Lue keskustelun säännöt.
Kirkon päiväkerho ja lapsen ahdistus-kokemuksia?
01.01.2011 |
Minulla on kohta 5 v. tyttö joka on käynyt nyt 1,5 vuotta 2krt/vko seurakunnan päiväkerhossa. Tänä syksynä sinne tuli uudet hoitajat ja tytölläni on alkanut esiintyä ahdistusta kerhoon menosta. Yksin ilta sitten alkoi kovasti itkeä että pelkää kuolemaa eikä halua mennä taivaaseen jumaln luo. Tämän jälkeen ollut tosi herkkä kaikissa asioissa ja tämä kuolema ja taivaaseen ja kuolemaan liittyvät kysymyksyt nosevat viikottain esiin. Yleensä itkun kera.
Nyt on kerho lomalla mutta pitäisi taas alkaa parin viikon päästä. Mieheni on sitä mieltä että tyttö pois kerhosta. Mutta mua mietityttää että mistä tytölle sitten ikäistä seuraa. Hän on hyvin sosiaalinen ja avoin ja kaipaa kavereita. Puistossa ei ole hänen ikäisiään ja kaikki kaveritkin ovat pk:ssa. Itse olen siis kotona ja hänellä 1.5v pikkusisko.
Pitäsikö vielä katsoa hetki miten menee? Onko muilla vastaavia kokemuksia. Olen jutellut kirkon toisen ohjaajan kanssa mutta häneltä ei juuri apua tullut. Nyt tämä ohjaaja jäi muutenkin pois ja joku uusi tulossa.
Kommentit (26)
ja se voi tuoda pelkojakin. Kerhossa ei välttämättä asioista edes keskustellen puhuta, vaan lapsille voi tulla outojakin mielikuvia asioista. Ise juttelisin ja selvittäisin noita asioita lapsen kanssa kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9-13 esim, niinkuin eskarikin vähän myöhemmin on.
Tämä on meillä kolmella lapsella hyväksi koettu.
Tuon ikäisen kehitykseen kuuluu kuoleman pelko. Kirkolla ei ole mitään tekemistä.
Tuossa iässä monesti tulee kuolemiseen liittyviä kysymyksiä ja pelkoja. Niinkuin tuossa edellä mainittiinkin,se on normaaliakin ja ikään kuuluvaa.
Toki sinuna juttelisin kerhon pitäjän kanssa, itselleni tuli babtistien kerhossa Jumalapelkoa, mitä taas seurakunnan kerhon puolella ei.
Jos ohjaaja on kovinkin tuomitseva uskonnossaan, voi se aiheuttaa pelkoa. Olisi hyvä selvittää mitä kerhossa on käsitelty, kun tuo pelko alkoi, ja mahd. nopeasti, koska vetäjänkin voi olla hankala muistaa yksittäisiä kertoja.
Toivottavasti saatte selville ja lapsenne pääsee peloistansa.
mutta koska meillä ei ole tapahtunut lähipiirissä yhtään kuolemaa ei olla siitä puhuttu. Ajattelin että otetaan asia puheeksi sitten kun se tulee ajankohtaiseksi.
Ymmärrän että srk:n kerhossa puhutaan jumalasta jne. mutta pitäisi ottaa silti lasten ikä ja emotionaalinen kehitys huomioon ja puhua sillä tasolla. Ovathan nuo asiat aikuisillekkin vaikeita. Tässä ehkä huomaa sen että srk:n työntekijöillä ei ole juuri laajaa pedagogista tietämystä lapsista ja heidän kehityksestä.
Olen yrittänyt parhaani mukaan vastailla ja tehdä asiasta vähemmän ahdistvan muttei tunnu auttavan. Mieheni ei kuulu kirkkoon ja sanoo että tämä oli juuri se mitä hän pelkäsi kun lapsi viedään uskisten pariin. Itse olen ns. tapakristitty.
T.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kotihoidontuesta jos viet isomman lapsen pk:hon ollessa pienemmän kanssa kotona.
ja olla lapsen kanssa kotona, niin laajan pedagogisen kasvatuksen:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pk ei ole vaihtoehto sillä asumme kunnassa jossa kuntalisä lähtee pois kotihoidontuesta jos viet isomman lapsen pk:hon ollessa pienemmän kanssa kotona.
En missään tapauksessa veisi lastani paikkaan, joka ahdistaa ja pelottaa häntä, sekä aiheuttaa viikkojen itkuisuutta ja huonoja unia.
Sulla on kaksi vaihtoehtoa joko pidät tytön kotona tai viet puolipäiväiseksi päiväkotiin. Onneksi ainakin miehesi teillä ajattelee lapsen etua.
lapset ihan keskenäänkin keskustelevat kuolemasta, eikä aikuinen siinä aina huomaa paikalla olla, oikaisemassa.
Sitä paitsi päivähoidossakin on työntekijöitä joilla ei varmasti ole ap.n vaatimaa pedagogista taitoa lasten hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
talouteen sen verran että sitten sitä pitää laittaa molemmat lapset kokopäiväisesti päiväkotiin jota en halua. Kunnalliselle puolelle täällä ei mahdu ja ykstyisellä maksat kokopäivämaksun.
No osaan tämän asian päättää yksinkin. Ajattelin vaan jos jollain olisi ollut kokemusta vastaavasta sillä itse en ole 10v. päiväkotiuran aikan tavannut pk:ssa yhtään lasta joka olisi siellä ollut ahdistunut Jumalasta ja kuolemasta ilman jotain syytä vaikka nämä kysymykset tuossa iässä heräävätkin. Ja tietysti päiväkerhon 20v ohjaaja on kaikin tavoin kokenut ja pätevä toimimaan lasten kanssa.
No kiitos kannustavista viesteistä. Tää on edelleen samanlainen lahtaamo kun 4 vuotta sitten :) Hyvät uudet vuodet kaikille! :)
kannattaa pohtia vaihtoehtoja jos taivasjutut noin ahdistaa. Voisi myös jutella tätien kanssa lapsen reaktioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ohis
(joka voisi suunnitella muuttoa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kerrot itse lapsellesi, ettei taivasta tai Taivaan Isää tarvitse pelätä. Että Jumala on rakkaus ja haluaa ihmisille hyvää, ei koskaan pahaa jne.
Jos lapsella on perusturva siitä, että Taivaan Isä ja enkelit pitää huolta, niin mitä hän pelkäisi? Luet vaikka lasten Raamattua tms jos et itse osaa hengellisistä asioista puhua.
Sitten on ihan sama mitä jotkut kerhotädit puhuu, kun lapsi jo tietää ettei tarvitse pelätä.
Ahdistuvat sitten omista ajatuksistaan ja itkevät.
Mun poika on nyt 6v. ja yhteen aikaan sanoin pojalle, ettei nyt puhuta siitä kuolemasta kokoajan.
Aina kun nukutin poikaa, niin alkoi nämä kuolema höpinät.
En ottaisi pois kerhosta.
Meillä poika ollut ihan päiväkodissa.
ja menetät sen ja lisäksi maksat 250e lapsen hoitomaksua päälle niin kokonaismenetys on 500e.
...lapsityöntekijät ovat saaneet kolmivuotisen koulutuksen. Eli mun mielestä on vähän hölynpölyä puhua pedagogisesta koulutuksen puutteesta. En laittaisi yht'äkkistä kuolemapelkofiilistä päiväkerhon piikkiin...
Mietin tosiaan, että mitä SINÄ olet sanonut/tehnyt kun lapsi puhuu kuolemasta jne? Jos SINÄ ahdistut hänen puheistaan ja mietit kerhosta poistoa jne niin kyllähän lapsi sen aistii.
Jos sen sijaan itse olet rauhallinen ja kerrot lapsellesi rauhassa näistä aisoista miksi lapsi ahdistuisi?
Eli tavallaan kysymys on: pelkäätkä sinä kuolemaa?
kummalliselta koko juttu. Siis hieman jopa provolta haiskahtavalta tämä aloitus, ja erityisesti ap:n haluttomuus ratkaista asiaa muuten kuin "seurakunnan kerho on kamala paikka, älä enää koskaan vie lastasi sinne!"
Kannattaa tosiaan tukea lapsen ymmärrystä Taivaan Isään liittyvissä asioissa, mikäli haluat häntä lohduttaa. Mikäli haluat kasvattaa hänestä ateistin, kannattaa toki ottaa pois päiväkerhosta ja varautua lohduttamaan silloin, kun lapsi itkee ettei halua kuolla ja muuttua mullaksi, esimerkiksi. Tai opettaa lapselle ihan miten itse haluaa kuolema-asioista.
tuon ikäiselle alkaa kuolema ja sen lopullisuus hahmottua. Tod näk norm kehitystä, mutta voithan toki siirtää pois seurakunnan kerhostakin ja viedä jonnekki muualle. Kerhotädin vaihtuminen tuskin yksin selittävä juttu. Onko joku tuttavapiiristä kuollut? lapsen kavereiden omainen? lemmikki?..