Pärstäkerroin ja koulunumerot...

Vaikuttahan se pärstäkertoin palkkoihinkin (ihan tutkitustu), niin miksi ei muuallakin? Mikä tekee koulusta niin erilaisen muuhun yhteiskuntaan verrattuna.

[quote author="Vierailija" time="18.12.2010 klo 12:56"]Varsinkin ala-asteella, kun on vähemmän opettajia, on suuri merkitys sillä mitä mieltä opettaja on lapsesta.


Tyttäreni sai molemmista historiankokeista 10. Välikokeita, pistokokeita, esitelmiä yms. ei ollut. Todistuksessa numero oli kuitenkin 8. Soitin tästä opettajalle ja kysyin syytä kahden numeron laskemiseen. Opettaja keksi listan tekosyitä, kuten huono käsiala (muissa aineissa, jota sama opettaja opettaa ja muut opttajat eivät asiasta ole kritisoineet), mahanmurinaa ja hikkaa esiintyi liian usein ja se häiritsi muiden keskittymistä sekä aktiivisuuden puute (oli viitannut kaksi kertaa vähemmän kuin muut oppilaat luokassa).


En tiedä miten muut ajattelevat asian mutta mielestäni tässä oli kyse ihan puhtaasti siitä surullisen kuuluisasta pärstäkertoimesta.
[/quote]

Tämä on nyt sitä alakoulun hommaa, mitä olen aina ihmetellyt. Numerot määräytyvät aivan ihmeellisesti. Itse en yläkoulussa toimi näin, vaan suorituksen perusteella mennään.
T. Ope, yläkoulu

[quote author="Vierailija" time="18.12.2010 klo 12:04"]Kutosella meni näin (numerot jo wilmassa). Poikani sai kymppejä historiasta. Numero yhdeksän.


Kaverin tyttö luokalta sai ysejä historiasta, numero kymppi.


Kyseessä naisopettaja, kenellä itsellä tyttölapsia pelkästään ja on sitä mieltä, että kaikki murkkupojat on häiriköitä ja luusereita.


Sillä nyt ei ole väliä, koska tiedän jo ennestään, että yläasteella nämä hommat muuttuu ja numerot tulevat oikeudenmukaisesti. Jo vanhastaan olen nähnyt, että näiden kympin tyttöjen todistukset tipahtaa rutkasti yläasteella kun perusteena on oikea kouluoppiminen.
[/quote]

mikä yleistys :DD oma keskiarvoni ei tippunut yläasteelle mentäessä, itseasiassa reilu 9 nousi 0,1:llä :) ja muuten, todistuksen numeroon vaikuttaa myös tuntiaktiivisuus ja ryhmätyöt, jolla voi muuttaa numeroaan ainakin yhdellä molempiin suuntiin.

Meillä koulussa aina painotettiin, että koemenestys tekee vain puolet arvosanasta, tuntiaktiivisuus toisen osan.

Oma kokemukseni asiasta:

Kaksi oppilasta pitivät yläasteella esitelmän (en ollut näistä kumpikaan). Opettajalla oli tapana sanoa esitelmän arvosana ääneen koko porukalle heti esitelmän pidon jälkeen. Poika piti esitelmän: hänellä oli hiljainen ääni, mutta esitelmä oli seikkaperäinen ja hänellä oli paljon materiaalia aiheeseen nähden, kuvia, kalvoja ja sen sellaista. Hän sai arvosanaksi seiskan. 
Tyttö piti esitelmän: hänellä ei juuri ollut taustamateriaalia, vaan hän luki esitelmän hiljaisella äänellä monotonisesti ja kiireesti ruttuisesta julisteesta, ja that's it. Hän sai arvosanaksi kasin, ja se tuntui todella epäoikeudenmukaiselta. 

Tämä opettaja luokitteli oppilaita aika rankasti nimenomaan sukupuolen mukaan: tytöt saivat kymppejä ja pojat kaseja, seiskoja. Tuo tapaus oli tosi räikeä, koska ero esitelmien välillä oli huomattava. 

Mutta hän ei ollut pahin opettaja: eräs naispettajamme oli tässä vielä ankarampi, ja hän antoi tytöille aivan heittämällä ysejä ja kymppejä, vaikka kokeet olivat menneet ihan penkin alle (ja menivät, koska hän piti aiheestaan järjettömän vaikeita kokeita). Pojille näitä numeroita ei luonnollisesti sadellut. 

Näiltä molemmilta opettajilta minä sain ysejä ja kymppejä, ja väittäisin, että enemmän sukupuoleni ja perinteisen kiltin tytön imagollani, kuin varsinaisesti osaamisella. Tuossa samaisessa esitelmäpidossa minulla ei ollut lainkaan taustamateriaalia, mutta sain silti kympin. Naisopettajan pitämät kokeet menivät aivan nelosen tasoa, mutta sain silti todistukseen ysejä. 

[quote author="Vierailija" time="18.12.2010 klo 12:05"]En osaa objektiivisesti arvioida lapsen miellyttävyyttä/epämiellyttävyyttä, negatiivinen on kyllä. Englannin kokeista kokeista 10, 10-, pistareista kaikista 10, kirjoitelmasta paras mahdollinen arviointi. Puhuu, kirjoittaa ja ymmärtää kieltä erittäin hyvin. Luokan ka ollut 7,7 ja 7.8. Lukuaineista kokeet 9-9 1/2-> numerot 8.



[/quote]
Arvosanaan ei vaikuta oppilaan ulkonäkö mutta asenne oppiaineeseen, työskentely ko oppiaineen tunneilla esim mää ossaan nää kaikki jo ei mun tarvi näitä tehä- tyylinen juputus automaattisesti laskee täydellisesti kokeissa pärjäävän oppilaan numeron kympistä ysiin. Käytös ei laske oppiaineitten arvosanoja mutta se että toiminta ei keskity oppiaineeseen kylläkin esim luokkarovereihin tunnilla kohdistuva vähättely ja irvailu, kännykän näpräily oppitunnilla sekä ikävän ilmapiirin lietsominen. Kympin oppilas osaa kaiken ja lisäksi tekee paljon lisänäyttöjä sekä luo ryhmään oppimista innostavaa oloa. Ei myöhästy sekä kirjat vihkot kynät jne on aina mukana sekä tehtävät tehtynä ja palauttaa kotiesseet jne silloin kun pitääkin.

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 17:01"][quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 09:36"]

Pärstäkerroinvaikutus on ihan selvä. Meidän lastenkin koulussa (joka on tuloksilla mitaten Suomen parhaimmistoa) on ollut ihan seinällä nähtävänä keskeisimmät arvostelukriteerit, joista top 3 = Pärstäkerroin, pärstäkerroin ja pärstäkerroin. Onneksi lapsilla on ollut pärstäkertoimet kunnossa ja hyvässä koulussa sentään oppimistakin on tapahtunut: säälittää niitä landekoulujen kultamussuja, jotka saavat numeronsa ilman osaamista. Ensimmäinen tipahdus tulee ylioppilaskirjoituksissa, toinen jatko-opintoihin hakeutuessa ja kolmas siinä vaiheessa, kun pitäisi rutistaa gradu kasaan.

Nythän on tutkinnan alla se, miten pärstäkertoimen vaikutusta ainearvosanoissa vähennettäisiin. Kun asuimme USAssa, siellä koulun arvostelukriteerit joka aineessa kerrottiin kaikille lukuvuoden alussa ja siellä ne olivat järjestään kotitehtävät, pistokokeet, isommat kokeet, osavaltion kokeet ja projektit. Näin se minusta pitäisi meilläkin olla, osaamisen pitäisi ratkaista. Huomionarvoista tuossa oli, että koulun projekteissa oli aina useita vaihtoehtoja, joista löytyi jokaiselle omiin vahvuuksiin, mukaan lukien kädentaitoihin ja taideosaamiseen,  sopivia. 

Pärstäkertoimelle voi antaa yksin ihan oman arvosanan, jos se niin hirveän tärkeä on. 

[/quote]

Turhaan säälit. Mä olen tuollainen "landekoulun kultamussu". Koko koulun ajan keskiarvo oli noin 9. Kirjoitin tasoiseni E:n paperit, pääsin heti sisään haluamalleni linjalle Helsingin yliopistoon ja gradustakin napsahti E. Enkä ollut ainoa. Ihan samalla tavoin oli kaikilla meidän "landekoulun kultamussuilla".

Ei maalla oleva koulu automaattisesti tarkoita, ettei numeroiden etene tarvitse tehdä töitä ja ne eivät olisi ansaittuja. Ja vastaavasti ei kaupungin koulussa oleskelu tarkoita, että tarvisi.

Lisäksi en todellakaan haikaile tuollaista Yhdysvaltojen systeemiä, kun otetaan huomioon kuinka huonosti USAn koulut ovat pärjänneet PISAssa ja kaikissa muissakin kansainvälisissä testeissä. Kyllä tämä meidän systeemimme tuottaa huomattavan paljon parempia tuloksia, joten miksi lähtisimme kopioimaan meitä huonommin pärjääviä?
[/quote]

Hienoa, et kuulunut niihin jotka saivat arvosanat tyhjästä. En minäkään aikoinani saanut. Mutta olen vuosien mittaan nähnyt ja kuullut tosi monesta koululaisesta, jotka eivät oppineet tekemään töitä ja joille peruskoulun jälkeinen todellisuus iski pahasti kintuille.

Pisaan on turha vedota, Suomi on tähän asti hyötynyt oppilasaineksen homogeenisuudesta mutta heti kun tutkimukseen mukaan otettavaa joukkoa laajennettiin, alamäki alkoi. Yliopistomme eivät rankingeissa juhli.

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 17:01"][quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 09:36"] Pärstäkerroinvaikutus on ihan selvä. Meidän lastenkin koulussa (joka on tuloksilla mitaten Suomen parhaimmistoa) on ollut ihan seinällä nähtävänä keskeisimmät arvostelukriteerit, joista top 3 = Pärstäkerroin, pärstäkerroin ja pärstäkerroin. Onneksi lapsilla on ollut pärstäkertoimet kunnossa ja hyvässä koulussa sentään oppimistakin on tapahtunut: säälittää niitä landekoulujen kultamussuja, jotka saavat numeronsa ilman osaamista. Ensimmäinen tipahdus tulee ylioppilaskirjoituksissa, toinen jatko-opintoihin hakeutuessa ja kolmas siinä vaiheessa, kun pitäisi rutistaa gradu kasaan. Nythän on tutkinnan alla se, miten pärstäkertoimen vaikutusta ainearvosanoissa vähennettäisiin. Kun asuimme USAssa, siellä koulun arvostelukriteerit joka aineessa kerrottiin kaikille lukuvuoden alussa ja siellä ne olivat järjestään kotitehtävät, pistokokeet, isommat kokeet, osavaltion kokeet ja projektit. Näin se minusta pitäisi meilläkin olla, osaamisen pitäisi ratkaista. Huomionarvoista tuossa oli, että koulun projekteissa oli aina useita vaihtoehtoja, joista löytyi jokaiselle omiin vahvuuksiin, mukaan lukien kädentaitoihin ja taideosaamiseen,  sopivia.  Pärstäkertoimelle voi antaa yksin ihan oman arvosanan, jos se niin hirveän tärkeä on.  [/quote] Turhaan säälit. Mä olen tuollainen "landekoulun kultamussu". Koko koulun ajan keskiarvo oli noin 9. Kirjoitin tasoiseni E:n paperit, pääsin heti sisään haluamalleni linjalle Helsingin yliopistoon ja gradustakin napsahti E. Enkä ollut ainoa. Ihan samalla tavoin oli kaikilla meidän "landekoulun kultamussuilla". Ei maalla oleva koulu automaattisesti tarkoita, ettei numeroiden etene tarvitse tehdä töitä ja ne eivät olisi ansaittuja. Ja vastaavasti ei kaupungin koulussa oleskelu tarkoita, että tarvisi. Lisäksi en todellakaan haikaile tuollaista Yhdysvaltojen systeemiä, kun otetaan huomioon kuinka huonosti USAn koulut ovat pärjänneet PISAssa ja kaikissa muissakin kansainvälisissä testeissä. Kyllä tämä meidän systeemimme tuottaa huomattavan paljon parempia tuloksia, joten miksi lähtisimme kopioimaan meitä huonommin pärjääviä? [/quote] Hienoa, et kuulunut niihin jotka saivat arvosanat tyhjästä. En minäkään aikoinani saanut. Mutta olen vuosien mittaan nähnyt ja kuullut tosi monesta koululaisesta, jotka eivät oppineet tekemään töitä ja joille peruskoulun jälkeinen todellisuus iski pahasti kintuille. Pisaan on turha vedota, Suomi on tähän asti hyötynyt oppilasaineksen homogeenisuudesta mutta heti kun tutkimukseen mukaan otettavaa joukkoa laajennettiin, alamäki alkoi. Yliopistomme eivät rankingeissa juhli.

[/quote]

PISA tutkimuksessa käytiin tasan Helsingin parhaat koulut läpi. Joka vuosi meidänkin yläasteella ja lukiossa, kun oltiin yksi parhaiten pärjänneistä kouluista joka vuosi, lukion keskiarvoilla ja ylppäri arvosanoilla. Taso tosiaan vähän muuttuu kun otetaan mukaan pienet maalaiskoulut, joilla on vähän eri resurssit kun Helsingissä Ressulla ja Sykillä.

Opettajat ovat ihmisiä kuten muutkin. Osa on erinomaisia työssään ja osa viheliäisen surkeita (ja loput kaikkea siltä väliltä). Kyseessä on julkinen suojatyöpaikka, joten surkeilla opettajillakaan ei ole mitään pelkoa työnsä menettämisestä toisin kuin yksityisen sektorin työpaikoissa. Ihan turha väittää, että opettajan ammatti olisi jokin erityislaatuinen poikkeus, jossa kaikki ovat reiluja ja ammattitaitoisia.

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 18:32"]

[quote author="Vierailija" time="18.12.2010 klo 12:05"]En osaa objektiivisesti arvioida lapsen miellyttävyyttä/epämiellyttävyyttä, negatiivinen on kyllä. Englannin kokeista kokeista 10, 10-, pistareista kaikista 10, kirjoitelmasta paras mahdollinen arviointi. Puhuu, kirjoittaa ja ymmärtää kieltä erittäin hyvin. Luokan ka ollut 7,7 ja 7.8. Lukuaineista kokeet 9-9 1/2-> numerot 8.

[/quote] Arvosanaan ei vaikuta oppilaan ulkonäkö mutta asenne oppiaineeseen, työskentely ko oppiaineen tunneilla esim mää ossaan nää kaikki jo ei mun tarvi näitä tehä- tyylinen juputus automaattisesti laskee täydellisesti kokeissa pärjäävän oppilaan numeron kympistä ysiin. Käytös ei laske oppiaineitten arvosanoja mutta se että toiminta ei keskity oppiaineeseen kylläkin esim luokkarovereihin tunnilla kohdistuva vähättely ja irvailu, kännykän näpräily oppitunnilla sekä ikävän ilmapiirin lietsominen. Kympin oppilas osaa kaiken ja lisäksi tekee paljon lisänäyttöjä sekä luo ryhmään oppimista innostavaa oloa. Ei myöhästy sekä kirjat vihkot kynät jne on aina mukana sekä tehtävät tehtynä ja palauttaa kotiesseet jne silloin kun pitääkin.

[/quote]

Olen aina ihmetellyt miksi meillä on olemassa käytsönumero erikseen, kun käytö kuitenkin arvioidaan joka aineessa erikseen. Miksi ihmeessä taidot ei ole se josta arvosana tulee. Asenne voi olla täysi paska, mutta oppilaan tiedot silti täydelliset. Miksi tällöin oppilasta ei kannusteta hyvällä numerolla? Käytös kun arvioidaan omalla arvosanalla?

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 17:22"][quote author="Vierailija" time="18.12.2010 klo 12:56"]Varsinkin ala-asteella, kun on vähemmän opettajia, on suuri merkitys sillä mitä mieltä opettaja on lapsesta.


Tyttäreni sai molemmista historiankokeista 10. Välikokeita, pistokokeita, esitelmiä yms. ei ollut. Todistuksessa numero oli kuitenkin 8. Soitin tästä opettajalle ja kysyin syytä kahden numeron laskemiseen. Opettaja keksi listan tekosyitä, kuten huono käsiala (muissa aineissa, jota sama opettaja opettaa ja muut opttajat eivät asiasta ole kritisoineet), mahanmurinaa ja hikkaa esiintyi liian usein ja se häiritsi muiden keskittymistä sekä aktiivisuuden puute (oli viitannut kaksi kertaa vähemmän kuin muut oppilaat luokassa).


En tiedä miten muut ajattelevat asian mutta mielestäni tässä oli kyse ihan puhtaasti siitä surullisen kuuluisasta pärstäkertoimesta.
[/quote]

Tämä on nyt sitä alakoulun hommaa, mitä olen aina ihmetellyt. Numerot määräytyvät aivan ihmeellisesti. Itse en yläkoulussa toimi näin, vaan suorituksen perusteella mennään.
T. Ope, yläkoulu
[/quote]
Seuraavaksi sitten rehtorin puheille tai siitä ylöspäin. Miksi tyytyä näin typerään vastaukseen.

Arvioinnin kohteina ovat oppiminen ja sen edistyminen sekä työskentely. Myös oppilaan käyttäytymistä tulee arvioida. Käyttäytymisen arviointi ei kuitenkaan ole osa oppiaineen arviointia, joten käyttäytyminen ei vaikuta esimerkiksi oppiaineesta saatuun todistusarvosanaan.

lähde www.oph.fi, oppilana arviointi opintojen aikana.

Nyt kaipaisin opettajien kommentteja tähän. Oman lapseni opettaja ainakin joutuu nyt melkoisesti selittämään arvosanojen antoa.

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 18:58"][quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 18:32"]

[quote author="Vierailija" time="18.12.2010 klo 12:05"]En osaa objektiivisesti arvioida lapsen miellyttävyyttä/epämiellyttävyyttä, negatiivinen on kyllä. Englannin kokeista kokeista 10, 10-, pistareista kaikista 10, kirjoitelmasta paras mahdollinen arviointi. Puhuu, kirjoittaa ja ymmärtää kieltä erittäin hyvin. Luokan ka ollut 7,7 ja 7.8. Lukuaineista kokeet 9-9 1/2-> numerot 8.

[/quote] Arvosanaan ei vaikuta oppilaan ulkonäkö mutta asenne oppiaineeseen, työskentely ko oppiaineen tunneilla esim mää ossaan nää kaikki jo ei mun tarvi näitä tehä- tyylinen juputus automaattisesti laskee täydellisesti kokeissa pärjäävän oppilaan numeron kympistä ysiin. Käytös ei laske oppiaineitten arvosanoja mutta se että toiminta ei keskity oppiaineeseen kylläkin esim luokkarovereihin tunnilla kohdistuva vähättely ja irvailu, kännykän näpräily oppitunnilla sekä ikävän ilmapiirin lietsominen. Kympin oppilas osaa kaiken ja lisäksi tekee paljon lisänäyttöjä sekä luo ryhmään oppimista innostavaa oloa. Ei myöhästy sekä kirjat vihkot kynät jne on aina mukana sekä tehtävät tehtynä ja palauttaa kotiesseet jne silloin kun pitääkin.

[/quote]

Olen aina ihmetellyt miksi meillä on olemassa käytsönumero erikseen, kun käytö kuitenkin arvioidaan joka aineessa erikseen. Miksi ihmeessä taidot ei ole se josta arvosana tulee. Asenne voi olla täysi paska, mutta oppilaan tiedot silti täydelliset. Miksi tällöin oppilasta ei kannusteta hyvällä numerolla? Käytös kun arvioidaan omalla arvosanalla?
[/quote]käytösnumerolla ei ole mitään merkitystä! Se ei tule edes peruskoulun päättötodistukseen eli aivan pellenumero. Asenne työntekoon, tuntiaktiivisuus, huolellinen työnteko ja työn laatu kuuluvat olennaisesti arviointiin. Muutenhan peruskoulun vois suorittaa kotoa käsin kirjatentteihin. Ylimielinen vähättelevä asenne näkyy kyllä monin tavoin suorituksissa joten ei kannata tosiaan kuvitella että arviointia supistettaisiin. Päinvastoin, tulevassa opsissa sosiaaliset ja kommunikaatiotaidot ovat aivan keskiössä. Itseäkin vähän hirvittää miten tuppisuut tulee toimeen.

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 19:06"]Arvioinnin kohteina ovat oppiminen ja sen edistyminen sekä työskentely. Myös oppilaan käyttäytymistä tulee arvioida. Käyttäytymisen arviointi ei kuitenkaan ole osa oppiaineen arviointia, joten käyttäytyminen ei vaikuta esimerkiksi oppiaineesta saatuun todistusarvosanaan.

lähde www.oph.fi, oppilana arviointi opintojen aikana.

Nyt kaipaisin opettajien kommentteja tähän. Oman lapseni opettaja ainakin joutuu nyt melkoisesti selittämään arvosanojen antoa.
[/quote]

Lue kuitenkin arviointiosuus myös oppiainekohtaisesti ennen kuin lähdet opettajia syyttämään. Vaikka käytöstä ei mainitakaan, monia ns. pärstäkerroinasioita mainitaan. Mitä muuta vuorovaikutustaidot ja asenne oikeastaan ovat kuin käytöstä?

Edellisen viestin kirjoittaja jatkaa vielä: tällä hetkellä voimassa olevassa opetussuunnitelmassa ei tosiaan kaikkien aineiden kohdalla asenteita mainittukaan päättöarvioinnin kriteereinä, mutta tällaisia hyvän osaamisen (arvosana 8) kriteereitä löytyi:

Äidinkieli

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

·      haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään

·      osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa

·      osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja

·      edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä

·      tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

·      pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Fysiikka

Oppilas

·      osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa

Käsityö

Oppilas

työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä

Liikunta

·      osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan

·      toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta.

Kotitalous

Oppilas

·      osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä

Tulevissa opseissa näitä asioita painotetaan mielestäni joka aineessa. Voin kaivella faktoja.

Kaivelin. Työskentelytaitoja yksin ja ryhmässä kyllä arvioidaan. Toisaalta uuden opsin luonnoksessa sanotaan monessa kohtaa myös näin: "Arviointi ei kohdistu oppilaan arvoihin, asenteisiin, temperamenttiin, sosiaalisuuteen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin." Hyvä näin. Tästähän on lähdettävä. Itse opetan äidinkieltä, jossa vuorovaikutustaidoilla on suuri merkitys. Se tekee kyllä opetuksesta ja arvioinnista aika hankalaakin.

rvoihin, asenteisiin,
terveyskäyttäytymiseen, sosiaalisuuteen,
temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Eettistä pohdintaa ja itsetuntemusta koskevissa tavoitteissa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppilas

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 20:44"]

Kaivelin. Työskentelytaitoja yksin ja ryhmässä kyllä arvioidaan. Toisaalta uuden opsin luonnoksessa sanotaan monessa kohtaa myös näin: "Arviointi ei kohdistu oppilaan arvoihin, asenteisiin, temperamenttiin, sosiaalisuuteen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin." Hyvä näin. Tästähän on lähdettävä. Itse opetan äidinkieltä, jossa vuorovaikutustaidoilla on suuri merkitys. Se tekee kyllä opetuksesta ja arvioinnista aika hankalaakin.

rvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen, sosiaalisuuteen, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Eettistä pohdintaa ja itsetuntemusta koskevissa tavoitteissa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppilas[/quote]

Näköjään kopiointi PDF-dokumentista sittenkin onnistui...  Anteeksi ylimääräinen teksti lopussa.

[quote author="Vierailija" time="18.12.2010 klo 12:16"]

Taitaa olla jotain lapsuudentraumoja käsittelemättä.

Edelleen kouluarvostelussa pätee se, että myös tuntiaktiivisuudella on vaikutusta numeroon. Jos lapsi ei tunnilla ikinä viittaa ja muutenkin osallistuu nuivasti, niin kylllä siinä on opettajalla perustetta ihan riittämiin alentaa numeroa.

Jos taas toinen oppilas on aktiivinen ja innostunut, yhteistyöhaluinen ja yritteliäs, niin kyllä se on oikein käypä peruste nostaa arvosanaa. Eikä kyse ole siitä, että aktiivinen oppilas nuoleskelisi opettajaa. Ei opettajaa sellainen kiinnosta, vaan se että osoittaa opettajalle sen tuntiaktiivisuuden jotenkin.

Aina vaan näköjään riittää vanhempia, jotka eivät hyväksy sitä, että tuntiaktiivisuus vaikuttaa arviointiin. Sitä tuntiaktiivisuutta voi sitten kutsua muillakin nimillä, miksei vaikka pärstäkertoimeksi. Samasta asiasta kyse kuitenkin.

[/quote]

Mutta jos viittaa niin mitä tapahtuu jos vastaa väärin? Joutuu silmätikuksi?

Ylioppilastutkinnossa pärstä ei voi vaikuttaa.

Mä sain alakoulussa välillä tasoani huonompia numeroita koska en ollut mikään lellikki, mutta myöhemmin numerot nousi ihan ilman mielistelyä. Tuntu oikeestaan siltä, että alakoulun jälkeen alettiin arvostaa mun analyyttistä suhtautumista asioihin. Alakoulussa jos kysy jotain laatikon ulkopuoliselta alueelta, opettaja ei edes osannut vastata ja tuntu lähinnä ärsyyntyvän. Kirjotukset viimeistään todisti, etten ole pärjännyt suosimisen ansiosta.