Lue keskustelun säännöt.
Koiranpentu pilasi elämäni! :(
25.12.2010 |
Joo-o, kamalalta ja huvittavalta otsikko kuulostaa, mutta tältä minusta tuntuu päivittäin!!
Mies hankki viikko sitten meille koiranpennun, olin alusta pitäen ajatusta vastaan koska olen koirille allerginen ollut pienestä pitäen. Mies vain ajoi asiaansa läpi, kuukausia puhui koiran hankkimisesta ja kyllästyin koko aiheeseen. Ilmoitin etten aio tulla koiraa hoitamaan ja saa jäädä mies sen kanssa tänne kotiin jos me muut haluamme jonnekin lähteä, minusta se vain rajoittaa elämää ja liikkumista. Tästä huolimatta mies meni ja koiran hankki. Kyseessä on ulkokoira joka nyt tulee tietysti olemaan sisätiloissa pentu-ajan, metsästystarkoitukseen vain hankittu.
Nyt olen viikon väkisin katsellut tuota koiraa ja hermoni ovat räjähtämispisteessä! Allergia-oireita ei tullut onneksi minkäänlaisia, ilmeisesti tuo rotu jostain syystä ei allergisoi juuri minua, koska saan hengenahdistusta ja ihottumaa muista koirista edelleen. En voi sanoa, että vihaisiin tätä koiraa, en. En vain ole siitä tippaakaan kiinnostunut, en osaa tehdä sen kanssa mitään enkä leperrellä tai silitellä yhtään. Yritin pari ensimmäistä päivää "telmiä" sen kanssa ja pussailla ja leperrellä, luulin oikeasti itsekin että tottakai kiinnyn moiseen ihanaan karvapalleroon. Siksi se varsinkin nyt vituttaa kun näin ei käynyt, ja minusta tunttu että koira pilasi elämäni seuraavat 10 vuotta eteenpäin!!! Onko kohtalotovereita, miten pääsen tästä yli ja kuinka kestän pentuajan? Luulisin, että kun koira kasvaa ja on suurimmaksi osaksi häkissään niin elo helpottaa edes osittain.
Kuulostan todella julmalta ihmiseltä, mutta en vain välitä eläimistä koska olen pienestä pitäen joutunut niitä varomaan allergiani takia. Siksi minusta kai on välinpitämätön niitä kohtaan tullutkin, koska on ollut pakko. Lapsena oli aivan kamalaa, kun ensin telmin eläimien kanssa ja sitten alkoi nousta iholle näppyä ja henkeä ahdistamaan. Kai välinpitämättömyydestä on tullut jonkinlainen suojelumekanismi, ettei tarvitse pettyä kun olo menee huonoksi. Rakastin lapsena kuitenkin kaikkia eläimiä, siksi niin pahalta tuntuikin että ne tekee minulle huonon olon ja kuitenkin ovat niin ihania
Kommentit (71)
Mies sanoi, että koira kärsii jos minä kohtelen sitä kuin ilmaa ja tajuaahan tuon kyllä että vaistoaahan sen etten siitä niin paljon välitä kuin muut. Sehän alkaa vihata minua ja käy oikeasti kinttuun kiinni vielä joku päivä.
Se ei todellakaan mene noin. Koira siitä piut paut piittaa pidätkö siitä vai et. Itse asiassa olet sille isompi auktoriteetti etäisenä. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanko totta, ettei koiralle ole haittaa vaikken siitä "pidä" tai siis en nyt sitä osoita millään tapaa etten välitä siitä, rapsuttelisin vain silloin kun minua huvittaa ja muuten se saisi olla omissa oloissaan?
AP
Ihanko totta, ettei koiralle ole haittaa vaikken siitä "pidä" tai siis en nyt sitä osoita millään tapaa etten välitä siitä, rapsuttelisin vain silloin kun minua huvittaa ja muuten se saisi olla omissa oloissaan? AP
olet koiran hallitsija, isäntä. Se ei välitä tunteista, koira ei ole inhimillinen. Se välittää siitä että komennat sitä ja olet auktoriteetti ja palkitset sen esimerkiksi pikataputuksella jos tekee oikein tai miten teille on neuvottu palkitsemistavaksi,
Se siitä. Monet pitävät koiraa inhimillisenä ja siksi koirankasvatus menee pieleen.
Mutta miehesi teki väärin ja voitte vielä perua kaupat.
Kunhan joku hoitaa koiran perustarpeet eli ruuan ja ulkoilutuksen sekä toivottavasti peruskoulutuksen (kuten metsästyskoiran kanssa on tehtävä), niin se riittää. Koira on kyllä laumaeläin, mutta paljonhan erityisesti metsästyskoiria pidetään yksin ulkona häkissä.
Koira ei tarvitse sinulta hellyyttä. Koiramaailmassa pidetään suurimpina pomoina niitä, jotka käyttäytyvät etäisen viileästi. Isot pomot eivät hössötä toisten ympärillä, paitsi jos niitä joskus se sattuu huvittamaan.
niin että koira kärsisi jos kaikki eivät ole siihen hullaantuneita. :D Pikemminkin päin vastoin. Eniten käytösongelmia (oman rotuni kohdalla ainakin) on niillä nuorilla pareilla jotka tekevät mitä vaan koiransa eteen. Koira on jalostettu olemaan perheen hännänhuippuna, sille ei tee hyvää vääränlainen huomio, jota tuollainen lepertely ja paijailu voi olla.
Koira ei myöskään tajua puhetta, pelkästään kehonkielen. Ap:n kohdalla on hyvä juttu, jos hän uskaltaa olla koiran kanssa ihan oma itsensä - eli etäinen ja välinpitämätönkin. jos ap yirttää, vastoin tunteitaan, olla jotain muuta kuin on, se näkyy väistämättä ristiriitana kehonkielessä ja esimerkiksi äänensävyssä ja pistää koiran pään ihan sekaisin - se ei tiedä mitä oikeasti tapahtuu. Tällaiseen tilanteeseen koira voi reagoida esimerkiksi riehumisella ja sillä ettei se tottele, koska on hämmentynyt. Joten ap, sun nykyinen käytös on itse asiassa siis ainoa oikea tapa hänelle olla tuon koiran kanssa - "hauska" että olet tehnyt aivan oikein ja siitäkin sua syyllisestään. Kun koira tajuaa, että haluat sen jättävän sut rauhaan, niin se jättää, ja siinä se. Ei se tosiaan kärsi, on vaan onnellinen kun tietää miten sun kanssa toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naurattaa tuo teksti näin kahden pienen lapsen äitinä ja kahden koiran omistajana. :-D Meillä ei ole ollut tällä porukalla mitään ongelmia ja sanomattakin on kyllä selvää, että lapset menevät aina koirien edelle.
koirat ovat erityisen vaarallisai pienille lapsille. koirat saavat kuitenkin olla vapaana silloinkin, kun ne erityisesti vaarantavat lasten turvallisuutta. Omistajilta tuntuu puuttuvan harkinta, tai he eivät välitä lapsista. Vain oma koira on kaikki kaikessa.
Kiltti koira lähtee vasitollaan juoksemaan juoksevan lapsen perään, ja ottaa tämän kiinni ham paillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiristämällä, väsytystaktiikalla ja syyllistämällä vaan koiria ja kissoja ottamaan. Ei sitä puolison mielipidettä tarvi kysellä. Kyllä se siihen sitten tottuu.
Mimäminäminä kirjoitti:
Kiristämällä, väsytystaktiikalla ja syyllistämällä vaan koiria ja kissoja ottamaan. Ei sitä puolison mielipidettä tarvi kysellä. Kyllä se siihen sitten tottuu.
Kyllä! Kannatetaan! Jos puoliso esittää eriävän mielipiteen, niin se tarkoittaa automaattisesti, että puoliso on narsisti psykopaatti.
Kyllä se niihin lemmikeihin ajan kanssa tottuu. Samalla lailla kun siihenkin, että kaikki hänen harrastuksensa, kaverien tapaamiset ym. on pikkuhiljaa kielletty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä pitää nostella ikivanhoja ketjuja?
Ja siis sen tiedän että tämä koira on ihan kunnon kasvattajalta, ja paperikoira. Ja kallis. Sen enempää en koirista tiedäkään valitettavasti..