Itkin,ettei mies lähtis baariin
lähti kuitenkin.Ei välittänyt meikäläisen itkuista.Nyt on paha olo,ollaan sovittu,että harvoin käytäis,mutta pari viikkoa sitten viimeksi meni.Ei mua se niin paljon haittaa,että meni baariin,vaan se,ettei välittänyt,vaikka itkin ja sanoin,että sitten tää suhde on loppu.eli ei rakasta mua enää:(
Kommentit (45)
Hanki oma elämä ja sitten kun sulla on se, niin kysy mieheltä haluaako olla osa sitä vai ei. Ja tyydy vastaukseen eli elä sen mukaan.
Sä pärjäät kyllä, mutta itkiessä ja odottaessa elämä menee hukkaan.
Toki miehestä hyvääkin löytyy.Mutta kyllä se pahalle tuntuu,kun baari on tärkeämpi,kuin tämä suloinen pirttihirmu:O Jotenkin sitä vain tahtoisi,että se oma mies välittäisi,jakaisi perjantai-illan kanssani..noh,ehkä joku ymmärtää.En minä vinkumalla itkenyt,mutta itkinpähän kuitenkin,kun taas se meni ja se tuntui vaan niin perhanan pahalle.
Minulla tuli vuosia sitten edellisen miehen kanssa ero muutaman kuukauden päästä baarijuoksujen alkamisen jälkeen. Eihän noin ihan oikeesti tapahdu missään hyvässä suhteessa, että toinen menee vaikka puoliso itkien pyytää jäämään?
Mihin te rakkaat kanssasisaret oikein suostutte? Ootteko te ihan varmasti tuon arvosia? Mille te teidän lapset opetatte? Siis ihan oikeesti!
Hanki oma elämä ja sitten kun sulla on se, niin kysy mieheltä haluaako olla osa sitä vai ei. Ja tyydy vastaukseen eli elä sen mukaan.
Sä pärjäät kyllä, mutta itkiessä ja odottaessa elämä menee hukkaan.
niin kysyn: Kai sä ap teet samallatavalla? Siis jos sä lähdet baariin, niin lähdet etukäteen sopimatta. Sillä jos miehes tekee noin, sulla on samaan oikeus. Eli ens perjantaina, ilman mitään puhetta, lähdet baanalle. Sanot sille miehelle vasta illalla et nyt meen.
Tai sitten on se vaihtoehto että jatkat tota tiskirättinä olemista.
ja erityisesti teille,jotka ymmärsitte!Mulla on ihanat lapset ja ihana harrastus,ei siinä mitään,mutta oon aika herkkä tyyppi ja mua loukkaa kovasti,kun toinen asettaa jatkuvasti baarin minun edelle.Haukkukin mut vielä ennen kun meni.
lähti kuitenkin.Ei välittänyt meikäläisen itkuista.Nyt on paha olo,ollaan sovittu,että harvoin käytäis,mutta pari viikkoa sitten viimeksi meni.Ei mua se niin paljon haittaa,että meni baariin,vaan se,ettei välittänyt,vaikka itkin ja sanoin,että sitten tää suhde on loppu.eli ei rakasta mua enää:(
ala vetää sitten jos kerran suhde on ohi!
Vai joko alat perua?
niinpä,sitä minäkin mietin,että onko tässä rakkautta,kun toisen aito itkukaan ei kosketa.En ole sitä tyyppiä,että märisisin sääliä hakien,mutta kun pahalle tuntuu,niin silloin itku tulee.Toki itsekkin joskus baarissa käyn,mutten koskaan,jos mies on sitä vastaan.En minä mieheltä kaikkea baari-iloa viedä tahdo,mutta minusta käy liikaa,eikä ota minun tunteita huomioon.
Ap
niinpä,sitä minäkin mietin,että onko tässä rakkautta,kun toisen aito itkukaan ei kosketa.En ole sitä tyyppiä,että märisisin sääliä hakien,mutta kun pahalle tuntuu,niin silloin itku tulee.Toki itsekkin joskus baarissa käyn,mutten koskaan,jos mies on sitä vastaan.En minä mieheltä kaikkea baari-iloa viedä tahdo,mutta minusta käy liikaa,eikä ota minun tunteita huomioon.
Ap
Voisit myös ehkä ajatella asian niin, että mitä tekisit itse, jos tilanne olisi toisin päin? Todennäköisesti et lähtisi mitenkään ja minkä takia? Jos et voisi edes kuvitella loukkaavasi puolisoasi niin syvästi, niin mieti mitä tunteita mieheltäsi täytyy puuttua ja mitkä tunteet on tullu korvaavina tilalle, että hän kykenee niin tekemään. Tuo ei valitettavasti ole ajattelemattomuutta vaan tunteettomuutta.
Tsemppiä ja kaikesta huolimatta Hyvää Joulua ja Parempaa Uutta Vuotta 2011!
että ymmärrät!En minä aikoinaan päiväkirjoihin kirjoittanut,että kunpa löytäisin miehen,joka lähtisi baariin ja jättäisi minut itkemään..ei sen niin pitänyt mennä.Se,että käy joskus baarissa ei ole ongelma,mutta se,että käy baareissa jatkuvasti,eikä välitä toisen surusta on nyt koitunut ongelmaksi.Itse en kykenisi samaan,en koskaan.Kai vielä kolmikymppisenäkin saa loukkaantua,kun sitä oikeaa rakkautta ei löytynytkään..
ja mene ensi vkl baariin yks kaks yllättäen ja jätä mies lasten kans kotiin. Annat omaa lääkettä miehelle ja kenties sit mahdoll. pian uudelleen sama juttu. Jos ymmärtäisi noin yskän!!!!
jos et juurikaan muulloinkaan käy (en käy itsekään). Menis mun mielestä vähän sellaseks lapselliseks kostamiseksi, ja tulisi kyllä miehellekin varmasti sama mieleen.
Sen sijaan lähtisin johonkin sellaiseen, josta pidän ja josta miehenkin tietää minun pitävän. Ilmoittaisin vaan, että olen illan pois kaverilla, harrastuksessa, mikä se oma juttu nyt onkaan, ja kehottaisin miestä hoitamaan lapset. Ja olisin kanssa poissa pidempään kuin sen tunnin - kaksi. Tarvittaessa olisin samalla viikolla useammankin illan pois, meillä ainakin viesti menisi perille. Ilman mitään sen kummempaa kostomielialaa.
Ei tuollaisesta luuskasta ole heräämään lautantaisin lasten kanssa keittämään sinulle kahveja ja paistamaan uunissa groissantteja.
Täysin luuseri mies. Miksi otit moisen luuskan? Hirveä turjake. Moni koditon työtön mies toivoisi miehesi paikalle palvelemaan sinua ap. Moni koditon romanikerjäläinen tahtoisi miehesi paikalle, ja kieltäytyisi baarista, kun rukoilet. Hän mieluiten panisi sinua ja kävisi levolle kanssasi.
Et silti valinnut sellaista miestä itsellesi. Valitsit sian. Elä sitten sikasi kanssa. Nöf nöf.
T:Kaikkea ei voi saada.
ja varmasti myös todella mustasukkainen?
Mä olen elänyt sun kaltaista elämää. Usein siihen baarikäyntiin liittyi myös se, että kaikki rahat oli aamulla loppu ja yöllä mut oli muksittu ja hakattu. Selvinpäin vannotettiin, että en mä koskaan.
Ja mä välillä itkin, kun mies lähti baariin, ja anelin sitä jäämään kotiin kun se tiesi itsekin seuraukset. Ihan turhaan. Ero tuli aika liukkaasti.
Mutta mies haluaa useinkin,eli kumpi on oikeassa? Se sana on KOMPROMISSI,oletteko sellaisesta kuulleet?
Älä lähde tuolle marttyyrilinjalle että "mä oon lasten kanssa AINA kotona,ja ihan yksin hei"
Lähdetään yhdessä elokuviin kaupungille ja käydään sen jälkeen parilla jossakin hyvässä ruokapaikassa, jossa samalla syösään?
kummankaan kauheasti baariin haluta, sanon minä;-o. Mitä siellä baarissa on? Muita mahdollisia seuralaisia vai?! Yhdessä on hommattu lapset, yhdessä hoidetaan, kun ne kekarat nukkuvat, on vanhemmilla aikaa olla kaksin. Miksi toinen haluaa muualle? Eri asia, jos on hommattu hoitaja, ja lähdetään yhdessä. Minusta se oma meneminen kuulostaa tosi lapselliselta, siltä, että ollaan 22 vee ja eka kertaa iskää tai äitiä..;-(. Eri asia, jos joskus on esim. työpaikan pikkujoulu, jokin isompi tapaaminen tms. mistä sovitaan etukäteen.
En ole ap, enkä kukaan muukaan paitsi oma itseni, mutta jos puolisoni/lasteni isä olisi pyynnöstäni huolimatta lähtenyt pois kotoa, olisin itse häipynyt muualle. Mulle se olisi iso asia. Yhtä kuin - se ei välitä, mulla ei ole merkitystä, minä ja lapset ollaan kakkosia, jnpp.
Itse olen nyt reilut 4 v ollut yhdessä nykyisen mieheni kanssa. Käymme ravintolassa _syömässä, kun kaikki lapset ovat poissa - yleensä joka toinen viikonloppu. Kotona olemme yhdessä, juomme mitä juomme, ei kumpikaan _halua muualle. Joka toinen viikonloppu, kun kaikki lapset ovat meillä, pysymme toki yhtä hyvin kotona.
Jos lähtökohta on se, että mies käy baarissa ja on pikkutunneille saakka poissa ja ongelma on pelkästään se, ei voi suoraan sanoa, että mies on väärässä mennessään.
Totta kai, jos ongelma on siinä, että mennessään mies ryyppää vähät rahat, on väkivaltainen tai muuten huonokäytöksinen humalassa, vetää perseet niin, että krapula saa tilttiin seuraavana päivänä tai muuta tuollaista, ongelma on ihan selkeä.
Ymmärrän myös, mistä kenkä puristaa, jos miehellä on paljon menoja, joiden vuoksi ap joutuu pitämään linnaketta pystyssä yksin.
Mutta jos tilanne on vain se, että mies haluaisi käydä pari kertaa kuussa baarissa, mutta ap ei haluaisi päästää, homma ei ole yksinkertainen.
Ei minusta ole rakkauden puutetta, että ei suostu asioihin, joita puolisolla ei ole oikeutta pyytää edes rakkauden tähden. Se on kiristystä toisen osapuolen taholta. Mihin tuollaista puhetta saa käyttää? Voinko sanoa, miehelleni - tai mies minulle, että jos hän rakastaa minua, hän lopettaa harrastuksensa? Tai lakkaa näkemästä ystäväänsä, josta en pidä? Tai ei käytä slipovereja, koska ne ovat minusta rumia? Tai suostuu ostamaan olohuoneeseen sellaisen sovan kuin minä haluan?
Minusta on olemassa joukku asioita, joita pyydetään rakkauden tähden mutta jätetään tekemättä, joiden suhteen ongelma ei ole keskinäisessä rakkaudessa vaan pyytäjän vaatimuksessa.
Ihminen voi haluta harrastaa, viettää iltaa ystäviensä kanssa, kasvattaa viikset tai leikata pitkät hiuksensa lyhyiksi, vaikka rakastaakin puolisoaan.
Jos baarissa käymiseen ei liity mitään lieveilmiöitä, kallistun siihen, että ongelma on pyynnön kohtuuttomuudessa, ei rakkaudessa.
Isäni joi, kun olin pieni. Äitini itki ja rukoili, ettei lähtisi juomaan, roikkui jalassa kiinni. Myöhemmin sanonut, että mitä hänkin ajatteli, oma itsetunto oli täysin hukassa. Miehesi on aikuinen ihminen ja häntä et voi estää juomasta ja lähtemästä. Sinä voit itse päättää, miten sinua kohdellaan.
Ehkä miehelläsi on ongelma, ehkä ei. Voisitteko käydä yhdessä ulkona? Tuleeko mies kaatokännissä kotiin? Käykö hän vain rentoutumismielessä parilla, jos perhe-elämä tai työ ahdistaa? Mun mielestä noillakin on merkitystä. Jos ukko tulee aina änkyräkännissä kotiin, niin silloin se lähti baariin tosiaankin vetääkseen pään täyteen. Jos jostain syystä taas arki ahdistaa niin, että kavereiden kanssa pari olutta auttaa jaksamaan ja ei ole kauan pois, niin silloin olisin armollisempi. Sama mahdollisuus tietenkin sinulle.
Tuo, että miestä ei kiinnosta sinun paha mielesi voi viitata ongelmaan. Tai sitten siihen, joka tilanne meillä on, että mieheni vetää herneet nokkaan jokaisesta pikkuasiasta ja en enää jaksa kiinnostua hänen nalkuttamisestaan, loukkaantumisistaan ja kommenteistaan. Kun mikään ei riitä. Siispä olen itse joskus vain ilmoittanut, että nyt käyn kaverin kanssa parilla. Miehelläkin olisi mahdollisuus käydä, mutta hän ei saa aikaiseksi, murjottaa kotona.
Niin, ja vanhempani ovat edelleen naimisissa. Isä raitistui täysin ja 35 vuotta ovat olleet aviossa. Nyt isä on kuskina ja äiti ottaa pari lasia viiniä. Onne matkaan. Mutta älä jää odottelemaan, että jos se mies muuttuisi.
Jos se on kuitenkin pääsääntöisesti hyvä mies, niin mitäpä tuosta. Ilkeeltähän se tuntuu ja itkettää, olen itsekin tirauttanu porut jos toisetkin tuon mörrikän lähtiessä johonkin, mutta on se silti rakas. Ne ei vaan aina osaa ajatella ja asettua toisen asemaan.