Helsingin lumimäärästä/haitasata erittäin hyvä kirjoitus muualla asuville!
EIhän 50 cm ole sinänsä paljon. Mutta väestön paljous, vähäiset aurauskalustot, katujen kapeus ja lumen kerralla tulo aiheuttaa ongelmia.
ja oikeasti, suurin ongelma siellä on kanta-kaupungilla, laitamilla ja vantaa, espoo ja muut kunnat pärjäävät jo paljon paremmin.
Se on taas uutisointi joka aiheuttaa tämän kauhean hässäkän.
Pääkaupunkiseudulla asuu(siis espoo, helsinki,vantaa, kauniainen) asuu 1 044 063 asukasta 780 km2.
Oulun seudulla asuu 141 284 asukasta 1 444,73 km², eli äkkiä tällee laskettuna toi asukas määrä kaksinkertaisella alueella kuin mitä pääkaupunki seutu on.
Rovaniemen kokonaispinta-ala on 8 017,19 km² ja siellä asuu 60 038 ihmista. Eli tuo asukasmäärä asuu melkein 10 kertaisella alueella verrattuna pääkaupunkiseutuun.
Tampereella asuu 213 143 asukasta 689,59 km², eli vähän pienempi alue ja viidesosa asukkaita pääkaupunkiseutuun nähden.
Turussa asutaan 249,16 km² alueella ja väkiluku on
177 504 asukasta.
Että eihän noista mikään vastaa pääkaupunkiseutua mitenkään, kaikissa kaupungeissa on kuntaliitokset mukana myös.
Mutta pääkaupunkiseutu ei ole vain se yksi, vaan sinne virtaa kauheat määrät ihmisä joka päivä töihin kunnista: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Nämä ja pääkaupunkiseutu ovat yhdessä Helsingin seutu nimikkeellä. Jossa asuu 1 321 466 asukasta 2 982 km² alueella.
Eli karkeasti arvioituna rovaniemen kokoisella alueella arvioituna voisi asua vajaa 4 milj. asukasta... Niin sitten olis yhtä tiheä kuin helsinginseutu....
Kommentit (98)
Lähtökohtana jo epäystävällinen ja tympeä.
Totta ihmeessä automäärä ja väkimäärä vaikuttavat siihen, miten kadut saadaan pidettyä siisteinä.
Kun isäni oli pieni, hän potki kavereineen palloa keskellä Kalevankatua - auton lähestyessä pojat vain siirtyivät hetkeksi syrjään.
Sanotaan: olihan aiemminkin lumisia talvia.
Joo-o.
Mutta: ensinnäkin lumet sai kipata suoraan mereen, joten pitkiltä ajoralleilta säästyttiin.
Toisekseen: aurat saivat kulkea ilman nykypäivän lähes ympärivuorokautista ruuhkarupeamaa eivätkä joutuneet väistämään pysäköityjä autoja.
Kolmanneksi: työvoima oli halpaa. Talossa kuin talossa oli talonmiespariskunta, joka nurisematta lapioi yötä päivää lunta, jotta herrasväki pääsi suht' kuivin jaloin porraskäytästä jalkakäytäville ja siitä eteenpäin tipsuttelemaan. Kukaan ei kysellyt lisämaksua tästä lisätyöstä, jonka luoja oli järjestänyt lumisateen merkeissä. Koko talkkarin perhe puuhasi yötä päivää ja asui pienessä yksiössä, "parhaimmillaan" lattialla yöpyivät vielä mummut ja vaaritkin. Hyvä meille, sillä lumen sattuessa hekin auttoivat "perheyrityksessä". Tämänkö ajan haluamme takaisin?
Ja höpsöhän sinä olet, joka väität, että maaseutukunta ja kaupunki ovat berrattavissa toisiinsa. Tulepa sieltä Pihtiputaalta pois niin näet, mitä kaupunkielämä ihan oikeasti on.
johtuen siitä, että jokaisen kaupungin keskusta on suunnilleen samalla viivalla asukastiheydessä, oli se sitten Vaasa, Kuopio, Helsinki tai Rovaniemi.
Ihan sama paljonko metsää keskustan ympärillä on, ei se lumi ketään siellä haittaa...
Ensinnäkään ei pidä paikkansa. Asukastiheys on Vaasan keskustassa ei takuulla ole sama kuin Lontoon ytimessä. Ja toisekseen, kaupunkien keskustojen tai kantakaupunkien koolla on kenties hieman merkitystä myös..vai väitätkö että Rovaniemen keskusta on saman kokoinen kuin Helsingin?
onko kaupungin keskusta rakennettu 1900-luvun vaihteen molemmin puolin, niinkuin Helsingissä, vai 1940-luvun puolivälin jälkeen, kuten Rovaniemi (Lapin sodan jälk.). Kaupunkisuunnittelu oli tuolloin toisenlaista.
Tässä asiassa on kovin monta muuttujaa, mm asukastiheys.
Ei se tosiaan tilanteeseen vaikuta mitään jos kaupungin ympärillä on lähes asumattomia metsiä, saaria, peltoalueita.
kun vähälumisina talvina kirjoiteltiin yleisöosastoilla, että Helsingin kaupungin pitäisi hankkiutua eroon talvikunnossapitolaitteistostaan. Kuulema seisoo tyhjän panttina ja nielee rahaa. Ja nyt taas joktkut vertailee 70-luvun Helsinkiä nykytilanteeseen ja ihmettelevät, mikä mättää. Tervetuloa auraamaan Helsinkiin vaan...
jokaisen kaupungin keskusta on suunnilleen samalla viivalla asukastiheydessä, oli se sitten Vaasa, Kuopio, Helsinki tai Rovaniemi.
Jos vertaa katujen leveyttä maakuntakaupungeissa ja Helsingissä, ne on ihan eri luokkaa. Helsingissä kadut ja jalkakäytävät kapeita ja täynnä autoja sekä rakentaminen tiivistä. Kantakaupungissa ei ihan oikeastikaan ole tilaa lumikasoille. Tässä ei nyt ole puhe mistään Mannerheimintiestä tai pääväylistä, jotka toki ovat leveitä.
Oon asunut sekä pohjoisessa että etelässä, joten tiedän mistä puhun. Maakuntien huutelijoille terveisiä, että kyllä täällä pääkaupunkiseudullakin osataan käyttää sitä (maalais)järkeä.
Kunpa edelleen olisi herraskansa ja työmiehet, ja työvoima olisi halpaa. Meillä voisi olla kotiapulainen siinä pienessä huoneessa keittiön takana. Ja talonmies huolehtisi että pääseemme kuivin jaloin rappukäytävään.
Asumme muuten Kalevankadulla.
Työvoima oli halpaa. Talossa kuin talossa oli talonmiespariskunta, joka nurisematta lapioi yötä päivää lunta, jotta herrasväki pääsi suht' kuivin jaloin porraskäytästä jalkakäytäville ja siitä eteenpäin tipsuttelemaan. Kukaan ei kysellyt lisämaksua tästä lisätyöstä, jonka luoja oli järjestänyt lumisateen merkeissä. Koko talkkarin perhe puuhasi yötä päivää ja asui pienessä yksiössä, "parhaimmillaan" lattialla yöpyivät vielä mummut ja vaaritkin. Hyvä meille, sillä lumen sattuessa hekin auttoivat "perheyrityksessä". Tämänkö ajan haluamme takaisin?
taas tyhmä maalainen kysyy, miten se asukastiheys vaikuttaa sen lumen auraamisen hankaluuteen. Mitä väliä lumen määrässä tai auraamisessa on asuuko ihmiset yhdessä kerroksessa vai kymmenessä kerroksessa?
Tuo kirjoitus ei todellakaan ollut "erittäin hyvä". Asiaa siinä varmasti ajettiin takaa, mutta kirjoittajan surkea ulosanti ja lukuisat kirjoitusvirheet tekivät siitä ikävää luettavaa.
taas tyhmä maalainen kysyy, miten se asukastiheys vaikuttaa sen lumen auraamisen hankaluuteen. Mitä väliä lumen määrässä tai auraamisessa on asuuko ihmiset yhdessä kerroksessa vai kymmenessä kerroksessa?
Enemmän ihmisiä=enemmän autoja, kauppoja, kaikenlaista liikennettä ja kaikenlaisia rakennuksia. Vähemmän paikkoja mihin aurata se lumi ilman että se aiheuttaisi hankaluuksia.
aika olennaista on että paljonko niillä ihmisillä on autoja ja onko niille parkkipaikkoja muualla kuin kadun varressa.
Tässä lähellä on muutamalla asuinkadulla (ei Helsingissä) on lumikunnossapidon vuoksi sellainen sopimus talvella että parillisilla viikoilla saa parkkeerata toiselle puolelle ja parittomilla viikoilla toiselle puolelle katua että saadaan ne vallit aina välillä traktorilla pois. Tämä ei tietystikään onnistuisi jos autojen sijoittamiseen tarvittaisiin molemmat puolet katua.
taas tyhmä maalainen kysyy, miten se asukastiheys vaikuttaa sen lumen auraamisen hankaluuteen. Mitä väliä lumen määrässä tai auraamisessa on asuuko ihmiset yhdessä kerroksessa vai kymmenessä kerroksessa?
Itse olen asunut sekä Rovaniemellä että Helsingissä, ja sisko asuu Vaasassa joten senkin keskusta on tuttu. Väestötiheys on Helsingin keskustasas kyllä IHAN eri luokkaa kuin noissa pikkukaupungeissa.
johtuen siitä, että jokaisen kaupungin keskusta on suunnilleen samalla viivalla asukastiheydessä, oli se sitten Vaasa, Kuopio, Helsinki tai Rovaniemi.
Ihan sama paljonko metsää keskustan ympärillä on, ei se lumi ketään siellä haittaa...
Kyllä me jo uskotaan, että teillä on Helsingissä paaaaljon lunta ja ettei kaupoissa ole lapioita, eikä ole paikkaa mihin sitä lunta kärräää ja että teitä asuu siellä paljon ja että autoja on niin paljon ettei teitä päästä auraamaan ja, ja, ja, ja... Nyt on TALVI! Kestäkää se tai muuttakaa etelään!!!
Nyt on TALVI! Kestäkää se tai muuttakaa etelään!!!
Siellähän on nyt paljon vähemmän lunta ja enemmän tilaa. :)
Lumi ei haittaa jossain Rovaniemen keskustan ulkopuolella. Mutta Helsingin ulkopuolella on Espoo ja Vantaa, jotka kuuluvat Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Niistä kaupungeista käydään todella paljon Helsingissä töissä, samoin kuin Keravalta, Tuusulasta, Vihdistä, Sipoosta jne. Helsingin seudun tiheys päivisin on varmaan moninkertainen asukastiheyteen verrattuna.
Autojen määrä riippuu siitä, onko talo yksi- vai kuusikerroksinen. Helsingin keskustassa on toimistoja (joissa on paljon työntekijöitä) ja vain kerrostaloja ihan vierivieressä.
Kun on paljon autoja, tarvitaan paljon parkkipaikkoja ja auraaminen on hankalaa.
aika olennaista on että paljonko niillä ihmisillä on autoja ja onko niille parkkipaikkoja muualla kuin kadun varressa. Tässä lähellä on muutamalla asuinkadulla (ei Helsingissä) on lumikunnossapidon vuoksi sellainen sopimus talvella että parillisilla viikoilla saa parkkeerata toiselle puolelle ja parittomilla viikoilla toiselle puolelle katua että saadaan ne vallit aina välillä traktorilla pois. Tämä ei tietystikään onnistuisi jos autojen sijoittamiseen tarvittaisiin molemmat puolet katua.
taas tyhmä maalainen kysyy, miten se asukastiheys vaikuttaa sen lumen auraamisen hankaluuteen. Mitä väliä lumen määrässä tai auraamisessa on asuuko ihmiset yhdessä kerroksessa vai kymmenessä kerroksessa?
taas tyhmä maalainen kysyy, miten se asukastiheys vaikuttaa sen lumen auraamisen hankaluuteen. Mitä väliä lumen määrässä tai auraamisessa on asuuko ihmiset yhdessä kerroksessa vai kymmenessä kerroksessa?
Kun paljon ihmisiä liikkuu julkisilla/autolla/kävellen niin kaikki harmi moninkertaistuu. Kymmenen ihmisen sijasta ongelmia tuleekin tuhannelle.
1) Auraaminen on vaikeampaa vilkkaan liikenteen keskellä.
2) Autot tukkivat enemmän tienpenkkoja.
3) Lähellä olevia paikkoja lumen säilömiseen on on niukasti
4) Tiheä asutus on myös laajemmalla alueella, jolloin matkat kuljettaa lumia ovat pidemmät, jolloin ruuhkassa joudutaan rahtaamaan pitempiä matkoja, jolloin ruuhka taas lisääntyy ja oravan pyörä on valmis
5) Usein tiheästi asutuilla alueilla on paljon työpaikkoja, joihin ihmisiä tulee kauempaakin ja itse asiassa "asukastiheys" on vieläkin suurempi ja ongelmat btaas kertautuvat.
Tässä tapauksessa ei saa unohtaa, että Helsinkiin tuli lunta puoli metriä muutamassa viikossa. Lapissa vastaavan lumimäärä kertyy keskimäärin 2,5-3 kuukaudessa. Esim. Lahti ja Jokioinen eivät keskivertotalvena saa moisia kinoksia lainkaan.
http://ilmatieteenlaitos.fi/739
luulisi niiden kykenevän vaikka lapiopelillä siivoamaan katunsa! Sitä kun en voi ymmärtää, että Rovaniemen syrjäkulmalla mummo saa tiensä siistiksi kolan avulla, mutta Helsingin keskustassa muutama tuhat miestä ei kykene edes aaria lapioimaan.
taas tyhmä maalainen kysyy, miten se asukastiheys vaikuttaa sen lumen auraamisen hankaluuteen. Mitä väliä lumen määrässä tai auraamisessa on asuuko ihmiset yhdessä kerroksessa vai kymmenessä kerroksessa?
Enemmän ihmisiä=enemmän autoja, kauppoja, kaikenlaista liikennettä ja kaikenlaisia rakennuksia. Vähemmän paikkoja mihin aurata se lumi ilman että se aiheuttaisi hankaluuksia.
eihän isoissa kaupungeissa kaikilla ole edes autoa, toisin kuin maaseudulla pitää olla perheessä kaksikin. Kaupat ovat niissä valmiiksi rakennetuissa taloissa, eihän ne siellä aurauskaluston jaloissa pyöri. Siis tottakai ymmärrän, että kaupungit ovat erilaisia, mutta tuskin Helsinki olisi kovin paljon helpompi aurata, vaikka se olisi harvemmin asuttu. Samat rakennukset ja kapeat kadut siellä on kuitenkin.
johtuen siitä, että jokaisen kaupungin keskusta on suunnilleen samalla viivalla asukastiheydessä, oli se sitten Vaasa, Kuopio, Helsinki tai Rovaniemi.
Ihan sama paljonko metsää keskustan ympärillä on, ei se lumi ketään siellä haittaa...