Synnyttävät naiset on ihan hirveän näköisiä!
Neloselta tulee parhaillaan synnytysohjelma, ja siinä olevat naiset on ihan hirveän näköisiä! Ei meikkiä, tukka märkänä ja naama punaisena. Ja läskiä niin että maha ja reidet hyllyy. Hyh hyh! En itse haluaisi ikinä tuollaiseen tilaan. Eikö synnyttämään voi mennä myös nättinä? Enkä ikinä ottaisi miestä mukaan synnytyssaliin, sehän on ihan kaameaa touhua.
Kommentit (51)
Jotenkin vaan jaksaa aina ihmetyttää, että mistä kumpuaa tämä ihmisten tyhmyys :)
Tämä todellakin koskee myös kaikkia urheilijoita. Ällöttävää kun kuola valuu, joskus veri roiskuu, ääntelevät omituisesti tms. Ja sitä vielä näytetään telkkarissa. Ei tosiaan ole mitään kaunista katseltavaa.
ihmettelen esimerkiksi maratoonareita, jotka saapuu maaliin sillai ällöttävän hikisinä ja punakoina. Joillakin rakkojakin varpaissa, hyh. Miettisivät vähän miltä se meistä katsojista tuntuu kun joutuu katselemaan epänaisellisia kasvojen ilmeitä. Ei naisen homma tässä elämässä ole TEKEMINEN vaan kauniina oleminen. Sama homma kaikilla urheilijoilla. Mä niin tykkäisin seurata esimerkiksi hiihtoa, jos naishiihtäjät aina välillä sen verran pysähtyis, että hiki tasaantuis ja pistäisivät vähän enemmän ripsaria. Ja miksi ne käyttää pipoja? Pipon alla tukka vaan EI pysy kondiksessa. Ihme että Jari otti sen Virpin, niin monta kertaa oon nähny Virpinkin telkkarissa kuola poskella.
raskauden aikana en halunnut värjätä hiuksiani, joten lyhyessä tukassa oli sellainen 10 cm juurikasvu, hiirenharmaa, latvat vaaleat. samoin kulmakarvat nyppimättä, koska oli muutakin ajateltavaa raskausaikana kuin kauneudenhoito (aikaa tosin olisi ollut, kun olin 3 kk sairaslomalla vuodelevossa). sääret sheivasin 1. synnytyksen jälkeisenä päivänä, kun mahalta siihen taivuin. synnytyksessä olin tukka rasvaisena, kun joiuduin sairaalaan enkä kivuliailta suppareilta päässyt 2 vrk:een suihkuun, synnytyksen jälkeenkin vasta vrk kuluttua, kun menin vuodon vuoksi niin huonoon kuntoon.
nyt on sentään saatu jo tukka kondikseen, mutta vieläkään ei ehdi meikata ja farkutkin on vielä mammafarkut, kun en ole ehtinyt vaatekauppoihin. onneksi itsetunto ja avioliitto ei perustu mun ulkonäköön! tulevana keväänä aion kuitenkin laihduttaa raskauskilot, jotka vielä jäljellä, 6 kpl ja päivittää vaatekaapin. ja nyppiä ne kulmat..
koko synnyttämisen epäesteettisyys, ja ymmärtäähän sen. Hän haluaa suojella lapsen isää siltä veriseltä näytelmältä, mikä onkin humaania.
Mutta oi, saada synnyttää perulaisessa peräkylässä tai pikkukaupungissa Siperiassa! Muista olosuhteista viis, kunhan synnyttäjät ovat naisellisia! (Mun mielestä mitään naisellisempaa kuin synnytys ei olekaan, mutta se nyt on vaan mun tyhmä mielipiteeni :D)
että maissa joissa naiset ovat muutenkin naisellisia, kuten Ranska ja Italia, Venäjä, Etelä-Amerikka, naiset laittautuvat nätiksi myös synnytystä silmällä pitäen. Brassivahaus ja manikyyri ei ole mikään vitsi heille.
ap
vaikka muuttaa semmoiseen parempaan maahan, niin ei tarvis vaivata päätä toisten ulkonäöllä.Voitko muuten selittää, miksi toisten ihmisten ulkonäkö vaivaa sua? En vaan voi käsittää.
olen aloittajan kanssa kyllä samaa mieltä siinä, että on kuvottavaa miten jotkut antavat terveytensä ja mielialansa kustannuksella itsensä repsahtaa ja tursahtaa lasten yhteydessä, koska on aika selvää ettei mieli ole hyvä jos tietää olevansa lihava ja repsahtanut, naisille nyt yleensä on ulkonäkö edes jossain määrin tärkeä ja niin pitääkin olla.
Olen ollut kahdesti synnyttämässä ja sen verran esteetikko etteä toin omat vaatteet kättärille kun en kyennyt niissä oksennuksenvärisissä olemaan:) harjasin hiukset ja laitoin huulikiiltoa ekoihin valokuviin kun tiesin että ketuttaa myöhemmin katsoa jos olen kuin petolinnun peräpää. En koe, että sädekehäni olisi kiillottunut jos olisin ollut vilkaisematta peiliin enää koskaan koska "lapsi ensin-muut TURHUUDET vasta kaukana perässä" on ideaalitilanne kun on jonkun äiti.
että maissa joissa naiset ovat muutenkin naisellisia, kuten Ranska ja Italia, Venäjä, Etelä-Amerikka, naiset laittautuvat nätiksi myös synnytystä silmällä pitäen. Brassivahaus ja manikyyri ei ole mikään vitsi heille.
ap
T:Ranska
Hikoavat naama punaisena, näyttävät rumilta. Eikö sitäkin voisi tehdä hillitysti ja niin, että pysyisi komean ja kauniin näköisenä? Sen sijaan, että pitää hiota, ähkiä, puuskuttaa ja muljutella silmiään ruman näköisesti. Jotkut jopa kiristelevät hampaitaan ja päästelevät omituisia eläimellisiä äännähdyksiä aktin aikana. Hyi olkoon mitä touhua! En kyllä ottaisi miestä mukaan seksi-aktiin, jos ei olisi pakko.
että harvassa paikassa on niin paljon rumia naisia kerralla, kuin synnärin ruokailutilassa aamiaisella, lounaalla tai iltapalalla. Pakko on miettiä, että kuka mies tuollaistakin on pökkinyt ja kuinka kännissä on mahtanut olla.
näköinen ja kuvat laitokselta on äideistä hirveitä. Mä pystyn kuitenkin elämään tän asian kanssa kun se vähän niinkun kuuluu kuvaan.
Ja maratoneja juosseena, aika rumana oon kyllä maaliin tullessa.
Huolitellulla ulkonäöllä on aikansa. Melkein aina olenkin huoliteltu, mutta esim synnyttäessä, oksennustaudissa ym, en oo niin tarkka siitä ripsarista tai huulten rajauksesta.
että harvassa paikassa on niin paljon rumia naisia kerralla, kuin synnärin ruokailutilassa aamiaisella, lounaalla tai iltapalalla. Pakko on miettiä, että kuka mies tuollaistakin on pökkinyt ja kuinka kännissä on mahtanut olla.
Muakin tää ihmetyttää ja siksi yleensä olen aina käynyt kysymässä niiltä miehiltä suoraan tätä asiaa.
nättinä. Mä ainakin valmistauduin synnyttämiseen kuin juhlaan, koska iso juhlahan se on. Mä tein ennen laskettua aikaa manikyyrin ja pedikyyrin, ajelin karvat, laitoin itseruskettavaa voidetta, kävin kampaajalla, liikuin ja pidin itseni hyvässä kunnossa.
Vesien menon jälkeen kävin suihkussa, meikkasin kevyesti, laitoin nätit vaatteet päälle, hiukset siististi. Synnärille hurautin komealla taksilla. Ja olin kyllä nätti mamma Kättärillä.
Muiden mammojen miehet tuli juttelemaan ja kehumaan, että näytän pirteältä, ihan kuin en olisi synnyttänytkään. Synnytys oli kyllä pitkä ja vaikea, ja päättyi lopulta hätäsektioon.
Mies ei ollut mukana, koska mulla ei sellaista ole. Kun olin naimisissa, mä olin lihavahko ja homssuinen. Ei sitä silloin jaksanut välittää. Liekkö sen takia ero tullutkin - mistäs sitä miesten mielen sopukat ihan täysin tietää. Eron jälkeen skarppasin ja ryhdyin rakastamaan taas itseäni.
Itsestä huolehtiminen ei ole turhamaisuutta, vaan sitä että rakastaa itseään. Vasta sen jälkeen voi rakastaa muita.
Itse synnytystilanteessa harva pystyy olemaan kovin kaunis, eikä tarvitsekaan. Siinä kun tulee ähkittyä ja irvisteltyä, ei voi mitään. Mutta siihen miltä sitä ennen ja sen jälkeen näyttää, voi vaikuttaa. Katastrofitilanteet ja sen sellaiset tietysti erikseen. Synnytyksiäkin on tietysti erilaisia.
jos ajattelisi, että synnyttäessäkin pitää näyttää ylipäätään miltään.
Kyllä pitää olla ihmisillä vääristynyt arvomaailma, jos ajattelevat, että koko elämässä on kovinkaan pitkälti kyse ulkonäöstä.
Mä en ole koskaan ollut lihava, vaan olen suht kaunis luonnostaan, mutta eipä tule mieleenikään että synnyttämisessä pitäisi naisen miettiä pätkääkään miltä näyttää. Luojan kiitos suurin osa ei edes ajattele niin. Jonkinverran maalaisjärkeä löytyy vielä suomalaisnaisilta, ja se jos joku on hienoa! Synnytys on naiseuden ylistys, ja synnyttävän naisen ei tarvitse mitään muuta kuin tehdä se he****n kova työ. Siinä jos jossain on sankariainesta riittämiin!
Muutamaa,-tai viikkoa ennen l:ata voisi käydä kampaajalla ja karvatkin ihan lopussa voi ajella. Mieheni epiloi sääreni, sheivasi alapäänkarvani, ja lakkasi varpaankynteni päivää ennen laitokselle lähtöä.
näköinen ja kuvat laitokselta on äideistä hirveitä. Mä pystyn kuitenkin elämään tän asian kanssa kun se vähän niinkun kuuluu kuvaan. Ja maratoneja juosseena, aika rumana oon kyllä maaliin tullessa. Huolitellulla ulkonäöllä on aikansa. Melkein aina olenkin huoliteltu, mutta esim synnyttäessä, oksennustaudissa ym, en oo niin tarkka siitä ripsarista tai huulten rajauksesta.
edes oksutaudissa viitsi huolehtia ulkonäöstäsi. Kylä minäminäminäminä pidättelen oksua että saan loihdittua arkimeikin enne yrjöämistä. Ei kai siis KUKAAN yrjöile ääniä päästellen? Kuvottaa ihan. Yrjötäkin voi hienostuneesti pulautelle jos vain tahtoo. Jokainen on oman onnensa seppä. Toivoisin teilä hiemn enemmän yritteliäisyyttä ja lopettakaa tukien varassa yrjäminen.
Mulla oli sitä ja näytän synnytyskuvissa sen takia todella kaamealta, ja siksi varmasti moni muukin ei ole juuri silloin hehkeimmillään. Toisessa synnytyksessä oli meikit naamassa, mutta ei se näytä paljon pelastaneen tilannetta. Yhtä kamalat kuvat tuli taas. Mut aivan sama sille, ei ole mieskään lähtenyt sen takia. :D Nyt on BMI taas 21, ja norsu olo pois.
Ja kun olen yöllä aina joutunut lähtemään (pian) sairaalaan, niin ei oo tullut mieleenkään että rupeisin meikkaamaan. Läskeille ja märälle tukalle nyt kukaan tuskin voi mitään, jos hikoilee niin sitten hikoilee ja läskit jos hyllyy niin mitä sitten? ei se nyt niin arvokkaan näköistä ole muutenkaan siinä pillu levällään maata, joten..
että harvassa paikassa on niin paljon rumia naisia kerralla, kuin synnärin ruokailutilassa aamiaisella, lounaalla tai iltapalalla. Pakko on miettiä, että kuka mies tuollaistakin on pökkinyt ja kuinka kännissä on mahtanut olla.
Paitsi tietysti sinä raukka, jonka amismies olisi jättänyt, jos et olisi vääntänyt naamaan meikkinaamariasi heti synnytyksen jälkeen ja pukenut piukeita barbivaatteitasi.
Ja naamaraja arvokisoihin! Kaikki hevosen tai venäläisen kuulantyöntäjän näköiset urheilijattaret kilpailukieltoon. Ja silikonit pakollisiksi pienirintaisille.