Kuinka usein antaisit 10 kk lapsesi mummille yöksi?

Tällä mummilla on ajokortti ja autoilee paljon, joten sen puolesta ei ole tarvis viedä lasta sinne. Ja mun mielestä olisi lapsen puolesta mukavampaa jos saisi olla kotona. Kai tässä on kyse enempi mun korvien välistä, mummi nimittäin pitää itseään parempana hoitajana lapselleni kuin minua. Luulee, että minä vain velvollisuudesta hoitelen lastani, hän sentään rakastaa sitä! Syntymästä lähtien sekaantunut liikaa ja kun muutin hänen vierestään pois, kyseli, että kai jätän lapsen sentään hänelle. Eli kaipa olen vain mustasukkainen :/ Tekisi mieli kyllä päästä kaupoille rauhassa, mutta jotenkin tuntuu vieläkin niin oudolta äitini suhtautuminen, että mieluummin olen käymättä. Lisäksi äitini on niin marttyyri, että mulla menee hermot sen kanssa alle kymmenessä minuutissa mutta kai tämä loma äidistä pitäis kohta lopettaa... Nytkin on sitten NIIN pahoillaan, kun ei saanut lasta sinne luokseen.

Äitisi suhtautuminen on todella ikävää, mutta hän vastaa oman käytöksensä seurauksista. Oma äitini on samanlainen, enkä veisi lasta hänelle hoitoon jos käytös ei olisi kunnioittavampaa. Joskus se välimatka on vaan pidettävä.

Minunkin äitini haluaisi lasta hoitoon ja siellä on pinnasängyt ja vaipat ja kaikki odottamassa, mutta ei tule kauppoja niin kauan kun käytökseen minua kohtaa ei tule muutosta.

Täällä ainakin toimii ajoittain suora tunteen ilmaisu; kerro siis että hänen sanansa loukkaavat syvästi, ja se on syy sille mikset tuo lasta hoitoon. Jos marttyyrilinja jatkuu, niin olet ainakin yrittänyt. Mutta mitään velvollisuutta sinulla ei ole viedä lasta hänelle hoitoon.

Et ole kohtuuton. Mutta kyllä tuon ikäisen VOI huoletta hoitoon viedä, jos hoitaja on luotettava. Ja kyllä yöhoitoon myös. Monilla ei ole minkäänlaista hoitopaikkaa, joten ole onnellinen että sinulla on :-)

mutta tarvittaessa tietenkin. Ihan varmasti mummo ja lapsi pärjäisivät.



En kuitenkaan ymmärrä, mikset voi viedä lasta päiväsaikaan mummolaan hoitoon. Eihän hän totu siihen ympäristöön ja pysty kokemaan oloaan siellä turvalliseksi, ellei hänellä ole tilaisuuksia harjoitella.



Eli päiväkylään lapsi ensin, ja sitten kun kaikki osapuolet ovat tottuneet järjestelyyn, voi lapsi mennä yökyläänkin.



t. kolmen lapsen äiti

mummolassa yötä. Nyt jo taaperoikäisenä viihtyy siellä todella hyvin. Ei ole kertaakaan itkenyt meidän vanhempien perään. Mummolaan mennessä muistaa heti missä lelut on. Jos lapsi jäisi sinne itkien en välttämättä veisi yökylään, mutta tuntuu olevan niin innoissaan heti kun näkee minne mennään.



Kyllä se yökylässä oleminen näkyy aina seuraavina päivinä, rytmit ovat hieman sekaisin. Vaikka mummolassa noudatetaan samoja rytmejä. Pidän tuota "haittaa" sen verran pienenä, etten anna sen olla yökyläilyjen esteenä. Mielestäni on hyvä, että lapsi oppii olemaan muidenkin ihmisten kanssa tekemisissä kuin vanhempiensa ja läheisiksi isovanhempiin. Mummilla on energiaa niin valtavasti temmeltää, etten halua sitä iloa viedä heiltäkään.

kyllä viihtyy siellä tosi hyvin, on ihan kuin kotonaan ja kurkottaa aina mumminkin syliin (siinä missä minunkin syliin) eikä itke perääni.

Kuten sanoin, tää on enemmän mun korvien välissä tää vika ja yritänkin tässä vähän puolustella itteeni sillä että noin pienen paikka on kotona *nolo*



Hemmetti, on se äiti vaan hyvin kasvattanu meidät syyllistämällä, kun mulla tuhraantuu aikaa sen tunteitten miettimiseen nyt >:(

et koskaan tässä elämässä tule tarpeeksi viisaaksi ymmärtämään miksi vauvan ei todellakaan kuulu olla yökylissä.



Mutta tietysti toivoa on, että sit seuraavassa elämässä..........

lapsi on vielä sen ikäinen, että on täysin luonnollista että vierastat yökylään päästämistä. Itse huomasin, että jos lapsi oli mummolassa yökylässä ja me kökimme vain kotona, en mitään muuta tehnytkään kuin "murehdin" lapsen yökylässä oloa. Tästä syystä lähdimme risteilylle rentoutumaan ja tuulettumaan, eikä minulla ollut tuolloin "aikaa" stressata miten lapsella menee. Ja hyvinhän siellä tietysti meni, kyllä minä sen tiesin.



Tehkää niin miten parhaaksesi näet. :)



nro 27