Työnarkomaani avovaimoni veti burnoutit…

ap vastailee itse omaan viestiinsä ja pumppaa keskustelua ja välillä menee tosiaan puurot ja vellit sekaisin

Aloitin exsästä, koska se on pannut miettimään asioita. Mutta eihän tilanne siitä mihinkään muutu, otin tilalle sitten kenen tahansa naisen. Tilanne on edelleen se, että olen sidoksissa lapsiin.



Se on vain niin, että lasten kanssa mulla ei ole kovin paljon annettavaa parisuhteeseen...

Uusi avovaimo tämän vuoden alkupuolella.

Sävy muuttui, koska yritän nähdä asiaa myös naisen kannalta. Kyllä se panee miehen miettimään asioita, kun vaimo häipyy toisen miehen mukaan. Oman tulkintani mukaan johtuu lapsisidoksestani, siitä, että kaikki aikani, voimani ja tarmoni menee lapsiin. Parisuhteeseen ei ole paukkuja. Kun toinen ei osallistu etenkään lastenhoitoon, niin tilanne on aika toivoton. Kun annoin exsälle kenkää niin lähtiessä hän pääsi tönäisemään pienintä pilttiä niin, että vaavi lensi pitkän matkaan lyöden päänsä. Samalla exsä huusi: ”Pidä vitun kakarasi!”.

No, olen tehnyt työtä käskettyä, mutta ymmärrän hyvin, että en ole varsinaisesti jumalan lahja naiselle. Siinä tapauksessa. ETTÄ HÄN EI OLE SITOUTUNUT LAPSIIN. Itse asiassa avokki on paljon sitoutuneempi lapsiini kuin lasten biologinen äiti koskaan.

Ja ei lapsisidos työntekoani estä, haittaa kyllä, on lastentarhat keksitty!

Eikä eksäsi ja uusi avokki ole eri ihmisiä? Tuntuu että sinulla on puurot ja vellit pahemman kerran sekaisin, eroasia eksästä täysin käsittelemättä, ja mitä kaikkea tässä nyt onkaan.

Milloin erosit eksästäsi, ja milloin aloitit suhteen uuden avokkisi kanssa?

Tämä alkaa tuntua provolta.

Eli aika asiattomia vastauksia, valitettavasti. Tassa ehdotukseni: istukaa ja tehkaa lista kotitoista. Sitten paatatte yhdessa mitka ovat prioriteetteja ja mitka eivat, eli ne tyot jotka on tehtava joka paiva (ja ajankohta koska ne on tehtava, esim. sen jalkeen kun lapset ovat menneet nukkumaan). Ja sitoudutte noudattamaan listaa. Sitten palkkaatte kotiinne siivojan kerran viikossa, avovaimosi vastusteluista huolimatta. Harkitkaa myos lapsenvahdin hankkimista esim. 2 kertaa kuussa niin etta paasisitte viettamaan aikaa keskenanne. Avovaimosi tarvitsee myos ammattiapua vaikkei ei sita ehka itse ymmarra. Alkaa missaan tapauksessa hankkiko uutta lasta ennen kuin avovaimosi burn-out on hallinassa.

Lasteni äidin mielenterveys oli vähän niin ja näin ja ei kestänyt tylsää perheleikkiä. Otti ja häipyi jonkun miehen mukaan, kun pienin oli muutaman kuukauden ikäinen. Esim. tällä hetkellä en tiedä, missä äiti asuu, tiedän vain vanhan osoitteen. Eli lapset ovat olleet minun huollossani. Ja en odota, että avokki hoitais mun lapsia. Minä olen pitänyt omistani huolta ja pidän edelleenkin. Mutta jotain sellaista toivoisin kovasti, että lähtisi meidän mukaan kaupoille, uimaan, ongelle, hoplopiin. Onhan hänen oma poikansa kuitenkin mukana siinä. Ja mitä minä teen avokilla, joka ei tahtoisi olla mun kaa, jos lapset on mun kaa? Kun lapset on aina mun kaa...

Onko teidän suhde ihan kunnossa?

Tuntuu että nainen on sinun kanssasi vain,koska hoidat hänen poikaansa. Jos hän on noin työnarkomaani, miksi edes haluat olla hänen kanssaan? Mun mielestä kuulostaa ihan kaameelta naiselta, itsekkäältä ja työpyrkyriltä.

Miksi olette päätyneet yhteen?

Tuskin hän lasta sinulle aikoo tehdä?

ikävää kieltä käytät ap, jotenkin kuulostat ahdistuneelta ja myös pettyneeltä omaan elämääsi.

Miten voi päätyä noin pian yhteen eron jälkeen, ja vielä naisen kanssa jolla myös lapsi.

Mä jotenkin ihmettelen näitä uusperhekuvioita.

Miten oikeasti suhteeseen riittää rakkautta ja vielä ylimääräisille lapsille?

Ja jos tää nyt on totta--???,

niin sinun menneisyytesi kuulostaa perin oudolta, selvitä vähän pääsi ensin, ja mieti sitten oletko oikeassa suhteessa?

MIKSI aina pitää tunkea uuteen suhteeseen, ennen kuin menneisyys on käsitelty?



vaikuttaa siltä että olette molemmat aika "pihalla" elämästänne.

Varatkaa aika terapiaan.

Tuntuu että ne lapset ovat sinulle nyt niin iso asia ettet muuta ehdi tekemäänkään. Oletko ehkä niin epävarma siitä että varmasti olisit ns. hyvä isä, että olet uhraamassa lasten eteen kaiken aikasi ja muunkin, vaikka paljonkin vähempi riittäisi.



Minkä ihmeen takia teet kotitöitä ysin jälkeen illalla, se on parisuhdeaikaa tai jollei vaimo ole kotona, niin sitten se on omaa aikaasi ja voit esim. katsoa elokuvia, soitella kavereille pitkiä puheluja jne.



Kun tulet töistä, haet muksut, ja se että mies hakee aina ja vie, ei ole hervinaista, vaan aika yleistäkin kun monilla vaan aikataulut käy niin paremmin. Sen jälkeen muksut sisälle, edellispäivänä tehtyjen ruokien lämmitys ja lasten nokan eteen. Samalla nainen olisi jo setvinyt ulkokamppeet, laittanut seuraavan päivän sisävaatteet odottamaan aamua varten tuolille,laittanut pyykkikoneen pyörimään, tsekannut tarhatiedotteet yms. sekä imuroinut eteisen &kusettanut koiran. Sen jälkeen kun muksut syöneet, keittiön siivous suit sait ja siinä samalla kuulolla et mitä muksut touhuaa. Niiden lasten kanssa EI pidä EIKÄ KANNATA olla koko aikaa, vaan niiden on tärkeää oppia leikkimään keskenään ja itsekseen. Mutta kuulolla siis ja puutut tarvittaessa tilanteisiin ja kommentoit keittiöhommien keskeltä. Keittiöön menee noin 30 min. ja sen jälkeen pyykkien ripustus ja edellisten viikkaus ja esim. joka toinen päivä pyykin silitys ja tämä sellaisessa tilassa, että samalla vahdit lasten perään ja tarvittaessa käyt erotuomaroimassa ja laittelemassa leikkejä alulle. Pyykkiin sulta menee jos käytät kauluspaitoja etkä koske vaimon kamppeisiin, vajaa tunti pahimmillaankaan ja tällöin kello siis lienee jotain 18-19 riippuen moneltako hait lapset.

Muuta siivousta en näe pakolliseksi arkena tehtävän, joten käytännössä olet tehnyt kaikki tarvittavat arkiviikon kotityöt klo 19 mennessä ja vahtinut samalla lapset. Näin toimivat ainakin naiset.



Siitä sitten lapset vähitellen sohvalle leikkimään pehmoeläimillä, pikkuleluilla ja vähitellen kainaloon kirjoja katselemaan. 19.30 pieni nopea iltapala ja iltapesut sekä teillä ilmeisesti rasvaukset, joten saat ehkä kulumaan tähän jopa 45min, jolloin lapset olisivat klo 20.00 sängyssä. Sen jälkeen kaikki loput tunnit ennen unille menoa ovat sinun (ja vaimosi).



Jos koululaista kuskataan harrastuksiin, niin heti ruuan jälkeen vaan mukulat takas ulkokamppeisiin ja autoon, harrastekuskaukseen jak auppareissulle samalla kertaa. Harraste/kauppailtana voit jättää silitykset väliin, mutta viikkaaminen ja koneen pyöritys ei vie niin paljoa aikaa et ne kantsis laistaa.



Joka toinen päivä on vähän kiireempi kotiutuminen ,sillä laitat silloin ison satsin helppoa arkiruokaa, jota riittää seuraavaksikin iltaruuaksi lämmittää. Nopeita ja helppoja arkiruokia ovat chiliconcarne, jauhelihakeitto/nakkikeitto, kalakeitto, perunat ja valmissavustettu lohi uuniin tai mikä tahansa file tulee äkkiä pannulla ja kaveriksi kermaviili.



Jos kuvittelet että lojut kotiutumisen jälkeen vartin soffan nurkassa ja siitä alat käynnistäytyä kohti keittiötä tai lähikauppaa, niin viduiks menee ja kaaos on valmis.



Arjen tarkka ja tiukka aikataulutus ja organisointi ja ennenkaikkea etukäteissuunnittelu siten että molemmat vanhemmat ovat samaan rytmiin ja tavoitteisiin sitoutuneet, eli jos on sovittu ettei harrastepäivänä tarvitse silittää, niin sitten toinenkaan ei marttyroi sen asian kanssa koululaisen harrastepäivänä.



Mitä tulee siihen että kumpi tekee enemmän kotitöitä, niin mielestäni sinun kaksi lastasi sotkevat enemmän ja ovat rasittavampia hoitaa jo ikänsä puolesta kuin koululainen ,joten ihan hyvin voit kompensoida lastesi kuormituksen tekemällä vähän enemmän kotona. Vertaahan tilannetta siihen paljonko avokkisi joutuisi tekemään jos asuisi lapsettoman miehen kanssa.



Minusta kuulostaa siltä että olet vähän miesten tapaan hidas ja saamaton ja purnaat kotitöistä ja lasten hoidosta. Vaimon ura ja burnoutit ovat minun mielestäni vaimosi oma asia. Hänellä on oikeus uraan jos sitä haluaa. Ja miksi hitossa hänen pitäisi jotenkin erikseen "olla lasten kanssa", etenkään sinun lastesi kanssa!! Omansa on kouluiässä, jolloin lapsi ei tarvitse mitään äiti-leikkikamua enää, vaan riittää kun on riittävästi tavoitettavissa ja kuulevana korvana ja huolehtii perustarpeet ja toisinaan vaikka lomalla tai viikonloppuna katselee vaikka telkkaa kamuna tms. Mistä sulel on tullut mielikuva että vanhempien pitää jotenkin olla tai leikkiä lasten kanssa?? Lapsi vahditaan ja ollaan turvana paikalla, se riittää, lapset itse leikkivät, thats it.



Sinun lapsillesi avokkisi ei tarvitse yrittää olla edes läsnä, eikä sinun hänen lapselleen jos nyt oikein tarkasti asiaa mitataan.



Jos avokkisi haluaa ajaa itsensä piippuun niin tekee sen ihan jokatapauksessa, et voi sitä estää tai keksiä keinoja. Voit vain olla tukena tai lähteä menemään ,siinä on sinun valinnan varasi.

Ilmankos olette ahdistuneita molemmat. Mitenkäs lapset jaksaa?

Ero 2009

Uusi avovaimo tämän vuoden alkupuolella.

monille niin ihmeellisen vaikeaa. Pitääkö niitä kaikkia vaatteita silittää? Jos pitää, kannattaa ehkä jatkossa panostaa sellaisiin materiaaleihin, että ilman silitystäkin pärjää. Pitääkö lapsia viihdyttää ja toimia niille ohjelmatoimistona? Milloin niille lapsille annetaan mahdollisuus keksiä itse leikkinsä?



Taidan olla vähemmistössä, mutta minusta ap:n aloitus oli ihan päätön ja mielipuolisuuden rajoja hipova. Rouva tykkää työstään, mitä sitten? On tässä maailmassa miehiäkin, jotka priorisoivat duuninsa. BurnOut tässä kuviossa on vain ap:n itsensä diagnosoima.



Vauvan ehdottaminen puolestaan kertoo ainoastaan ap:n epävarmuudesta. Tunnen miehiä, jotka pitävät vaimonsa paksuna ihan vain pitääkseen heidät kotiin ja perheeseen sitoutuneina. Ap kuulunee ihan tähän samaan porukkaan. Neuvoisin päättämän koko suhteen. Mitään hyvää siitä ei koidu.

Avokki sitä ja avokki tätä.



Jokatapauksessa miksi et sitten ISI jää kotiin jos sitä kerran haluat? Ei kai nainen voi pakottaa sinua töihin, jos mielummin olet kotona ja hoidat lapset ja kodin?



Miksi pitää elämästä ja kodinhoidosta tehdä niin vaikeaa? Kyllä se koti hoituu, kun pariskkunta osaa kommunikoida toisilleen. En oikein ymmärrä mitä naisesi haluaa elämältä, sinusta ja lapsistasi? Jos ei kerran teidän kanssa aikaa vietä?



Oletteko keskustelleet MIKSI OLETTE YHDESSÄ?

Tai voisitko itse tähän vastata?

Miksi olet naisen kanssa joka selvästi arvostaa vain työtään? Jos itse kerran haluaisit "perinteisemmän" naisen ja vielä vauvankin??????

Mikä oli tämän viestin pointti , ap?



Sulla on tosiaan jutut solmussa, ja hyvin sekavasti niitä kyllä kuvailet...



kkysytkö tosiaan muiden mielipiteitä,vai mitä tällä haet?teillähän on sukset ihan ristissä tuon avokkisi kanssa?

ap-isiä? Jotenkin nyt tuntuu ihan pahalta:(



Mun näkökulmasta ap on ihan tosi ajattelevainen vanhempi koska haluaa viettää AIKAA niiden lasten kanssa sen hetken kun ne on hereillä kotona. Ja kuulkaa, se ei muuten ole ihan helppoa hoitaa noiden lasten ihosairauksia, älkää väheksykö sitä pyykin määrää. Ja oikeasti pahassa tapauksessa kaikki vaatteet on myös silitettävä. Ja kaiken lisäksi ap hoitaa myös avokkinsa lapsen!



Millään et voi korvata lapsille sitä aikaa, se on parasta mitä ap on voinut lapsilleen antaa, ainoana vanhempana. Mutta ekaksi tee radikaali päätös ja palkkaa HYVÄ siivooja (hyvän siivojan löydät yleensä yksityiseltä yhden hengen yrittäjältä, et isosta siivousketjusta) kerran viikossa kotiinne. Siivooja joka siis viikkosiivouksen lisäksi myös silittää, vaihtaa petivaatteet sekä voi samassa valmistaa myös ison satsin ruokaa teille. Jos ei laita ruokaa niin etsi yritys (maaltakin löytyy) joka tekee kotiruokaa; tilaa isoja satseja, osa suoraan pakkaseen. Tähän et tarvitse lupaa kumppaniltasi koska hän on avokkisi, ei aviovaimo ja teillä ilmeisemmin erilliset rahat. Tällä ratkaisulla saat edes itsellesi hieman aikaa kun lapset menevät nukkumaan.



Ehdotukseni ei ratkaise avokkisi sairaalloista työnarkomaniaa, mutta antaa sinulle hieman lisäaikaa ajatella tilannetta.



Arvaat varmaankin jo tästä miten meidän perhe ratkaisi vastaavanoloisen asian...

aika tavallinen tarina tuo työtahti koulutetuille kaupunkilaisvanhemmille



parisuhdeterapiaan ja ajoissa