Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anoppi ei halunnut meitä kylään koko syksynä - mutta jouluna siellä pitäisi istua. Mitä tekisi?
22.12.2010 |
Anoppi suuttui kesällä miehelle jostain ja soitti minullekin, ettei tarvitse hänen luokse enää tulla. No, mitään hänestä ei ole kuulunut koko syksynä.
Nyt, pari päivää ennen joulua, sitten on alkanut soitella ja ilmoittaa, että hänen luonaan syödään kello se ja se.
Mulla on niin mennyt maku tällaisiin peleihin. Ei olla ainoita, joiden kanssa anoppi harrastaa tällaista ihme kiukuttelua - esim. tänä vuonna ei mennyt siskonsa 60-vuotispäiville, koska joskus 5 vuotta sitten siskon mies ei halunnut hänen luona syödä jotain pullaa. Tätä hän jaksaa aina muistella.
Olin jo ilmoittanut joulukuun alussa vanhemmilleni, että mennään heille aattona. No, viikko sitten miehen veli soitti minulle (?) ja kysyi, että miten ollaan aattona heidän äidin luona.
Sanoin, ettei olla ollenkaan, koska hän sanonut, ettei saada sinne enää tulla. Miehen veli oli ihan äimänä: mies on äitinsä kanssa sopinut kuulemma riidan seuraavana päivänä siitä, kun tämä anoppi soitti minulle.
No, minulle ei asiasta ole kukaan puhunut mitään. Ei ole meitä kutsuttu koko syksynä kylään eikä mieskään ole äitinsä luona käynyt, vaikka asutaan samassa kaupungissa.
Nyt sitten pari päivää ennen joulua alkanut kiivas soittelu, että mennäänhän aattoiltana miehen äidille. Tekisi mieli sanoa suoraan, että pitäkää typerät sekoilunne. Mitä vastaisin? Mies saa puolestani mennä äitinsä luo aatoksi, mutta tiedän, että itse istuisin siellä tosi happamena tämän episodin jälkeen.
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi vaikuttaa hankalalta kiukuttelijalta.
Sanot vain, että kiitos kutsusta, mutta olemme jo aiemmin sopineet muuta menoa.
Anoppi vaan soitti mulle ja kertoi siitä. Sanoi, että tästä syystä parempi, kun emme käy hänen luonaan enää. Ja sanoi heti perään, etten saa kertoa miehelle hänen soittaneen ja kertoneen.
Riita oli vielä syntynyt siitä, että miehen mielestä minulle ei saa kertoa mitään mistää heidän perheen asioista. Heidän äiti oli aiemmin sanonut jotain jostain, jota ei olisi minulle saanut sanoa. Ja siitä syntyi sitten riita.
Joten arvaatte varmaan, miksi en anopille halua mennä... Mutta hankala tilanne, kun en voi miehellekään kertoa suoraan, mistä johtuu.
Kuten todettu, olen kyllästynyt näihin peleihin. Miehen suvussa ei muuta olekaan kuin koko ajan tällaista kähinää: jollekin ei saa joistain asioista puhua mitään, joku ei ole jonkun toisen kanssa lainkaan puheväleissä ollut vuosikausiin - silti lähettävät toisilleen joulukortteja, joku huijannut joltakulta rahaa, jne.
Tekisi mieli erota suhteesta siksi, että miehen suku niin vaikea. Ihan ihme pelejä ja kokoajan pitäisi muistaa, mitä nyt saa mistäkin kenellekin puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrot anopille asiat niinkuin ne on: olet ajat sitten sopinut omien vanhempiesi kanssa että menette sinne. Eihän sitä enää voi perua.
Kerrot anopille, että olette sopineet aiemmin jo jotain muuta. Ethän voi tässä vaiheessa perua! Vaikka siis olisit ollut koko syksyn anoppisi kanssa loistoväleissä, niin olet sopinut muuta.
Eikö miehesi tiedä suunnitelmistasi? Eikö ne ole teidän yhteiset suunnitelmat? Ja miehelle kerrot myös anopin puhelusta. Tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta hankala tilanne, kun en voi miehellekään kertoa suoraan, mistä johtuu.
Mikset voisi miehellesi puhua suoraan? Jatkat itse samanlaista kulttuuria, että "kokoajan pitäisi muistaa, mitä nut saa mistäkin kenellekin puhua"!! Sen kun puhut miehesi kanssa asian halki alusta pitäen. Ja vähän avoimempaa puhekulttuuria omaan perheeseesi jatkossa!! Ei tarvitse kaikkia tapoja periä lapsuusperheistä!
Kerrot anopille asiat niinkuin ne on: olet ajat sitten sopinut omien vanhempiesi kanssa että menette sinne. Eihän sitä enää voi perua.
En ymmärrä, mikä tässä on niin vaikeaa. Jos ette ole vierailleet koko syksynä, ei voi olettaa, että olisi jotenkin ilmiselvää mennä sinne jouluna. Ja kun kerran olette jo sopineet muusta, hommahan on selvä.
Käytte joulupäivänä tai tapanina siellä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmoitat että kiitos kutsusta mutta menette tällä kertaa sinun vanhemmillesi, ja kerrot vielä et olette tämän jo sopineet aiemmin.
Vai onko anoppilajouu aina etusijalla ja joulu sinun kotonasi varavaihtoehto? Miksi?
Mutta hankala tilanne, kun en voi miehellekään kertoa suoraan, mistä johtuu.
Miten niin et voi? Totta kai voit. Ettekä todellakaan mene sinne anopille.
Käsittämätöntä, että miehesi juonii selkäsi takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän suvussa kaikki on ollut avointa. Joskus riidellään, sitten sovitaan, eikä ole mitään salassa pidettäviä asioita.
No, jos kerron miehelle tämän koko jutun, niin sitten hän taas soittaa äidilleen ja huutaa tälle, ettei mulle saa puhua mistään mitään... Ja sitten on pilalla anopin joulu ja miehen joulu ja koko suku juoruaa, että syy on minun, kun menin miehelle sanomaan jotain, mitä anoppi oli kieltänyt sanomasta....
Aargh. Mä en jaksa enää!
mies menkööt omalleen. Sovituista asioista pidetään kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että sinä et heidän peleihinsä osallistu. Ne ovat pelkkää vallankäyttöä ja pompottamista. Ja toisen suvun juoruamisista on turha välittää yhtään mitään, kyllä ne löytävät taas aikanaan makoisamman puheenaiheen.
No, jos kerron miehelle tämän koko jutun, niin sitten hän taas soittaa äidilleen ja huutaa tälle, ettei mulle saa puhua mistään mitään... Ja sitten on pilalla anopin joulu ja miehen joulu ja koko suku juoruaa, että syy on minun, kun menin miehelle sanomaan jotain, mitä anoppi oli kieltänyt sanomasta....
Aargh. Mä en jaksa enää!
Ei tarvitsekaan jaksaa.
ja pahoita mieltään jos olette jo luvanneet tulla ja menettekin anopin luokse, viime hetkellä? Eihän tässä ole mitään epäselvää, koska teillä on jo sovittua menoa jouluna.
... tässä vaikuttaisi olevan kommunikaatio: Mies ei ole kertonut sinulle, että on tehnyt sovun äitinsä kanssa, eikä myöskään halua, että sinulle kerrotaan suvun asioita. Sinä taas et ole kertonut miehelle, että olet puhunut asiasta anopin kanssa ja jatkat samalla miehen suvun kulttuuria juonia selän takana ja salailla asioita.
Nyt olisi tärkeintä, että puhuisit miehesi kanssa asiat selviksi ja sopisitte, että tediän oma perheenne tulee aina ykkösenä. Miehen tulisi myös tehdä äidilleen selväksi, ettette enää hyväksi tuollaista juonittelua. Anoppihan yrittää ihan selvästi "tunkea väliinne" puhumalla sinulle yhtä ja miehellesi toista.
Ja joulun vietätte tietenkin sinun vanhempiesi luona, kun olet niin luvannut.
Anopin luo menee kuitenkin jo kaksi perhettä. Minun vanhempieni luona on vain veljeni. Ja joulu tulee muutenkin olemaan äidille haikea, koska tämä on eka joulu isoäidin kuoleman jälkeen.
Periaatteessa nyt olisi ollut anoppila-jouluaaton vuoro. Mutta en todellakaan jaksa nyt jouluna miettiä noita heidän kyräilyjään, selän takansa pahan puhumisiaan (jota harrastavat siis ihan kaikista sukulaisitaan) ja ihmeellisiä periaatteitaan (tyyliin: se ja se ei kutsunut minua silloin kahville, kun kutsui jonkun toisen, joten nyt en pidä siihen ihmiseen enää MITÄÄN yhteyttä).
Kerron illalla miehelle koko jutun ja menen vanhempieni luokse jouluksi. Lapset saa itse päättää, kumpaan paikkaan haluavat, jos mies päättää mennä äidilleen.
Anoppisi vaikuttaa todella pitkävihaiselta, lapselliselta ihmiseltä, jolla on aikaa jauhaa ja vatvoa vuosien takaIsia pikkuasioita kuin ne olisivat maailmansotaan verrattavia onnettomuuksia. Kukaan muu ei edes välttämättä muista koko juttuja saati ole ymmärtänyt niiden olevan loukkauksia. Kuulostaa ihan mun isältä: hänkin vatvoo muiden tekemisiä ja muisti on pitkä kuin norsulla. Itse hän puolestaan saa loukata muita sen minkä jaksaa, ja ne luonnollisesti pitäisi hetkessä unohtaa.
Melkein sinuna menisin anopin luo, tai ainakin kävisin siellä. Tiedäthän, että vihollinen kannattaa aina pitää lähellä. Sun ei tarvitse pitää hänestä tai olla joulun jälkeenkään yhtään sen useammin tekemisissä, mutta vihollisen kanssa kannattaa aina olla jossakin väleissä, edes muodollisissa. Ehkä tulee vielä päivä, jolloin te hyödytte hänestä. Ja jonakin päivänä häntä ei enää ole ja voitte naureskella hänen hulluille tavoilleen.
Mikähän tuo miehesi "loukkaus" oikein oli, siis se, jonka vuoksi ette enää olleet tervetulleita anopin luokse? Odottaakohan hän nyt teiltä anteeksipyyntöä vai olisiko joulun vuoksi ajatellut olevansa niin "jalo" ja "oikeamielinen", että tämän kerran voi katsoa sormien välistä maailman suurinta loukkausta?
Kuuluuko miehesi edelleen lapsuudenperheeseensä kun viestissäsi totesit että mies on sanonut ettei sinulle saa kertoa mitään heidän perheen asioita? Mä kun luulin että sinä, miehesi ja teidän lapsenne muodostatte perheen. Miksi muuten et voi keskustella miehesi kanssa asiasta? Ja totta helvetissä menet omien vanhempiesi luokse, kun kerran heidän kanssaan olet sopinut niin. Sanot anopille ja miehellesi että sinulle on syksyllä (vai oliko se kesällä) sanottu ettet ole tervetullut anoppilaasi enää ja sen mukaan aiot myös toimia.
Alue: Aihe vapaa
Kerta olette jo sopineet vanhempiesi kanssa niin menette sinne. Anoppi on myöhässä ja ei voi mitään. Mitäs kiukutteli koko syksyn.
Mukavaa joulua teille kuitenkin :) Toivottavasti asiat järjestyvät.