G: Törtöimmät kommentit raskautta yrittävälle, raskaana olevalle tai juuri synnyttäneelle?

ei kai niitä sitten pahemmin tullut, mutta kyllä ärsytti kun veljeni halusi keskustella koko imetysaikani maidontuotannostani ja antoi vinkkejä miten maito riittää jne. Muuten ihan hyvä mutta kun on kyseessä 20-vuotias pojankloppi jolla ei ole MITÄÄN tietoa imetyksestä (paitsi ehkä Valitut palat -tasoa...), tuntui aika typerältä kuunnella hänen "vinkkejään". Stressasin aivan älyttömästi imetystä ja kun imetys sitten loppui lopulta vauvan ollessa 5 kk vanha, jaksoi veljeni pitkään muistutella että tiedäthän että korvikkeet on pelkkää myrkkyä ja aika älytöntä lopettaa imetys, enkö ajattele yhtään vauvaani. Puhumattakaan sitten purkkiruoista, joihin turvauduttiin ehkä kymmenen kertaa :-D.

Appiukko siis sanoi miehelleni kun esikoisemme oli syntynyt: "Ootko varma, että oot sen isä?"



(Kommentti juontaa juurensa siitä, että mieheni ja minä emme ole naimisissa. Eli appiukon mielestä mieheni ei voi olla varma isyydestään, koska me olemme avoliitossa.)

Miten itse muotoilisit kysymyksen toisin?

Terv. suomen kielen ammattilainen

"Ai kolmannen? No kumpaa sukupuolta ne kaksi on?" Siis oletti, että teemme kolmatta saadaksemme kumpaakin sukupuolta. Lapset tyttö, poika, poika.

Kätilö otti rintani käteensä ja totes: "Ei tämmösillä saa mitään imetettyä, turha ees opastaa!" ja lähti ulos huoneesta.

En mitään opastusta olisi tarvinnutkaan sillä vauva oli toiseni ja esikoista olin imettänyt melkein vuoden. Niillä samaisilla rinnoilla, joita kätilö haukkui.



Miten ammatti-ihminen ei osaa olla hiljaa!?

Miten itse muotoilisit kysymyksen toisin?

Terv. suomen kielen ammattilainen

"Ai kolmannen? No kumpaa sukupuolta ne kaksi on?" Siis oletti, että teemme kolmatta saadaksemme kumpaakin sukupuolta. Lapset tyttö, poika, poika.

"Kumpiakos teillä on ennestään?" Tämä antaa mahdollisuuden vastata, että tyttöjä/poikia/tyttö ja poika.

En kyllä välttämättä ottaisi tuollaista kommenttia oletuksena, mutta kyllä sen sellaisena voi ymmärtää.

kun oli oma poika jäänyt saamatta...

Mun isosiskolla ja sen miehellä on kaksi tyttöä.

Pikkusisko oli raskaana ja rakenneultran jälkeen kertoi että sieltä on poika tulossa, niin isosiskon mies lauko jotain tyyliin: "Varaudu sit kuljettaan sitä valjaissa joka paikassa kun se kävelee kun pojathan on ihan rasavillejä ja tottelemattomia kaikki."

Miten itse muotoilisit kysymyksen toisin?

Terv. suomen kielen ammattilainen

"Ai kolmannen? No kumpaa sukupuolta ne kaksi on?" Siis oletti, että teemme kolmatta saadaksemme kumpaakin sukupuolta. Lapset tyttö, poika, poika.

"Kumpiakos teillä on ennestään?" Tämä antaa mahdollisuuden vastata, että tyttöjä/poikia/tyttö ja poika.

En kyllä välttämättä ottaisi tuollaista kommenttia oletuksena, mutta kyllä sen sellaisena voi ymmärtää.

Minkäs ikäisiä teidän muut lapset taas olikaan? Yleensä tuossa tulee sitten nimet ja sukupuoletkin selville.

Mutta sairaalassa kätilöt oli aika kauheita. :(

Miehelle sanottiin tunti ennen kuin lapsi ulkona, että lähde kotiin ei tuo sun vaimos synnytys oo ees käynnissä (supistukset oli tulleet kolme tuntia tasan 5 min välein ja olin tosi kipeä). Siis aivan käsittämätöntä. Ja sitten se että jouduin kaikki kivut kärsimään osastolla. Kätilöt kävi sanomassa että "Ole hiljaa" ku uikutin kipua joka oikeasti johtui siitä ku parissa tunnissa paikat aukes 2,5 cm 10 cm:iin. Joten se sattui. Eivät antraneet mitään kivunlievitystä.

Onhan näitä. Mutta en kyllä läheisten kommentteja osaa ottaa itteeni koska kyllähän tuollaienn normaali "piikittely" on ihan harmitonta. :)

Ponnistusvaiheen lopuksi (todella nopea avautuminen alle 2h ja kipeää teki) kätilö tokaisee kiivaasti, että älä huuda siinä... Joo, varmasti huusin, teki aika kipeää ja ko. kätilö oli ollut salissa max. 3 minuuttia kanssani ettei edes ollut "väsynyt" tuntitolkulla huutamisen kuuntelemiseen. Hormonihuuruja tai ei, eipä jäänyt kovin hyvät fiilikset sairaalan "hoidosta"...

mutta tosielämässä kukaan ei oikeasti mieti ihan tarkkaan jokaista sanaansa. Kieli on niin täynnä epäloogisuuksia, että puhuminen menisi ihan mahdottomaksi, jos niitä alkaisi karttaa. Sama koskee monitulkintaisuutta, tilanne yleensä ohjaa oikeaan tulkintaan eri vaihtoehdoista, emmekä kiinnitä välttämättä ollenkaan huomiota siihen, että edes olisi muita tulkintoja.

Alkuperäinenkin muotoilu on aivan suomen kielen sääntöjen mukainen myös siten tulkittuna, että ei oleteta lasten olevan samaa sukupuolta. Puhetilanteessa kuitenkin ymmärretään oikea tulkinta. Puhujan ja kuulijan suhde saattaa tässä muodostaa tulkinnalle sellaisen kehyksen, että kysymys tulkitaan nurjamieliseksi.

Se suomen kielen ammattilainen

Miten itse muotoilisit kysymyksen toisin?

Terv. suomen kielen ammattilainen

"Ai kolmannen? No kumpaa sukupuolta ne kaksi on?" Siis oletti, että teemme kolmatta saadaksemme kumpaakin sukupuolta. Lapset tyttö, poika, poika.

"Kumpiakos teillä on ennestään?" Tämä antaa mahdollisuuden vastata, että tyttöjä/poikia/tyttö ja poika.

En kyllä välttämättä ottaisi tuollaista kommenttia oletuksena, mutta kyllä sen sellaisena voi ymmärtää.

mutta voi myös vastata, että viisi ja kaksi. Yleensä kysytään sitä, mitä halutaan tietää, ellei kyse ole tabuasiasta. Jos kysyjä kuvittelee sukupuoliasian olevan arka, sitten sen tietysti voi kiertää tai jättää kysymättä kokonaan.

Terv. suomen kielen ammattilainen

Minkäs ikäisiä teidän muut lapset taas olikaan? Yleensä tuossa tulee sitten nimet ja sukupuoletkin selville.

miesosapuoli kommentoi sektiotani: on se alatiesynnytys vaan niin paljon parempi.



Itselleni oli ollut vaikeaa hyväksyä se, etten synnyttänytkään alateitse ja olin onneksi kommentin kuultuani jo aika hyvin hyväksynyt asian. Kyseisen miehen oma vaimo synnytti tietenkin alateitse ja mies on äärimmäisen kilpailuhenkinen, joten olihan tästäkin vedettävä tällainen kilpailutilanne. Huoh!

että näitä viestejä lukiessa tulee olo että olette te muutkin törmänneet törttöihin ihmisiin.

Minua jaksaa kans ärsyttää huomiot mahasta synnytyksen jälkeen sekä puolituttujen kyselyt tuliko paljon raskausarpia tai onko maitoa riittänyt.

Mitä ihmettä se maidon riittäminen muille kuuluu!

Vai pitääkö vetästä tissit esiin ja sanoa, että kyllähän sitä näistä riittää.



Itselläni oli isohko maha (keskikäyrällä kuiteski) loppuraskaudesta ja kyllä jaksoivat kysyä että oletko varma, että on vain yksi tulossa jne.

En minäkään mene pulleille ihmisille kommentoimaan, että teille näyttää vauva olevan tulossa vaikka mieli tekisi.



Oman äidin käytöksessä ärsyttää se, että joka välissä jaksaa jauhaa että muista pitää rinnat lämpimässä ja suojassa. Huoh.

Suurimmassa osassa kommentteja en näe mitään pahaa tai loukkaantumisen arvoista (esim. painosta kysely). Kun näitä esimerkkejä täällä kuitenkin kirjoittelee lapsen jo (aikoja sitten) synnyttäneet äidit.

Pidettiin nimiäiset ja eivät meinanneet löytää oikean talon pihaan, pihastamme oli juuri ajettu traktorilla lumet ja tuli kommentti "Ajateltiin että eihän tuolla voi ketään asua kun ei ole lumiakaan luotu".

Jessus että kiehutti.



Meillä 1 kk ikäinen lapsi, nähty nimiäisiin vaivaa ja olisi vielä varmaan pitänyt olla ulkotulia ja punainen matto jotta olisi osannut meille.

Sekottaako raskaus ja synnytys hormonit lopullisesti? Suurimmassa osassa kommentteja en näe mitään pahaa tai loukkaantumisen arvoista (esim. painosta kysely). Kun näitä esimerkkejä täällä kuitenkin kirjoittelee lapsen jo (aikoja sitten) synnyttäneet äidit.

Minua vieläkin sylettää juuri tämä mahan koon kommentointi synnytyksen jälkeen ja synnytksestä on sentään 2 vuotta aikaa. Mutta tosin en kyllä muutenkaan siedä sitä, että toisen ulkonäkö tullaan negatiiviseen sävyyn kommentoimaan. Siinä suhteessa en tiedä onko omalla kohdalla kyse niinkään hormooneista, ehkä enemmänkin ketutus toisten törppöydestä herkässä tilanteessa ja asiassa.

Itseäni häiritsivät odotusaikana eniten anopin heittämät synnytysjutut, jotka liittyivät siihen miten nykyään käytetään puudutuksia ja muita helpotuskeinoja. Hänen mielestään homma hoituu kuin shampanjapullon korkin poksahdus, eli sieltä se pulpahtaa ulos että humpsista vaan. Myös ruokavalion tarkkailusta sain kuulla koko raskausajan, siis että miten nykyaikana hössötetään ja ei sitä ennen noihin kiinnitetty huomiota. Kerroin kyllä, että miksi näin tehdään, mutta empä tiedä auttoiko...

Täällä moni kommentti on sellainen, josta itse en olisi loukkaantunut ja varmaan nämä mun kommentit on monelle ihan yhdentekeviä. Minua ne kuitenkin ärsyttivät.



Kun olin synnyttänyt, anoppi tuli laitokselle ja kiitti lapsesta. Toisin kuin jostakusta muusta täällä aiemmin, minusta se oli jotenkin ällöä ja ärsyttävää, koska enhän mä sitä lasta anopille tehnyt tai kenelle muullekaan. Mun mielestä olisi ollut jotenkin loogisempaa onnitella vaan vauvasta tai sitten hyvin sujuneesta synnytyksestä. En mä tiedä miksi äitiä pitäisi lapsesta kiittää, tuntuu ihan älyttömältä mun mielestä.



Toinen mikä ärsytti, oli kun anoppi tuli hakemaan meitä synnäriltä (meillä ei ole autoa), ja minä olin laittamassa vauvalle päälle siskoltani saamaa haalaria, joka oli aika ohkainen, mutta jonka lisäksi halusin kääräistä vauvelin vielä itse tekemääni peittoon. Anoppi sitten sanoi, ettei se riitä, vaan että päälle pitää laittaa hänen omalta kaveriltaan lainaamansa toppahaalari. Anoppi sitten kysyi kätilöltä, joka sanoi, että toppahaalari oli hyvä (oli syyskuu, asutaan Keski-Euroopassa) ja anoppi siihen riemuissaan: "Niin, kyllä mummi tietää!" Silloin mulla meinasi kiehahtaa, toi oli niin sellainen juttu, jota anopin ei todellakaan kannattaisi sanoa pari päivää aiemmin synnyttäneelle tuoreelle äidille.

Sekottaako raskaus ja synnytys hormonit lopullisesti? Suurimmassa osassa kommentteja en näe mitään pahaa tai loukkaantumisen arvoista (esim. painosta kysely). Kun näitä esimerkkejä täällä kuitenkin kirjoittelee lapsen jo (aikoja sitten) synnyttäneet äidit.

Taidat olle itse niitä jotka voivat sanoa töräyttää toiselle mitä vain? Minua vieläkin sylettää juuri tämä mahan koon kommentointi synnytyksen jälkeen ja synnytksestä on sentään 2 vuotta aikaa. Mutta tosin en kyllä muutenkaan siedä sitä, että toisen ulkonäkö tullaan negatiiviseen sävyyn kommentoimaan. Siinä suhteessa en tiedä onko omalla kohdalla kyse niinkään hormooneista, ehkä enemmänkin ketutus toisten törppöydestä herkässä tilanteessa ja asiassa.

Ihmeellisen paljon tosikoita täällä kuitenkin kirjottelee, kun noista "kamalista" kommenteista kuitenkin huomaa, että kyseessä on ollut vain terve uteliaisuus tai vitsailu (esim. tämä kommentti "lisääntykää ja täyttäkää maa").

Pitäiskö jonkun tulla avustamaan? Siis miestäni siinä, että saattaisi minut raskaaksi, koska olemme usean aviovuoden jälkeen edelleen lapsettomia. Otti kuulkaas päähän

Kerroin odottavani toista poikaa ja siihen on moni vastannut, että "Ette sitten saaneet pikkuprinsessaa"! tai "Vielä ehditte saada tytönkin!" tai "Meille kävi niin onnellisesti että saatiin pojan jälkeen tyttö, ei tarvitse enää yrittää lisää lapsia!" :( Mikä näitä ihmisiä vaivaa??? Itselle on tullut jo useasti paha mieli kun olen itse ollut tosi innoissani toisesta pojasta ja sitten saan tämmöisiä vastauksia. Mun mielestä on rikkaus saada kaksi poikaa ja jos vielä saamme lisää lapsia on minulle aivan sama tuleeko tyttöjä vai poikia.