Onko yleistä, että vielä 8-vuotiaskin uskoo joulupukkiin?
Minkä ikäisenä oma lapsesi on lopettanut uskomisen / uskooko edelleen?
Kommentit (64)
joka epäilee jo ja aavistelee mutta kyllä haluaa uskoa :D että missä se raja sit menee uskooko vai ei?
jos 8v vielä uskoo pukkiin. Sen ikäinen kun on ihan lapsi vielä jos annetaan olla! Tosin onhan sitten näitä varhaisteinejä jotka jo 8v ovat hylänneet lelunsa leikkiäkseen jotain teiniä ja naurelevat niille lapsille jotka vielä pukkiin uskovat. Onneksi mun lapseni on vielä ikätasoisensa 8v joka uskoo pukkiin.
on kysellyt esim miksi niin paljon näkyy valepukkeja tuolla liikenteessä.Olen kertonut että ovat näyttelijöitä ja se kenties oikea pukki sit tulee jouluna...ja mun 8v lapseni lueskelee lasten kirjoja ja sarjakuvia ei kiinnosta lehdet vielä.
ja samaten suurin osa luokkakavereistaan.
Siis varmaankin tajuavat jo, että kyse on satuhahmosta, mutta uskovat silti.
Keskustelin juuri viime viikolla erään tutun lastenpsykologin kanssa ja joulusta puhuttaessa hän sattui kysymään uskooko minun 8-vuotiaani joulupukkiin. Sanoin epäileväni lapseni haluavan uskoa, vaikka jollain tasolla hän tietääkin, ettei joulupukkia ole. Tämä psykologi piti asiaa ihanana (käytti itse tuota sanaa).
Minä olen ylpeä, että lapseni uskoo tai haluaa uskoa joulupukkiin. Se kertoo mielestäni siitä, että hän saa olla vielä lapsi eikä hänen tarvitse olla pikkuaikuinen.
Eli ei, en olisi ylpeä siitä, jos 8v lapseni uskoisi joulupukkiin.
Meille tulee siksi joulupukkikin. Tytön logiikka on kyllä ihana: hän ei usko hammaskeijuun eikä pääsiäiskukkoon, koska ei ole niitä nähnyt, mutta joulupukin hän on nähnyt, joten se on olemassa. Mun vanhemmat lapset uskoivat joulupukkiin 9 - 11-vuotiaaksi. Heidän älyssään ja ajattelussaan ei ole ollut mitään vikaa lapsena eikä noissa isommissa nyt aikuisenakaan, jos koulu- ja opintomenestyksillä mitään voidaan mitata.
epäillä ja tämä vuosi vain vahvisti käsityksiä, kun osaa lukeakin.
ja sieltä huomata, ettei pukkia oikeasti ole!
Annatteko tuon ikäisen lapsen todella lukea lehdistä kaikkea? Minun 9-vuotiaani on normaali lapsi, hyvä koulussa ja fiksu ikäisensä, enkä todella anna hänelle vielä sanomalehtiä/iltapäivälehtiä eteen, sillä tuonikäinen ei ymmärrä puoltakaan lukemaansa. Ensinnäkään häntä ei kiinnosta aikuisille tarkoitetut lehdet ja toisekseen aihepiirit eivät ole lapsille tarkoitettu. Lehdenlukutaitoa kaivataan vasta alakoulun ylimmillä luokilla, ei alimmilla.
Yhteiskuntaopin opettaja
Mutta ihmiset ovat erilaisia. Toinen haluaa aina ymmärtää syyt ja seuraussuhteet, miten niin kävi, voiko käydä uudestaan jne. Tällainen lapsi ei voisi kovin vanhaksi uskoa joulupukkiin, kun koko juttu on niin ristiriitainen (aina eri näköinen pukki tekoparralla, mistä ne lahjat tulee, miksi meille tulee mutta ei Afrikkaan juomavettä, miksi pakettikoritssa on mummin käsiäala tms).
Minä en osaa alatella, että siinä olisi jotain "ihanaa", että lapsi uskoo kirkassilämisesti kouluiässä joulupukkiin. Ihanaa on, kun voidaan kouluikäisten kanssa eläytyä joulun leikkeihin sekoittamatta niitä todellisuuteen.
uskovat pukkiin vielä.
Isommat eivät halua kuulla tekopukeista. Tietävät, että on tekopukkeja ja vain yksi oikea.
Ovat lukeneet lehdestä joulupukki-ilmoituksia, mutta sellaisia käytetään kuulemma esim. pikkujouluissa. Kuten heidän harrastusseuransa pikkujouluissakin oli ihan onneton teko-Pukki.
Haluavat itse säilyttää uskon. En ole tukenut enää tätä käsitystä, mutta eivät halua, että mistään tekopukki-jutuista keskustellaan ollenkaan.
Haluavat jouluunsa pukin. Ovat tieneet jo monta vuotta, että aikuiset ostavat aikuisille lahjoja ja esim. kummilapsille ovat mukana ostamassa lahjoja, mutta joulupukki jouluna tuo ainakin jotain lahjoja.
Ja meillä on aina käynyt kuulemma teko-Pukki, mutta ne ovatkin olleet oikean Pukin apulaisia:)
Älykäs erityislapsi.
Kysyin eilen onko joulupukki olemassa?
Poika sanoi, ettei ole. On vain kilttejä ihmisiä, jotka haluaa pukeutua joulupukiksi ja antaa lahjoja.
Kysyin, että kuka on kertonut?
Ei kuulemma kukaan. Hän on vain itse tajunnut asian.
Kysyin surettaako asia?
Poika ei vastannut, vaan iloisena heitti kukerkeikan sängyssä.
Sanoin, että joulupukki on satua ja me voidaan siihen uskoa.
Poika täyttää keväällä 7v.
Ilmeisesti vaan ne lahjat ovat se tärkeä osa joulussa ja ne joulutikkarit.
Ihana iloinen vesseli.
Meidän 7v uskoo joulupukkiin, mutta tietää myös, että jos joku lapsi saa ihan hirveästi lahjoja,ovat vanhemmat ostaneet niitä joulupukin tuomien lisäksi... ;)
eivät ole synonyymejä älykkyydelle.
Muuten hänellä on kyllä ihan hyvin elämä hallussa. ;o)
että niitä ekaluokkalaisia jotka uskoivat vielä joulupukkiin pidettiin kovin lapsellisina ja kaipa niitä vähän kiusattiinkin, kun joku meni itkien opettajalta kysymään että onko totta, että joulupukkia ei olekaan. Opettaja vastasi että kyllä joulupukki on, mutta se on satuolento.
Itselläni ei olisi pokkaa enää kouluikäiselle väittää että on olemassa yksi oikea joulupukki. Voi oikeasti tuoda ongelmia lapselle.
11v taitaa vielä uskoa joulupukkiin varoiksi :). 9v taas on jo sitä mieltä ettei joulupukkia ole olemassa.
Ja mä en usko että joulupukkiin uskomisessa on mitään pahaa tai toisi ongelmia. Omat parhaat joulumuistot on nimenomaan niiltä ajoilta kun uskoi jouupukkiin.
Olen syntynyt 70-luvulla. Oman ekaluokkalaiseni luokalla yhtä lukuunottamatta kaikki uskovat joulupukkiin, joskin joillakin on tieto että ihmisetkin niitä lahjoja ostaa. Ja se yksikin joka ei usko, ei kuulemma usko siksi, että isosiskonsa kiusaa uskomisesta. Äitinsä epäilee, että lapsi kuitenkin uskoo, mutta ei kehtaa siskonsa takia sitä myöntää. ;)
uskovat joulupukkiin ja ovat ihan normaaleja lapsia!!!
Pyskologisissa testeissä kai mitataan ns yleistä käsityskykyä, syy- ja seuraussuhteiden tajuamista. Se on siis eri asia, kuin esim matemaattis-looginen päättely.
Minusta lapsella, joka on jo koulussa, ja kirkkain silmin uskoo joulupukkiin, on vielä aika sekaisin koko maailmankuva. Eli ei, en olisi ylpeä siitä, jos 8v lapseni uskoisi joulupukkiin.
En ole koskaan väittänyt, että joulupukkia olisi oikeasti olemassa, ja silti lapset tekevät joululahjalistat sun muut. Se on yhteinen leikki, jossa äiti on mukana, ja lapsikin sen käsittää.