohtelee sinua huonosti?
Nyt on aika lopettaa se. Seuraavan ikävän kommentin jälkeen sanot, että kiitos vierailusta, palataan asiaan, kun osaat käyttäytyä,loukkasit minua.
Mielestäni siskosi on kateellinen sinulle. Selvittäköön omat dilemmansa, sinun ei tarvitse ottaa hänen solvauksiaan vastaan.
joku rajatila-persoonallisuushäiriö? Puhuvat mitä sattuu ja osaavat loukata pahasti.
En alkaisi piikitellä takaisin, se ei tuottaisi mulle mitään iloa, mutta välttäisin tapaamisia jos vain mahdollista.