**Loppuvuodesta 2009 syntyneet**
Ilmeisesti ei saanu enempää teksitä tuohon edelliseen keskusteluun, joten tässä loppuosa siitä mitä tuonne aioin sepustaa:
Ei onneksi isoja lahjoja, meillä kun ei ole vielä tytölle omaa huonetta jonne leluja sullois :P
Saatiin silitysrauta! :) Sille on ollu niin harvoin käyttöä että on pärjätty tähän asti ilmankin, mutta jos sitä tulis sitte silitettyä kun semmonen on. Viivi&Wagner-lakanat saatiin myös ja mulle tuli kaksi toivomaani lahjakorttia, tatuointi-ja alusvaateliikkeisiin :) Tuo ensimmäinen nyt vaan vähän huolestuttaa, kun olen jo varannu ajan ens kuulle samaiseen liikkeeseen, mutta tuo lahjakortti oli varustettu eri tatuoijan nimellä :/ Toivonmukaan pystyvät keskenään sopimaan että saisin hyödynnettyä tuon. Muuten pitäis ottaa puolen vuoden sisällä toinenkin tatuointi (mikä ei sinänsä haittaisi ;)), mutta kyseiselle tatuoijalle en halua mennä :P En luota muihin kun tähän joka mulle on kaksi edellistäkin tehny. Onkos täällä muilla tatuointeja..? :)
Jouluruoka oli jälleen hyvää, kuten joka vuosi anoppilassa ollut, mutta jo toisena vuonna peräkkäin perunalaatikkoa oli liian vähän! Eilen sain mahani täyteen, mutta tänään ois kyllä vielä mahtunu lisääkin ja huolestuttaa että pitääkö huomenna pärjätä pelkällä kinkulla, kun en muista laatikoista välitä.. Kuulostaa ehkä lapselliselta, mutta suututtaa kun ei voi varautua kunnolla kun tietää että syöjiä kuitenkin on.. Ja siitä ei ole kiinni, etteikö anoppi jaksaisi. Semmonen tehopakkaus on että. Ja kaikki pääraaka-ainekset tulee omasta maasta, joten rahastakaan ei ole kyse. Jotenkin mun mielestä se kevyt ähky ja jouluruokiin kyllästyminen kuuluu asiaan, että on kiva mennä kotiin pizzerian kautta :D Taidan ens vuonna tehä itelle jemmaan perunalaatikkoa että voin kaivaa sen sitte esiin kun anopilta loppuu :D
Tytöllekkin maistu ruoka ihan mukavasti, liekö äidinmaidossa jo viime vuonna tykästyny :)
Tänään päästiin jo vähän enemmän ulkoilemaan, pulkkailtiin ja kelkkailtiin. Huomenna sitten palaillaan kotiin ja tulee vielä kaveri perheineen kyläilemään kun ovat täällä päin joulunvietossa olleet.
Maanantaina mies menee töihin, sai siis vakityöpaikan. Ei tarvinnu kauaa olla työttömänä. Pikkuhiljaa sitä voi taas haaveilla tosissaan oman kodin ostosta :) Uudeksi vuodeksi mennään siskon perheen luo. Siitä se arki sitten taas alkaa.. Tuossa totesin eräänkin hirvittävän kakkahomman jälkeen, että paras joululahja ois ollu lupaus kakattomasta parisuhdeviikonlopusta.. :)
Mirkkikselle, jos vielä nukuttamisongelmia on niin vinkkinä, että kannattaa alkaa juttelemaan pojalle nukkumaanmenosta jo hyvissä ajoin, ettei ainakaan "yllätyksenä" tule. Kyllä meilläkin tyttö kitisee kun sanotaan että nyt lähdetään nukkumaan, muttei onneksi vielä hirvittävää huutoa ole tullu. Toivottavasti tiellä on jo kuitenkin menny paremmin.
Päikkärit on meillä jääny jo joinakin päivinä välistä, kun on nukuttu vähän pidempään. Ihmeen hienosti on jaksanukkin sitte iltaan asti. Yleensä kuitenkin vähintään tunnin unet on päivällä vielä ottanut.
Tulipas taas tekstiä.. :) Mukavaa loppuvuotta kaikille! :)
Kommentit (39)
Aika on taas juossut siivillä. Joulu meni ja uusivuosikin vilahti ohi. Jouluaattonahan YK:lle tuli 1v ja 2kk täyteen. Joulun vietimme ihan perheen kesken kotosalla. YK osoittautui jouluruoan ystäväksi. Kaikki maistui laatikoista rosolliin. YK maistoi ihan mininokareen homejuustoa ja silakkaakin. Nekin kelpasivat. Oli heti minun jälkeeni paras syömään jouluruokia.
Joululahjoista kaikkien muiden paketit tuntuivat kiinnostavan enemmän kuin omat. Leluja tuli vähän (vähän niin kuin meidän pyynnöstä) koska isompien romuja on koko joukko vielä tallella eikä tarve nyt niin suuren suuri ole. Tavaramäärä tulee kumminkin räjähtämään käsistä viimeistään kolmevuotissynttäreiden jälkeen, jos ei pidä varaansa. Lähinnä pukki siis toi ksylofonin ja sellaisen kilkattan ja vilkkuvan kännykän. Kännykkä on aika kamala, mutta YK tykkää siitä kovasti. Tuollaista välkkyvänkilkattavaa lelua meillä ei ollutkaan ja YK tuntui sellaista kaipaanan, joten äiti-tonttu sitten paketoi sellaisen pukinkonttiin.
YK-rontti valvoi vuodenvaihteen. Sen lisäksi että paukut pelottivat, sillä on ollut ihan hyvän nukahtamisvaiheen jälkeen nyt taas sellainen vouhkakausi, ettei se ole oikein tahtonut nukahtaa. Riippumatta nukkumaanmenoajasta ukkeli on hillunut sängyssä pari tuntia hereillä. Jos sen on laittanut sänkyyn kahdeksalta, niin nukkumatti on tullut kymmeneltä ja jos sitten on ukon heittänyt petiin vasta kymmeneltä, niin unihiekka on alkanut vaikuttaa vasta puolilta öin. Uh... Muutama hyvä yö oli, mutta eilen homma taas repsahti. Tosin YK on saanut taas vaihteeksi nuhan. Valitettavasti varmaan minulta itseltäni. Lämpöä on mutta ei varsinaista kuumetta. Tässä nyt nuhailemme molemmat kotosalla. Toivottavasti korvissa ei ole mitään. Ainakaan vielä en varannut lääkäriä.
YK:lla saattaa olla kolme sanaa! Paino sanalla saattaa. Minusta se on kohtuullisen johdonmukaisesti käyttänyt sanoja ei, hyvää ja muutaman kerran äiti. Ehkä se sanainen arkku joskus aukeaa.
Muuten YK:lla on hengästyttävä vauhti päällä. Se juostatepsuttaa kohteesta toiseen, kiskoo kaiken, avaa kaikki laatikot, heittelee vispilät pitkin lattioita. Suurta hupia on työntää kirjat kirjahyllyssä aivan perälle (tunnetaan nimellä koodi 5), havitella pääsyä CD- ja DVD-soittimille (koodi 3) ja tökkiä DVD-levyjä telineessä (koodi D). Aivan heikottaa minun kaltaista rauhallista ihmistä.
Jos ympäristö on sellainen, että siellä saa puuhata rauhassa, YK on oikein aurinkoinen ja hyväntuulinen, mutta jos puuhia joudutaan kovasti rajoittamaan, niin ukko muuttuu äkäiseksi, parkuvaksi ja tekee näyttäviä heittäytymisiä lattialle. Minun vamhempieni luona sisustus meni uusiksi, kun tavarat piti nostaa riittävälle korkeudelle.
YK on omaksunut huvittavan tavan inistä, kun se näkee jotakin mielestään söpöä. YK rakastaa tällä hetkellä omia vauvakuviaan ja niitä katsellessa se ääntelee kimeää i-i-i-i-ääntä ja vaarin koira kirvoitti ihastuneen iiiiiiiiii:n. Muuten yhteiselo koiran kanssa ei oikein sopinut. Melkein pentukoira ja vilkas 1v eivät oikein sopineet saman katon alle. Koira käyttäytyi itseasiassa oikein asiallisesti, mutta YK oli siitä – ja varsinkin sen kuonosta ja silmistä – kiusallisen kiinnostunut.
Tutti on muuten ollut meilläkin valitettavan ahkerassa käytössä. Olen yrittänyt rajoittaa sen käyttöä vain tositarpeeseen, mutta menestys ei ole ollut aina kovin kummoista. Jostakin jemmasta tutti on taas kaivettu esiin. Meillä oli pitkään kausi, että tuttia käytettiin vain nukahtamiseen, mutta jossakin vaiheessa homma repsahti.
YK on edelleen aika tynkä. Vaikka sitä kuinka venytän ja vanutan, en saa sitä yli 75.5 cm mittaiseksi. Isosisko oli tuon mittainen 1-vuoitiaana ja isoveli vielä puoli senttiä pidempi. Painoa näytti olevan vaatteet ja vaipat yllä aika tarkkaan 10 kg. Olisiko se sitten jotakin 9.8 kg ilkosillaan? Meidän neuvolan tyttö sanoi, että voin varata ylimääräisen mittauksen, jos kasvu huolettaa. Pitäisiköhän? Tässä tapauksessa kun ei voi vedota siihenkään, että vanhemmat olisivat lyhyitä.
Meilläkin meni joulu oikein mukavasti, poika sai paljon leluja ja vaatteita, uusi lemppari on ehkä keinuhevonen. Uusivuosikin meni tosi hyvin, poika ei pelännyt ollenkaan raketteja eikä ollut moksiskaan siitä paukkeesta, ei edes herännyt kun pahin räiskintä alkoi! Käytiin seitsemän aikaan vielä ulkona ihmettelemässä raketteja mutta eipä poika tainnut niitä oikein edes huomata, hän on niin tohkeissaan kun on oppinut kunnolla kävelemään ulkonakin. Mikä on muuten aivan kamalaa kun yrittää jonnekin pisteeseen päästä niin eihän poika tietenkään suostu juuri siihen suuntaan kävelemään, kädestä ei saa pitää kiinni eikä varsinkaan kantaa sylissä vaan pitää saada kävellä omin jaloin =)
Meillä tutti on aina ollut käytössä lähinnä vain nukahtamiseen ja matkoilla, kun yleensä muuten hermostuu jos joutuu pitkään olemaan paikoillaan. Viime aikoina poika on kaivanut tutteja kaapeista ja "leikkinyt" niillä ja välillä imenytkin, mutta ei mitenkään koko ajan tuttia syö ja hyvä niin, ehkä sitten joskus on helpompi siitä vieroittaa, toivottavasti. Hammaslääkäri kun uhkaili että ennen kahta ikävuotta pitäisi olla kokonaan vieroitettu tutista, mutta katsotaan nyt. Kun ei nukahda ilman tuttia ellei ole aivan kuolemanväsynyt niin en ota tutista paineita, monet on sanonut että tutista on helpompi vierottaa kun on isompi, että vaikka "tuttipeikko" vie tutin tai että lahjoittaa tutin pienemmille vauvoille.
Aika menee niin nopeasti että on alkanut hirvittää, huomenna RV 28+0 ja oon jo aivan valtavan kokoinen =)
Kohtahan se jo syntyy, iski taas pesänrakentamisvietti ja oon siivoillut hulluna ja alkanut kaivella kaapeista pojan vanhoja vaatteita pestäväksi. Nyt pitäisi ehkä hankkia pojalle "isojen poikien sänky", siis sellainen jossa laidat. Onko kellään sellaista vielä käytössä näin pienillä? Poika täyttää 02.02. 1v 2kk. Mitenkähän siirtyminen pinnasängystä oikeaan sänkyyn sujuu? Tippuuko sieltä päälleen vaikka laidat onkin? Ei tekisi mieli ostaa kuitenkaan toista pinnasänkyäkään...
Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Mirkkikselle: Meillä Ansku on siirtynyt pinniksestä "isojen sänkyyn". Siirtyi jo vähän alle 1v. Toinen reuna ja sängynpääty on tiukasti seiniä vasten ja jalkopäässä on lipasto esteenä. Vapaalla sivulla meillä on pieni (ehkä 80cm leveä ja 30 cm korkea) laita pääpuolella ja jalkopäästä tyttö pääsee kulkemaan itse sänkyyn ja sieltä pois. Koskaan ei ole pudonnut eikä muutakaan muutakaan vahinkoa ole päässyt tapahtumaan. Meillä ollut jo näin 4:llä lapsella. Kahden ensimmäisen ikäero on 1v2kk, jolloin pinnis siirtyi kakkoselle ennen tämän syntymää ja esikko muutti "isojen sänkyyn" tasan 1-vuotiaana. Muut sitten seuranneet samalla tavalla perässä kun tuntuu, että siirtymät käy helpommin näin pikkuisilla. Hyvin on toiminut, eiköhän se onnistu teilläkin.
Tutista: Ansku syö tuttia nukkumaan mennessä. Ei muuten. Enkä pidä vielä kiireettä sen lopettamiselle. Ehkä sitten keväällä tai kesällä..
Pottailusta: Aina vaipanvaihdon yhteydessä Ansku pissaa kun vaippa on otettu pois. Yleensä tietenkin kylppärin lattialle, vaikka potalla aina vaipanvaihdon yhteydessä istutaankin. Ei vaan suostu pissaamaan istuvilleen vaan pissaa sitten heti potalta nousun jälkeen. Onnistuuko pottailu jo muilla?
Hyvää alkanutta vuotta
Aotearoa ja Ansku
Onpas ketju hiljentynyt. Onko kaikilla niin kiire taaperon perässä, ettei ehdi lorvailla netissä?
Meillä on siirrytty lastensänkyyn aika myöhään (n. 2,5v-3v), mutta monet ovat siirtyneet paljon aikaisemmin. Suurin ongelma on kai saada lapsi illalla nukahtamaan sängyssä niin, ettei hän lähde vaeltelemaan. Tosin ehkä pienellä tämäkään ei ole niin suuri ongelma kuin hieman isommalla. Putoamista en juurikaan pelkäisi. Kohtuullinen laita pitää kyllä nukkujan sängyssä ellei satu olemaan ihan mahdoton meuhkaaja.
Leikeistä:
Mitkä ovat lapsenne suosikki leikit ja lelut? Meillä YK pitää erityisesti laatikoiden penkomisesta, mutta jos sitä ei lasketa leikiksi, niin yllättäen YK tykkää kiskoa perässään kaikkea narusta vedettävää. Meidän vanhemmat lapset eivät noista perässä vedettävistä leluista juuri perustaneet, mutta YK tykkää niistä. On siskon vanha sammakko ja veljen vanha heppa ja oma synttärilahjaksi saatu kissa. Nämä ovat tietysti ihan OK, mutta ylitse kaiken on jokin sähkövempain, jota voi kiskoa johdosta. Keittiönlaatikosta YK käy aina silmän välttäessä hakemassa sauvasekoittimen moottorin tai paistolämpömittarin. Myös jatkojohto on kova sana. Niitä kiskotaan pitkin tupaa. Vanhempieni luona vieraillessa YK oli aivan onnessaan, kun sai oikein luvalla vetää perässään rikkinäistä kelloradiota.
Näitten narulelujen lisäksi YK pitää nuppipalapeleistä. Ei osaa vielä itse laittaa oikeaan paikkaan, mutta kun oikean paikan näyttää, niin YK saa sommiteltua palan paikoilleen. Erityisen kivaa on kuitenkin pudotella paloja sohvan taakse. Siellä alkaa olla jo aikamoinen kokoelma. Toinen muotoihin liittyvä harrastus on erimallisten palikoiden pudottelu laatikkoon. Siitäkin YK tykkää, jos vain oikea kolo osoitetaan. Hahmottamiskyky ei vielä riitä löytämään sitä oikeaa, varsinkin kun ”muotopallossamme” on vaihtoehtoja noin kymmenen ympyrästä erilaisiin puolisuunnikkaisiin. Tähtiäkin on paria laatua.
Kyllä täällä melkoinen kiire alkaa jo olla kun poika mennä viilettää minkä ehtii. Ja unet on taas jääneet vähiin, sama juttu alkoi uudestaan mistä jo aiemmin täällä valitin. Elikkä tämä kiljuntakonsertti nukkumaan mennessä. Ja yölläkin poika herää vähintään kerran, viime yönä meni kaksi tuntia että sain pojan uudestaan unten maille. Ja sitä edellinen yö meni näin: klo 20.00 saatiin poika nukkumaan, klo 23.00 poika heräs, nukahti seuraavan kerran klo 03.00, heräs 05.00 ja sitten vielä nukahti ja heräsi 07.00. Aivan kamala yö, eikä oikein suostu päiväuniakaan nukkumaan. Toivotaan kovasti että tää menis taas pian ohi...
Tulevalla viikolla olis tarkoitus hakea se isojen sänky jota odotan innolla, silloin on ehkä helpompi nukuttaa poika jos tää tämmönen jatkuu (poika siis nukutetaan niin että kättä pidetään mahan päällä niin kauan että nukahtaa, mikään muu ei kelpaa) ja sit ajattelin aloitella iltasadun lukemista jos poika malttaa kuunnella.
Leikeistä: Meillä myös ehdoton suosikki on tuo laatikkojen/kaappien penkominen ja uutena ehkä vielä suositumpi on ovien availu nyt kun poika ylettää kahvaan! Lisäksi uusi lempparijuttu on popsi popsi porkkanaa -laulu jota kuunnellaan sen sata kertaa youtubesta päivässä, heti on hymy herkässä kun kuuluu tuttu laulu ja nyt poitsu on alkanut myös tanssia! Tai ainakin epämääräisesti hytkyä musiikin tahdissa.
Meillä on myös semmoinen "muotopallo", joka oli jo mulla pienenä ellei jopa isoveljelläkin =) Perintölelu... Poika ei osaa itse vielä laittaa palikoita oikeille paikoilleen mutta tykkää siitä kun joku muu laittaa palikan valmiiksi kohdalle ja poika saa sitten "painaa" sen aukosta läpi.
Sain muuten ajan pelkopolille johonkin synnytyssuunnitteluun, onko muilla tämmöisestä kokemuksia? Ei mitään varsinaista synnytyspelkoa ole, mutta kun edellinen synnytys oli aika karmea niin neuvolantäti oli sitä mieltä että laittoi sinne lähetteen... Vähän alkaa kyllä jännittää jo se synnytys ja varsinkin se arki sen jälkeen, mutta ehkäpä siitäkin selvitään =)
Poika on kyllä jo näyttänyt isoveikan taitoja kun kyläilemässä on käynyt puolivuotias vauva. Antoi leluja vauvalle ja silitteli ja taputteli, mutta oli myös kyllä heti mustasukkainen kun otin vauvan syliin, poitsu olisi heti tullut äidin sylkkyyn, yleensä meillä isi on se suosikki eikä äiti ollenkaan, paitsi silloin kun ollaan kahdestaan pojan kanssa. Mutta esim. jos poika satuttaa itsensä niin itku ei suinkaan lopu ennenkuin pääsee isin syliin... Olen vähän katkera =)
Leikeistä: Meillä myös ehdoton suosikki on tuo laatikkojen/kaappien penkominen ja uutena ehkä vielä suositumpi on ovien availu nyt kun poika ylettää kahvaan!
Hih :) Odotan kauhulla sitä, kun YK ylettyy ovenkahvaan. Nyt ukkelin menot saa rajoitettua, kun kahva on vielä kaukana ylettymättömissä. Olenkin pelotellut meidän isoja, että siitä vasta ilo irtoaa, kun YK rupeaa availemaan ovia. Nythän YK syöksyy päätä pahkaa siskon tai veljen huoneeseen, jos ovi sattuu olemaan vähänkin raollaan. Jotakin iloa siitä että lapsi on lyhyt...
YK:n ylettyvyys on muuten kyllä lisääntynyt. Tavaroita saa työntää jo aika kauas pöydänreunalta, jotta YK ei niihin yltäisi. Kerran kävimme katkeran kamppailun kuumasta mehumukista. Pikkuisen läikähti käsille ja päälle ja itku oli katkera. Onneksi mitään pahempaa ei lopulta sattunut.
Voi Mirkkis teidän öitä. Toivottavasti ne alkavat parantua. Eihän tuollaista loputtomasti jaksa ja kun vauvakin on tulossa. Noille pikkuihmisille on vain niin hankala selittää, että yö on nukkumista varten.
*Haukotus*
Joo ei nää yöt kyllä tunnu paranevan ollenkaan, huonommaksi menee vaan. Nukahtamiseen saattaa mennä tuntikin ja yöllä heräillään muutamaan kertaan. Viime yön Theo nukkui meidän välissä melkein kokonaan. Tai vartin yli seitsemältä sain Theon nukahtamaan omaan sänkyynsä, ensimmäisen kerran heräsi kahdeksalta ja nukuttamiseen meni 25 minuuttia, toisen kerran heräsi jotain yhdentoista aikaan eikä sitten enää nukahtanut joten otettiin meidän väliin. No, ei kyllä herra nukkunut oikein siinäkään, itki ja pyöri ja potki mutta kai se siinä meidän välissä edes vähän nukkui. Alkaa hieman ahdistaa kyllä nää pojan nukkumiset.
Nukkuuko kaikkien muiden taaperot hyvin? Mä kaipaan jotain vertaistukee... =)
Tänään mennään muuten ostamaan sitä laitasänkyä sitten, joten toivoa sopii, että unet paranisivat uuden sängyn myötä! Olen myös alkanut jännittää sitä että tuleekohan ukkeli oikeasti päälleen alas sieltä sängystä... Varmaan täytyy laittaa jotain tuolia tai muuta vastaavaa vielä siihen sängyn viereen...
Miten on muuten muilla mennyt? Kaikilla tuntuu kyllä tosiaan olevan kiire pysyä taaperoidensa perässä kun ei ole aikaa kirjoitella nettiin...? =)
YK nukkuu yönsä kohtuullisesti. Heräilee muutaman kerran, mutta yleensä rauhoittuu itsekseen tai vesinokkamukin avulla. Pikkuisen tarvitsee ehkä silittää ja varmistaa, että tutti on suussa.
Tuota vesi-hommaa en varsinaisesti suosittele, mutta hätätilanteessa kannattaa kokeilla. Pahimmassa tapauksessa sitä päätyy ojasta allikkoon. Olemme itse yrittäneet päästä siitä eroon, mutta sisu ei ole vielä riittänyt.
Useimmiten YK nukahtaa taas vaihteeksi hyvin itsekseen. Ei suinkaan aina. Huonojakin jaksoja on aika ajoin.
Oletteko varmistaneet, ettei pojalla ole vatsavaivoja tms., mikä saa hänet heräämään yöllä? Ei pieni lapsi ilkeyttään heräile. Joku syy hänellä siihen täytyy olla. Onko iltapala varmasti sopiva? Tai voisiko hän herätä kylmään/kuumaan? Valitettavasti en oikein osaa autaa. Koittakaa jaksaa. Oletteko vuoroteleet öitä? Jos toinen vaikka hoitaisi joka toisen yön?
meillä juliuksella oli alle 1v. saman tyylistä nukkumis ongelmaa. Nukahti kyllä ok., mutta joka yö heräsi vähintään 1 kerran ja siellä sitten istuin sen sängyn vieressä noi 1-2 h. koska jos siitä lähti huuto tuli. No sinnikkäästi siinä istuin ja naps vaan Julius rupesi taas nukkumaan yöt heräämättä. Mä olen yrittänyt nukkumaan mennessä ja yöllä jos apua tarvii niin mahdollisimman vähän palvella. Joskus hetken huutaa mutta nukahtaa sitten. Nykyään siis menee jo niin hyvin että illalla vie sänkyyn ja saa heti lähteä pois. Poika nukahtaa itsekseen ja jos yöllä herää laittaa itse tutin suuhun ja jatkaa unia, enään tosi harvoin tarvii käydä auttamassa (tutti on tuttinauhalla kiinni niin poika löytää sen yöllä helposti). Joten meillä auttoi vaan aika ja sinnikkyys, mutta se auttoi meillä. Juuri luin (oliko vauvalehti) jossa oli juttua 3v. pojasta joka herää vieläkin tosi monta kertaa yössä. En mitenkään halua pelotella, mutta kaikki on niin yksilöitä.
Mulle henkilökohtaisesti yöllä herääminen on tosi rankkaa, joten ymmärrän huolesi ja toivon pikaista muutosta.
Niinkun joku kirjoitti niin ei lapsi ilkeyttään herää, mutta meillä ei sinänsä mitään vaivaa ollu, se vaan kuului kehitykseen ja oli Julius juuri kävelemään oppinut ja muita taitoja jotka meni väkisin uniin =)
Ja tuo vuorottelu on hyvä asia, jos teillä miehen kanssa mahdollista. Meillä mies auttoi tosi tosi vähän, mutta jos yhdenkin yön viikossa heräsi, mun puolesta niin sain hirveät voimat jatkaa taas eteenpäin.
TSEMPPIÄ.
Mirkkis: Tulipa ihan yhtä'äkkiä mieleeni, voisiko pojan korvissa olla joku ongelma? Meillä ihan kohtuulliset yöt ovat menneet poskelleen, kun korvissa on ollut tulehdus. En ole ollenkaan aina tajunnut sitä nopeasti, jos lapsi ei ole huutanut suoraa huutoa tuskaansa. Mutta noissa tilanteissa lapsi on heräillyt muutaman tunnin välein eikä ole nukahtanut heti uudelleen. Korvatulehdus ei ihan välttämättä ole kauhean kivulias vaan sellainen pikkuisen inhottava.
En usko, että tämä on ratkaisu ongelmaanne ja olisi varmaan liian helppokin, mutta harkitkaa, että näytätte korvia lääkärille. Varsinkin, jos lapsi ei mielellään jää pitkälleen herättyään.
Moi!
Uusi täällä, mulla on 3 lasta, neljäs tulossa kesäkuussa. Nuorin on syntynyt syyskuussa 2009 ja on poika, sanon vaikka T =)
Lueskelin teidän viestejänne ja heti täällä kommentoimassa ;)
Mirkkis: munkin mielestä kantsii tarkistuttaa lapsen korvat. Meillä on tästä ihan liikaakin kokemusta kun lapsella korvatulehdus, niin yöt on ihan hirveitä! Toinen mikä tekee meidän T:llä yöt levottomiksi on se, jos se ei oo nukkunu päikkäreitä, eli on yliväsynyt. Sillon se hilluu sängyssä missä mitenkin ja saattaa alkaa kukkumaan kolmelta yöllä.
Päivärytmit on ihan mielettömän tärkeitä ja siis nimenomaan säännölliset jatkuvat päivärytmit. Voi tuntua tosi tylsältä junnata sitä samaa rutiinia päivästä toiseen, mutta se oikeesti helpottaa ja pian se alkaa rullata ihan itsestään. Mun piti opetella tokan lapsen kanssa se ihan lukujärjestyksen avulla =D Milloin on herätys, ruokailu, ulkoilu, nukkumiset jne. jne. Kuulostaa hullulta, mutta ei siinä enää muu auttanut kun illalla mentii nukkumaan 23 ja herättiin joskus lounasaikaan... Piti mun myös opetella sitä lapsen kanssa olemista, ulkoilua ja ihan istua alas ja olla ja leikkiä lapsen kanssa. Kaikki aluksi aikataulutettuna sitten se alkoi pikkuhiljaa sujua itsestään.
Toivottavasti teidän yöt helpottuisi!
Mä olen kanssa miettinyt tuota sänkyasiaa. Mun isommat muksut siirty pinnasängyistä kai joskus 2 tai 3 vuotiaina "tavalliseen" sänkyyn. Heidän pinnasängyistä sai muutaman pinnan irti, joten pystyivät itse menemään pinnikseen ja tulemaan pois.., mutta nyt en oikein tiiä mitä T:n kanssa tekisin, kun on erilainen sänky. Vauva syntyy kesäkuussa ja mietin uskaltaisinko laittaa T:n ja isoveljen samaan huoneeseen ennen sitä.. Mä kanssa pelkään, että T putoaa sängystä unissaan tai jotain, en niinkään sitä ettei pysy sängyssä, siihen on helppo opetella parin illan aikana. Pitää miettiä... =)
En tiiä käyttekö täällä usein kirjoittelemassa, mutta käyn kurkkimassa samalla kun tuolla odotus puolella käyn rupattelemassa ;)
Ja tervetuloa mukaan Kakarakestit. Hiljaistahan täällä on, mutta aina joskus joku laittaa kuulumisiaan.
Kyllä se isompaan sänkyyn siirtyminen sujuu. Minuakin aluksi epäilytti, että putoaakohan nuo unissaan, mutta koskaan ei ole kukaan pudonnut, varsinkin kun olen laittanut sängyn nurkkaan ja ympäröinyt sen laidoilla.
Ansku oikeasti juoksee. Kaatuilee tuontuosta ja kiipeilee. Osaa kiivetä siskon parvisänkyyn! Pelottaa ihan vietävästi milloin tulee sieltä pää edellä alas. Kokoajan saa juosta perässä, kun pelottaa mitä hän seuraavaksi keksii. Ja virtaa pienessä tietenkin riittää..
Eilen raskaustestissä näkyi selvä plussa, eli Anskusta on tulossa isosisko. Ikäeroa tulee tasan 2 vuotta jos kaikki menee hyvin.
Mutta siinä kuulumiset täällä kertaa, tulkaa muutkin kertomaan, mitä teille kuuluu.
Aotearoa ja Ansku
Kyllä sitä on odotettukin. Ikää ukolla on nyt jo huimat 1v 3 kk. Ensimmäinen sanan on siis "anna" ja sitä käytetään erityisesti kun on ruoasta kysymys. "Anna-anna-anna tätä-tätä-tätä" ukkeli huutaa ja kurkottelee pöydälle, jolla näkee olevan jotakin syötävää. Tai se roikkuu jääkaapin ovenkahvassa ja huutaa "anna". YK käytti "annaa" koko viikonlopun niin systemaattisesti, että lasken sen nyt ensimmäiseksi sanaksi.
Torstaina kävimme YK:n kanssa neuvolassa mittauksessa, kun meidän isukki pitkänä hujoppina on ollut hieman huolissaan YK:n tyngästä olomuodosta. YK oli kasvanut oikein hyvin, oli jo 77 cm pitkä ja painoi 10 kg ja rapiat päälle. Oli siis saanut 3,5 kk:ssa 4 cm lisää pituutta ja kohunnut käyrilläkin -1.6 SD:stä jo -1.3 SD (tällä käyrällä pääsee jo 170 cm aikuispituuteen), mutta eiköhän nousu jatku vieläkin.
Niin, ja oli minullakin neuvola-asiaa. Plussasin itsekin kaikesta viimeisen lapsen uhostani huolimatta ja syys-lokakuussa, jos kaikki menee hyvin, meille olisi tulossa nelonen. Odotan tulevaisuutta kauhun sekaisin tuntein ja juuri nyt olen kutakuinkin oksettavissa tunnelmissa. Miten sen aina unohtaa, että tämä alku on näin kamalaa. Yäks...!
Iloista ystävänpäivää kaikille!
Ihanaa kun muillekin tulee lisää vauvoja! Paljon onnea kaikille jotka seuraavia muksuja odottelee! Mä oon täällä jo niin maha pystyssä että sais alkaa jo tuleen... Tänään tuli postista noi uudet peräkkäin istuttavat rattaat, päästään jo harjoitteleen vaikkei kahta kyytiläistä vielä olekaan... Olen koko ajan ollut sitä mieltä että haluan peräkkäin istuttavat sisarusrattaat mutta nyt kun olen ne sitten saanut, aloin miettiä olisiko sittenkin pitänyt ottaa semmoset vierekkäin istuttavat, kun nää on niin pitkät että esim. bussiin nouseminen voipi olla melkoisen hankalaa... Onko kellään kokemusta? Plussia/miinuksia kummankinlaisista (peräkkäin/vierekkäin istuttavista)?
Ja sitten seuraavaan asiaan; Theo ei ainakaan ole pudonnut sängystään vielä kertaakaan, ja osaa hienosti itse kiivetä sänkyyn ja sieltä pois, mutta valitettavasti muuten yöt menee yhtä huonosti kuin ennenkin. Eli Theo menee seitsemän-kahdeksan aikaan nukkumaan (ollaan aiemmin nukutettu pitämällä kättä mahan päällä ja saattoi nukahtaa alle kymmenessä minuutissakin) ja eilen illalla aloitettiin unikoulu super-nannyn tyyliin, eli viedään aina vaan takas sänkyyn jne. jne., tunti meni ja sit oli ukko niin väsynyt että simahti heti kun laittoi käden masun päälle ihan rauhoittelumielessä kun huusi niin kovasti. Kuitenkin Theo heräilee edelleen usein, alkuun nukkuu pari kolme tuntia ja sitten herää pari kertaa mutta nukahtaa helposti uudelleen, sitten joskus 02-04 aikaan herää eikä rauhoitu omaan sänkyyn, joten ollaan aina suosiolla luovutettu ja otettu Theo meidän väliin nukkumaan mutta se on kyllä todella huono valinta, nimimerkillä kipeä selkä kun omalla puolella on tilaa n. 5cm ja oon mammutin kokonen tän mahani kanssa :D
Ehkä tää joku vaihe tosiaan on, mutta on se inhottavaa kun Theo on lähes aina osannut nukahtaa yksinään ja nukkua läpi yön ja nyt yhtäkkiä on tämmöistä, mutta eipä ne neuvolassakaan neuvoa osanneet... =(
Toivottavasti tää unikoulu nyt alkais toimia...
En ole jaksanut vähään aikaan kirjoitella kun oon ollut niin väsynyt ja nyt oon ollut melkein viikon kipeänäkin... Pahoittelen jos teksti oli hieman sekavaa mutta ymmärrättehän että yritän väkipakolla pysyä hereillä... =D
Ja muuten, ruuat on edelleen samoja mitä söi "silloin kun nukkui paremmin", samaten rutiinit on pysyneet samoina ja meillä on aina esim. syöty samaan kellonaikaan joka päivä jne. joten "lukujärjestysrutiinilla" täälläkin menty, eli ei voi olla rutiineista tai ruuasta kiinni. Pian pojalla on oma neuvola niin saavat sitten vilkaista niitä korvia varmuuden vuoksi, vaikken usko itsekään korvatulehdukseen mutta parempi katsoa kuin katua.
Täällä pakkaspäivän ohjelmassa laskiaispullien tekoa.
Eilen kävin kirjoittelemassa, mutta jostain syystä en saanut ollenkaan lähetettyä sitä joten kokeillaan nyt uudestaa.
Mulla on nyt maha (rv 29) jo niin tiellä että on vaikee ton taaperon perässä pysyä, kun kokoajan kiivetään ja juostaan. Uutena taitona on tullu sählyn pelaaminen, ai että sitä riemua kun sai oman lasten mailankin ja saa palloa hutmia =)
Ainiin Mirkkis1988 kyseli tuplarattaista. Ja itse olen alusta asti halunnut ja ostimmekin jo vierekkäin istuttavat. Jotenkin ajattelin että on sitten pitempi ikäsemmät, kun ei varmaan vauva kauaa viihdy takana makoilemassa ja toisen selkänojaa tuijotellessa. Meillä julius ainakin halusi pienestä asti nähdä mitä ympärillä tapahtuu. Eikä sitten tule kinasteluja että kumpi istuu edessä ja kumpi takana. Ja ostimme vielä kapeimmat mitä markkinoilla on että niillä pääsen sitten näihin lähikauppoihin hyvin sisälle. Mutta kokemuksen kauttahan sitten näkee. Ja jokaisella on omat mieltymykset että mistä tykkää jne..toivon myös että vauva viihtyisi kantorepussakin niin ahtaimmissa paikoissa voisi jättää rattaat kotiin.
Mutta nyt laskiaispullia maistelemaan .
Mulla kanssa toi kantoreppu on kyllä hankinnoissa, toivoa sopii että vauveli sit siinä viihtyis. Mulla kun ei ole ajokorttia niin senkin takia halusin ne peräkkäin istuttavat että paremmin mahtuis bussiin...
Tää ketjuhan on nykyään hiljainen, mä vaan käyn täällä välillä valittamassa. =)
No, nyt en sit tiedä onko tää Theon "kausi" menossa ohi, toimiko unikoulu vai oliko kaikki unipussista kiinni mutta kahtena edellisenä yönä kun poika on unipussissa nukkunut niin ei ole herännyt koko yönä, vaikka on vähän kipeäkin! Unikoulukin kyllä toimi hienosti sinänsä että alkuun meni jotain puolitoista tuntia siihen että kannettiin aina takas sänkyyn, sit se aika yhtäkkiä väheni ja pian pojan sai nukkumaan niin että ei tarvinnut kuin kerran viedä sänkyyn. Mutta nyt tosiaan kaksi loistavaa iltaa/yötä takana! Sormet ristissä...
Päiväunille pitää kyllä vielä nukuttaa niin että istuu sängyn vierellä mutta mielummin sit vaikka niin...
Vieläkään ei tule sanoja (valitettavasti), niitä täällä jo kovasti odotellaan, mutta ymmärrys kehittyy hurjaa vauhtia! Joka päivä huomaa että Theo ymmärtää ja osaa jotain uutta!
Mitäs muille kuuluu?
meille kuuluu hyvää. Mitä nyt nää pakkaset sais jo loppua. kohta 2 viikkoa sisällä :/ poika hyppii seinille niinkun minäkin :) mitä te teette päivät taaperon kanssa jos olette vielä kotona?
julius puhuu meillä ihan hirveästi, mutta selviä sanoja noin 10 kpl. mutta ymmärtää sitäkin enemmän asioita.
tänään tuli taas pitkästä aikaa pottaan kakka =) jee jee..
ja unille on nukahdettu jo jonkin aikaa tsekseen. kannan vaan sänkyyn ja hyvää yötä tai päiväunta.
2 kk. vielä vauvan tuoon aikaa. Rupee tuntuun siltä että enköhän mä selviä. Jos ei hirveää mustasukkasuutta tule pitkäksi aikaa.
Itse olen ettinyt meille jotain kivaa välikausihaalaria ja en oo yhtään innostunu noista kuoseista . Reima ja lenne ennen ollut suosikkeja mutta nyt ei kyllä iske. onko muut kattelu tai löytänyt jotain kivoja haalareita pojalle lähinnä?
ja vielä pitkällä sellaisella. Oikeastaan en ollut ollenkaan innostunut tällaisena oksennustautisena ja pikkuisen lapsen äitinä lähtemään koko matkalle, mutta "oikea" henkilö oli todella vakavasti sairas, joten valinnanvaraa ei juuri ollut. Ja olihan toisaalta mukava nukkua rauhassa ja nähdä pilkahdus kevättä.
Alunperin minun piti olla poissa neljä yötä, mutta lentoliikenteen ongelmien vuoksi se venähtikin viiteen. Kai YK:lla meni ihan kohtuullisesti. Oli kuulemma välillä huudellut äitiä (itse en ole koskaan kuullut ukkelin sanovan "äiti") ja viimeisen yön, jolloin minun piti tulla takaisin, oli nukkunut kovin levottomasti. Illalla sille oli luvattu, että aamulla äiti olisi kotona, ja sitten se mokoma ei ollutkaan.
Kotiin palatessani poika väläytti yhden hämmästyneen ja ilahtuneen hymyn ja oli sen jälkeen ihan normaali. Vähän kärtty tosin, mutta se saattoi johtua väsymyksestä. Nukkumaankin YK meni kiltisti parina ekana yönä paluuni jälkeen, mutta eilinen oli paha. YK huusi ja protestoi ihan hysteerisenä sänkyyn laittoa. Iskiköhän resukkaan pelko äidin uudesta katoamisesta, vai oliko muuten vaan huono hetki mennä nukkumaan?
YK:kin tuntuu ymmärtävän puhetta melko hyvin ja noudattavan mielestäni vaikeitakin käskyjä kuten "Viepä banaaninkuori roskikseen" tai "Nyt mennään kylpyyn". Sitten on tietysti paljon sellaista valikoivaa ymmärtämättömyyttä. Miksi juuri minun lapseni ovat niin jääräpäisiä? Eivät varmaankaan ole tulleet äitiinsä...?
Jotenkin olen vielä ihan talvitunnelmissa enkä ole ajatustakaan letkauttanut toppahaalaria kevyemmille vetimille. Ainoa vaateajatus on, että olen ollut aikeissa siivota 70 cm vaatteet pois YK:n kaapista. Alkavat olla jo aika pinkeitä... ja katsahtaa, mitä 86:sta varastoistamme löytyy.
tulisin sitten tänne turisemaan..
Meillä menee ihan kivasti.Julius osaa jo aika monta sanaa ja vauhti on melkoinen muutenkin.Käytiin tuossa torstaina helsingissä kaksplus lehden kuvauksissakin ja pojan kuvat on sitten huhtikuun numerossa ja toiset kuvat hänestä on myöhemmässä numerossa.
Pojan 1v mitat oli 10700g ja 78.6cm ja seuraava neuvola on sitten 1v5kk iässä.Kiva kuulla sitten pojan uudet mitat.
Thaimaasta selvitty. Pojalle iski takaisintulo matkalla ripuli, joka kesti stten seuraavan viikon ja oli kyllä kipeä. Siinä sitten lakkasi pojalla maidon juonti :/ ei suostu tuttipulloa ottamaan enään lähellekkään itseään. No onneks löysin semmosen maitojuoman 1-3 vuotiaille. Jota ei tarvi kun sen 2 dl pivässä antaa. Ja sen suostuu aamulla juomaan kun on vielä puoliuninen.
Kuinka teillä onnistuu tuo ulkoilu taaperoiden kanssa? Meillä on aikas taistelua välillä, ei kauaa pihalla viihdy tai sit rupeaa väsyttämään kesken ulkoilun niin että joutuu väkisin pitään hereillä. Onneks oppi nyt kävelevään talvivaatteissa ja kengissä niin pystyy vähän itsekkin siellä jotain tekemään.
Kuinka paljon muilla muuten on tutti vielä käytössä?
Mua välillä huolettaa kun poika söisi vaikka kaikenpäivää tuttia ja ulos on turha ilman sitä edes lähteä tai autoilemaan. Kerran jo sain rajoitettua aika hyvin , mutta nyt on taas semmonen tuttimaakari että.
Semmosta tällä kertaa.