Vastaa rehellisesti! Onko miehesi koskaan lyönyt tai töninyt sinua?
Kommentit (116)
Läpsäisy ei ollut kova, ei edes sattunut. Siitä on jo monta vuotta, eikä enää tee niin. Olen sanonut, että jos tekee, soitan poliisille.
viimeksi tänään veti tukasta, mikä jäi kyllä kaihertaan. Mutta kun mun tulee itsekki lätkäistyä tai heitettyä jollaki, jos on oikein kova riita päällä. En oikein voi millään poliisilla uhata, jos mies vastaa samanvahvuisella fyysisyydellä, siis niin ettei kummallekaan käy mitään. Ei ole ikinä lyönyt.
Yhdessä 6 vuotta, pakko myöntää, että minä olen antanut 2 kertaa miehelleni litsarin. Nolottaa.
Niin, mä todellakin oikeasti uskon että jollain tasolla ansaitsenkin mieheni. Osaan sanoa tosi pahasti :(. Ja olen itsekin tönäissyt miestäpois tieltä, siihen hän ei tietenkään ole koskaan kaatunut. Fyysisesti emme ole samalla viivalla. Onneksi tollasia isoja yhteentörmäyksiä ei ole tullut kuin kerran vuodessa ja nyt ei pariin vuoteen.
28
Niin, mä todellakin oikeasti uskon että jollain tasolla ansaitsenkin mieheni. Osaan sanoa tosi pahasti :(. Ja olen itsekin tönäissyt miestäpois tieltä, siihen hän ei tietenkään ole koskaan kaatunut. Fyysisesti emme ole samalla viivalla. Onneksi tollasia isoja yhteentörmäyksiä ei ole tullut kuin kerran vuodessa ja nyt ei pariin vuoteen.
28
väkivaltanen mua kohtaan. pitäsköhän erota...
jotenkin toivon, että et olisi tosissasi. et sinä ansaitse väkivaltaa. osaat soittaa suutasi, mutta miksei " sanan säilä" riitä miehellesi aseeksi? ei ilkeimpiinkään sanoihin kuulu vastata väkivallalla.
itseäni mies uhkaili (tappaa), heitteli tavaroita ympärilläni, esti kulkemasta, eli ei fyysisesti satuttavaa väkivaltaa, mutta en silti jäänyt odottamaan sitä vaan lähdin ja otin lapsen mukaan. enkä ole mennyt takaisin.
onkohan tämä ketju tämän paula björkvist-tapauksen innoittama? itse olen ainakin ollut ihan ahdistunut siitä tapauksesta, sillä tunnistan joitain luonteenpiirteitä siinä jarmossa ja mun entisessä miehessäni. silti oli pakko ostaa molemmat ip-lehdet, jotenkin tällaiset jutut vetää puoleensa.
Inhottava ajatus, mutta jotenkin tuntuu, että itse olisin voinut päätyä siiviläksi puukotettuna makuuhuoneen lattialle jos suhde olisi jatkunut.
Eikä ole kukaan aiemmistakaan kumppaneista.
Ei ole eikä tule olemaan väkivaltainen! Tiedän sen ja olemme asiasta monesti puhuneetkin. On ihanaa huomata, että minulla on miehekäs mies joka ei vahingoittaisia minua tai lastamme mistään hinnasta. Olemme olleet yhdessä 7 vuotta.
Tuntuu erikoisen hyvältä siksi, että kärsin parisuhdeväkivallasta yli 10 vuotta. Ja olen totisesti sitä mieltä, että en enää olisi hengissä, jos olisin jäänyt siihen suhteeseen.
ex-mies sen sijaan kyllä. Töninyt, puristanut käsivarren mustelmille, repi tukasta niin että sattui monta päivää, heittänyt fyysisesti ulos asunnosta. Näitä episodeja sattui noin kolme kertaa. Pahinta oli, ettei hän lohduttanut kun itkin keittiön lattialla. Lähdin hänen lomamatkansa aikana, hankin asunnon, tilasin muuttolaatikot, pakkasin lapsen, enkä ole katunut!!!
Onneksi törmäsin pian uuteen mieheeni, sillä yksinäisyys on mulle melkein pahempaa kuin väkivalta. ( aika säälittävää sinänsä )
Heikona hetkenä olisin voinut mennä takaisin, kuten moni tekeekin.
Nyt monen vuoden jälkeen sisälläni on yhä harmaa alue, möykky kurkussa joka puristaa kun ajattelen asiaa.
vaikka joskus pimahtikin kännipäissään ja laittoi kämpän palasiksi,
mutta siis minuun ei koskenutkaan, hyvä niin!
yhdessä pian 16v...
Olen seurustellut useamman kerran ja ollut aina pitkässä parisuhteessa enkä ole koskaan kohdannut väkivaltaa. Nykyinen suhde kestänyt yli 15 vuotta eikä ole lyönyt. Itse olen läpsäissyt joskus kännipäissäni ajat sitten,....
muissa suhteissani en ole itsestäni löytänyt tällaista raivoa.
vähän samaa kun joku aiemmin kirjoitti, että tunnen itsessänikin hieman osaa ja arpaa kun provosoin varsinkin kun huomaan että mies on pimahtamassa. itse olen kuitenkin sitä mieltä että eihän se oikeuta kuitenkaan fyysiseen väkivaltaan. mies on kuristanut, sylkenyt päälle, vääntänyt käsistä, raapinut ja heitellyt tavaroilla. itsekkin raapinut repinyt ja töninyt pari kertaa, enään en alennu sellaseen. katotaan kuinka kauan alennun tähän.
henkeni puolesta en pelkää, luulen että voisin satuttaa miestäni kovemmin kun hän minua. fyysisesti ei siis kovin vahva heppu.
Mun mies on aika kookas ja vahva ja harrastanu itsepuolustuslajeja.
En kyl alkais sille vittuileenkaa, lentäisin ku keppi ja kovaa jos se mua tahtois riepottaa. Se on kyl niin lauhkeekin kun lammas ettei sillain oikee suutu pahasti vaikka joskus kun mulla palaa käpy ja kimitän niin pirun kovaa niin sekin saattaa kovaäänisesti karjasta, mut ei muuta.
eikä myöskään nimitellyt rumasti.. Oikein kelpo mies on=)
Varsinkin lauseesi ...jos en ärsyttäisi!
Ei toisella ole oikeutta lyödä edes ärsytettynä, terve ihminen lähtee pois paikalta tai tekee jonkun järkevämmän ratkaisun ärsyyntyessään kuin lyö.
Eikä fiksu ihminen välttämättä ärsyynny/provosoidu toisen ärsyttäessä.
" On. On töninyt niin että olen kaatunut useamminkin, on lyönyt niin etten saanut suuta kunnolla auki pariin viikkoon.
Yhdessä 10 vuotta ja päällepäin menee hyvin. En kyllä osaa edelleenkään pelätä miestä, ei hän päälle kävisi jos en ärsyttäisi. Pitäisi tajuta se hetki jolloin on parempi ottaa takapakkia olla hiljaa. Nyt on mennyt pari vuotta ilman fyysistä väkivaltaa."