On itsekästä juhlia ilman lapsia, jos niitä lapsia on!!!
Kommentit (52)
Jos noita aikuisten juhlia ei ole 20 vuoteen, niin taitaa se parisuhdekin kuihtua pois. Turha sitten valittaa jälkikäteen, kun mies on käynyt hakemassa "aikuisten aikaa" muualta.
Säälittävää.
no, isä lähti samoihin juhliin, mutta just äidin lähtemisen muistan. Äiti pukeutui kauniisti, oli hame ostettu varta vasten sitä tilaisuutta varten. Talo tuoksui hajuvedeltä ja oli tosi glamour-fiilis.
Kun vanhemmat lähti juhliin, oli meilläkin juhlat. Saatiin sipsejä ja jäätelöä ja valvottiin niin myöhään kun vaan jaksettiin.
Ja saatiin tästä aivan järkyttäviä traumoja.
Av-mamma varmaan kopio Umaa kun oma tytär niin vihastui kun ei päässyt Tarjan bileisiin ja se oli nähtävästi äidinkin mielestä sallittua.
On aikuisten juhlat ja lasten juhlat. En mäkään änkeä mukaan lasten juhliin, joihin lapsemme kutsutaan. Vai tuleekohan nyt heillä traumoja kun joutuvat 2 h olemaan ilman vanhempiaan ?
Meidän tiedekunnassa karonkat ovat paljon muodollisempia. Aina. Sen sijaan saman yliopiston humanistisessa tiedekunnan joillakin laitoksilla vietetään vain epämuodollisia karonkkoja, just tyyliin lihakeittoa normivaatteissa.
Se 11v lasten kanssa juhlansa juhlinut.
Ai niin, me ollaan käyty karonkassa, omassani. Syötiin itse tekemääni lihakeittoa padasta, pidettiin puheita, juotiin naistensahtia kohtuudella ja tanssittiin oikean orkesterin tahdissa. Lapsetkin tanssi! Tohtorikaronkan saa järjestää niinkuin itse tykkää.
Jos noita aikuisten juhlia ei ole 20 vuoteen, niin taitaa se parisuhdekin kuihtua pois. Turha sitten valittaa jälkikäteen, kun mies on käynyt hakemassa "aikuisten aikaa" muualta.
Ai että on ihanaa lähteä pari kertaa vuodessa miehen kanssa ihan kahdestaan esim. häihin - saa tosiaan syödä rauhassa, jutella ihmisten kanssa kunnolla, viipyä pidempään ja varsinkin se yö ilman väliin kömpiviä muksuja... ;) Ja ihana, rauhallinen aamiainen tuohon päälle. Kyllä taas jaksaa pitkän aikaa ihan eri tavalla!
Mummo saa kotona hemmotella muksuja mielin määrin, antaa heille extraherkkuja jne. joten kaikki ovat tyytyväisiä.
Täytyy kyllä ihmetellä teidän kersojenne menoa. Paitsi jos teillä on erityislapsi, sitten ymmärrän kyllä.
ei esim. siksi että haluaa kerrankin syödä ilman että tarvitsee avustaa jotakin, pyyhkiä sotkuja itsestä ja ympäristöstä tai keskustella vierustoverin kanssa kaksi kokonaista lausetta putkeen...
Se 11v lasten kanssa juhlansa juhlinut.
Ai niin, me ollaan käyty karonkassa, omassani. Syötiin itse tekemääni lihakeittoa padasta, pidettiin puheita, juotiin naistensahtia kohtuudella ja tanssittiin oikean orkesterin tahdissa. Lapsetkin tanssi! Tohtorikaronkan saa järjestää niinkuin itse tykkää.
toisten juhliin!!
Lapset mukaan sitten kun tietävät miksi juhlissa pitää käytäytyä ja sitten kun heille on aika se opettaa, mielestäni 1- vuotiaan paikka ei ole istua hiljaa penkillä montaa tuntia kuuntelemassa puhetta.
Myöskään 2- vuotiaan paikka ei ole hieno ravintola kuuden jälkeen illalla, erikoisine ruokalajineen.
Toisaalta miksi 3 tuntia kestävä aikuisten konsertti ja sen jälkeen viinilasilliset kiinostaisi 2- vuotiasta?
Juhlia on erilaisia, joku sekametelisopan syöminen padata kotona on asia erikseen mutta jos juhlanne on tuollaisia niin ymmärrän ajattelutapasi.
Oon niin etuoikeutettu kun mulla on kaikki:
- hyvä ja toimiva liitto, upea mies, jota edelleen rakastan kovasti
- ihanat, terveet lapset (2kpl)
- isoäidit lähistöllä lastenhoitoapuna
- unelmaduuni
Eli aina välillä on mahis aikuisten juhliin tai ihan vaan viettää viikonloppu mieheni kanssa. Keväällä oltiin 3 yötä Euroopassa kaksin, talvella on käyty kaksin viikonloppu Lapissa laskettelemassa... ja nyt tulevana uutena vuotena juhlitaan ensin perheen kanssa kotona ja ammutaan raketit varmaan seiskan aikaan. Sen jälkeen pojat mummolaan ja itse suuntaamme ystäväperheen juhliin (perheellinen) joissa tänä vuonna juhlitaan vain aikuisten kesken. Maltan tuskin odottaa!
eikä mitään lasten kaverisynttäreitä. Ainakaan minä en ole kuullut, että kukaan kavereistani änkeytyisi lasten kaverisynttäreille siitä syystä, että ei satu olemaan lapsenvahtia käytettävissä omiin menoihin. Kaikesta sitä voidaan saivarrellakin.
Oon niin etuoikeutettu kun mulla on kaikki:
- hyvä ja toimiva liitto, upea mies, jota edelleen rakastan kovasti
- ihanat, terveet lapset (2kpl)
- isoäidit lähistöllä lastenhoitoapuna
- unelmaduuniEli aina välillä on mahis aikuisten juhliin tai ihan vaan viettää viikonloppu mieheni kanssa. Keväällä oltiin 3 yötä Euroopassa kaksin, talvella on käyty kaksin viikonloppu Lapissa laskettelemassa... ja nyt tulevana uutena vuotena juhlitaan ensin perheen kanssa kotona ja ammutaan raketit varmaan seiskan aikaan. Sen jälkeen pojat mummolaan ja itse suuntaamme ystäväperheen juhliin (perheellinen) joissa tänä vuonna juhlitaan vain aikuisten kesken. Maltan tuskin odottaa!
Oon niin etuoikeutettu kun mulla on kaikki:
- hyvä ja toimiva liitto, upea mies, jota edelleen rakastan kovasti
- ihanat, terveet lapset (2kpl)
- isoäidit lähistöllä lastenhoitoapuna
- unelmaduuniEli aina välillä on mahis aikuisten juhliin tai ihan vaan viettää viikonloppu mieheni kanssa. Keväällä oltiin 3 yötä Euroopassa kaksin, talvella on käyty kaksin viikonloppu Lapissa laskettelemassa... ja nyt tulevana uutena vuotena juhlitaan ensin perheen kanssa kotona ja ammutaan raketit varmaan seiskan aikaan. Sen jälkeen pojat mummolaan ja itse suuntaamme ystäväperheen juhliin (perheellinen) joissa tänä vuonna juhlitaan vain aikuisten kesken. Maltan tuskin odottaa!
kun lapsi oli ihan pieni? Siinä 1-2v. Ei se silloin varmaan istunut hiljaa pöydässä, kun sä keskustelin kaverin kanssa? Katsos tuon ikäisiä vielä opetetaan ja kasvatetaan, kaikki tieto kun ei ole myötäsyntyistä..
Täytyy kyllä ihmetellä teidän kersojenne menoa. Paitsi jos teillä on erityislapsi, sitten ymmärrän kyllä.
ei esim. siksi että haluaa kerrankin syödä ilman että tarvitsee avustaa jotakin, pyyhkiä sotkuja itsestä ja ympäristöstä tai keskustella vierustoverin kanssa kaksi kokonaista lausetta putkeen...
Se 11v lasten kanssa juhlansa juhlinut.
Ai niin, me ollaan käyty karonkassa, omassani. Syötiin itse tekemääni lihakeittoa padasta, pidettiin puheita, juotiin naistensahtia kohtuudella ja tanssittiin oikean orkesterin tahdissa. Lapsetkin tanssi! Tohtorikaronkan saa järjestää niinkuin itse tykkää.
Pientenkin lasten kanssa voi ja SAA käydä ulkona syömässä ja juhlimassa. Tietenkään ei voi mennä sellaisiin juhliin, jotka ovat myöhään ja joissa on humalahakuista juomista. Mutta juurikin niissä oikeissa tilanteissa niitä käyttäytymissääntöjä opetellaan ja niissä niitä opitaan parhaiten.
Nih.
johon lapset olivat tervetulleita. Ollaan kyllä juhlittu joskus ilman lapsiakin, useinmiten kuitenkin perheen kesken:)
Ette ainakaan karonkoissa käy :)
meidän tiedekunnan karonkassa lapsia ei näy.
johon lapset olivat tervetulleita. Ollaan kyllä juhlittu joskus ilman lapsiakin, useinmiten kuitenkin perheen kesken:)
Ette ainakaan karonkoissa käy :)
kuinka moni muutoinkaan raahaa lapsiaan töihin tai minkäänlaisiin työporukoiden kokoontumisiin... Mielestäni tässä oli kyse ns. vapaaehtoisesta valinnasta lähteä juhlimaan ilman lapsia --- meillä ei sellaisia juhlia järjestetä eikä liioin osallistuta, jollei lapset ole tervetulleita, mutta toki jokainen saa tehdä oman ratkaisunsa, en tuomitse!
ole ollut koskaan karonkassa, mutta jos se tarkoittaa hienostelua ja elitistisyyttä ja juhlahepeneitä niin ei ainakaan omistani tule sellaisia...
meillä ei sellaisia juhlia järjestetä eikä liioin osallistuta, jollei lapset ole tervetulleita
JepJep... ja sitten kun lapset lentävät pesästä parikymppisinä, tuijotatte ukkonne kanssa toisianne ja mietitte, että mitä hittoa tekisitte. Te 50-vuotiaat, toisillenne lähes vieraat ihmiset, jotka olette viimeiset 20 vuotta eläneet vain ja ainoastaan lapsillenne. Talo tuntuu tyhjältä ja yhtäkkiä pitäis opetella löytämään elämään jotain omaa... tiiätkö sellaista aikuisten omaa elämää... joka on ollut teille vierasta 20vuotta.
Ihan vaan vinkkinä suosittelisin vaikka kerran vuodessa irrottautumaan niistä lapsista (joihin olet selvästi ripustautunut) ja keskittymään siihen mieheesi... se saattaa maksaa itsensä takaisin suuremmin kuin osaat arvatakaan ;)
mä en kyllä aivan usko, että kaksikymmenvuotiaat 'lapset' edes haluaa bilettää vanhempiensa kanssa yhdessä tai kutsua vanhempansa omiin bileisiin - mielestäni tässä puhutaan pikkulapsiajasta nyt kuitenkin.
Itse nään asian niin pienenä 'uhrauksena' (ei todella edes ole mulle sitä!), että jos on tiedossa jotkut kännäyshilut niin voin kyllä aivan hyvin jättää väliin - dokaaminen ei ole mun juttu muutenkaan. Mun mielestä se voisi olla ainut syy, miksi lapsia ei haluta kutsua juhliin...
ehkä, jos juhlitaan lasten synttäreitä. Muuten se on vaan niin pirun hauskaa!
Jotenkin toivoisin kovasti, että ne olisivat kaikki provoja mutta valitettavasti sekaan varmasti mahtuu ihan aitoja tapauksiakin.
Tällä palstalla tuomitaan tosi jyrkästi kaikki toiminta ilman lapsia. Äitien pitäisi olla Äitejä 24/7, ilman lapsia ei saisi edes kaupassa käydä, saatika nyt sitten juhlia tai viettää parisuhdeaikaa miehen kanssa. Kamalaa kun vanhemmat saattavat pitää joskus hauskaa ILMAN lapsia. Ihan kamalaa itsekkyyttä! Huh huh, sanon minä.
Minä oikeasti säälin teitä ja teidän lapsianne, te jälkikasvussanne roikkuvat mammat. Hankkikaa se kuuluisa elämä. Sitä nimittäin on muuallakin kuin siellä kotona lasten napojen ympärillä ja se ei silti ole yhtään pois hyvästä vanhemmuudesta. Väittiäisinpä, että päinvastoin.
on muutakin tekemistä miehen kanssa kaksin. Kyllä suosittelen sunkin miettivän muutakin miehen kanssa lasten lennettyä pesästä kuin bilettämistä! Tuntuu aika koomiselta sen varaan rakentaa jatkossa yhdessäolo. Miten olisi vinkkinä joku yhteinen urheiluharrastus vaikka?
Se 11v lasten kanssa juhlinut
JepJep... ja sitten kun lapset lentävät pesästä parikymppisinä, tuijotatte ukkonne kanssa toisianne ja mietitte, että mitä hittoa tekisitte. Te 50-vuotiaat, toisillenne lähes vieraat ihmiset, jotka olette viimeiset 20 vuotta eläneet vain ja ainoastaan lapsillenne. Talo tuntuu tyhjältä ja yhtäkkiä pitäis opetella löytämään elämään jotain omaa... tiiätkö sellaista aikuisten omaa elämää... joka on ollut teille vierasta 20vuotta.Ihan vaan vinkkinä suosittelisin vaikka kerran vuodessa irrottautumaan niistä lapsista (joihin olet selvästi ripustautunut) ja keskittymään siihen mieheesi... se saattaa maksaa itsensä takaisin suuremmin kuin osaat arvatakaan ;)
musta on ihana juhlia ilman lasta :-). Lasten juhlat on sitten erikseen. Eikä hävetä yhtään. Mutta meillä onkin yllin kyllin lapsenvahteja tarjolla, lällällää... Ja minäkin olen saanut lapseni ns. vanhana, eikä mulla silti ole mitään tarvetta viettää sen kanssa 24/7, minulla on nimittäin omakin elämä.