Miten erota narsistista, en jaksa enää??
Olimme mieheni kanssa useita vuosia onnellisia ja minä täysin tietämätön hänen todellisesta luonteestaan. Ajattelin tuolloin monesti, miten onnekas olen ollut löytäessäni näin ihanan miehen. Totuus alkoi kuitenkin pikkuhiljaa paljastua, vaikka en sitä aluksi halunnutkaan uskoa ja ajattelin, että jokin sairaus aiheuttaa mieheni käytöksen.
Lopulta olimme siinä pisteessä, että sanoin miehelleni haluavani eron, tiesin jo tuolloin, että se olisi minun ja lasten parhaaksi. Sillon mies sai raivarin ja sanoi, että jos harkitsenkin eroa niin hän vahingoittaa lapsiamme, koska minä kuulun hänelle. En nähnyt tuolloin muita vaihtoehtoja kun jäädä suhteeseen, koska lähipiiri ei uskonut tuolloin eikä usko vieläkään millainen mieheni todellisuudessa on, koska osaa esittää ulkopuolisille.
Elämä jatkui, mutta henkisesti olin jo tuolloin todella rikki ja ahdistunut. Kaikki vaan pahenee päivä päivältä kun aika kuluu enkä enää jaksa tätä. Tiedän myös, että tämä ei ole hyväksi lapsillekaan, mutta en tiedä miten voisin erota, koska mies sekoaa, jos kerron hänelle siitä ja lähipiiriltä en saa tukea, koska heidän mielestään mieheni on täydellinen, josta vain hullu harkitsee eroa.
Olen etsinyt netistä tietoa ja ainakin narsistin piirteitä miehessäni on runsaasti. Olen myös aika varma, että mies oikeasti voisi toteuttaa uhkauksensa, että tekisi jotain lapsillemme, jos eroamme.
Vähän aikaa sitten tein kauhukseni positiivisen raskaustestin. Jos minä olisin saanut päättää, niin meillä ei olisi ollut seksiä enää muutamaan vuoteen, mutta mies aina aika ajoin on pakottanut minut seksiin. Olen vakavasti harkinnut aborttia, koska en tiedä jaksanko enää vauva-aikaa kun isommat lapsetkaan eivät vielä ole kauhean isoja ja yksi heistä on erityislapsi.
Kommentit (10)
raskaus kuin muukin on totta, vaikka monesti toivonkin herääväni pahasta unesta, mutta näin ei tapahdu.
ap
Alun uskoin mutta tuo raskaus paljasti trolliksi :(
raskaus kuin muukin on totta, vaikka monesti toivonkin herääväni pahasta unesta, mutta näin ei tapahdu.
ap
Alun uskoin mutta tuo raskaus paljasti trolliksi :(
näin jälkikäteen kun sitä miettii niin kyllä ne merkit olivat näkyvissä minä en vain niitä tajunnut tai halunnut nähdä.
ap
erittäin pahalaatuisen narsistin kanssa. Jälkikäteen kun olen tilannetta rehellisesti pohtinut, niin kyllä ne merkit olivat näkyvissä heti alussa, mutta mä en vaan halunnut huomata niitä. Siksipä mä en pysty millään uskomaan, että säkään et moneen vuoteen ois mitään merkkejä huomannut, vaan kaikki ois ollut ihanaa ja normaalia.
Että joko miehesi ei ole narsisti, vaan jotenkin muuten pissapää tai sitten ne merkit on olleet jo alusta asti siinä mutta sä oot sulkenut niiltä silmäsi..Vaikka samapa tuolle, eihän se sun tilannetta muuta nyt mihinkään.
Lähde turvakodin kautta kun mies on poissa. Tai sitten tee kuten minä, valmistele salassa muutto ja ero. Hommaa asunto _kaukaa_ ja pidä huoli ettei mies saa selville minne muutat. Käy sosiaalitoimistossa kertomassa rehellisesti tilanteesi, saat apua sieltä kautta. Ja sitten kun mies on poissa, muuttoauto pihaan, kamat sinne ja äkkiä pois.
Nämä on ainoat vaihtoehdot, jos mies uhkaa alkaa väkivaltaiseksi eron sattuessa.
olen aivan loppu. Puheyhteys on meiltä täysin poikki, koska mies alkaa raivota heti, käyttäytyy agressiivisesti muttei lyö. enemmän henkistä alistamista niin mulle ku lapsillekin.
on saanut mun itsetunnon niin alas, etten pysty lähtemään :(. ei ole voimia hakea apua.
Ja meilläkin vain 2 ystävääni näkee miehen todellisen minän, muiden mielestä mulla on tosi hyvä mies ja isä lapsilla. Vaikka oikeasti mies on manipulaation mestari, erittäin alistava ja narsistinen.
Olen aivan loppu.
Ottakaa turvaksi perheenjäseniä ja ystäviä, pakkaatte kimpsut ja kampsut ja sitten turvakotiin. Ei tuollaista tarvitse sietää. Älkää antako noiden kusipäiden pilata teidän ja lastenne elämää enää kauempaa.
lähti poliisin turvaamana lapsen kanssa turvakotiin. Hankki lähestymiskiellon, jota mies toistuvasti rikkoi, ja olivat siitä oikeudessa useita kertoja. Pikkuhiljaa ystävä pääsi muuttamaan omaan kotiin, vaihtoi puhelinnumeroa usein. Ystävät uskoivat häntä ja suojelivat. Lopulta mies kyllästyi, mutta kauan se vei. Sekä kaveri että lapsi kävivät terapiassa. Pikkuhiljaa ja hitaasti asiat alkavat nyt olla kunnossa.
mieheni on ollessamme kaksin. Vastaukseksi olen saanut, että liiottelen ja että mieheni on sellainen, josta ei kannata erota vaan pitää kynsin ja hampain kiinni. Toisaalta ymmärrän nämä kommentit, koska mieheni todellakin osaa esittää sitä täydellistä aviomiestä/isää niin halutessaan, totuus vain on toinen.
Olen niin turta tähän kaikkeen, että välillä tuntuu, etten enää edes jaksa hakea apua kun olen aivan yksin. Tiedostan myös sen, että jos liittomme jatkuu niin lapset tulevat aivan varmasti kärsimään. Jostain vaan pitäis saada voimia hakea apua ym.
ap
Ottakaa turvaksi perheenjäseniä ja ystäviä, pakkaatte kimpsut ja kampsut ja sitten turvakotiin. Ei tuollaista tarvitse sietää. Älkää antako noiden kusipäiden pilata teidän ja lastenne elämää enää kauempaa.
Ottakaa turvaksi perheenjäseniä ja ystäviä, pakkaatte kimpsut ja kampsut ja sitten turvakotiin. Ei tuollaista tarvitse sietää. Älkää antako noiden kusipäiden pilata teidän ja lastenne elämää enää kauempaa.
Suunnittele kaikki etukäteen valmiiksi, järjestät asunnon ja työpaikan, jätä tavarat ja ota vaan lapset ja ajat pois, toiseen kaupunkiin.
Olisiko sinulla ap mahdollisuutta hakeutua jollekin psykologille keskustelemaan ja saamaan tukea tilanteeseesi sen verran että saisit voimia lähteä sieltä. Minut herätti aikoinaan ( siis vuosi sitten) omat toiveeni siitä, että mies vetäisi minua edes turpaan niin tajuaisin lähteä. Silloin tiesin että asiani olivat todella huonosti. Nyt osaan ja saan olla taas oma iloinen itseni - olin itseltäni hukassa vuosia kun meillä ei ollut tilaa muille kuin miehen egolle.
erittäin pahalaatuisen narsistin kanssa. Jälkikäteen kun olen tilannetta rehellisesti pohtinut, niin kyllä ne merkit olivat näkyvissä heti alussa, mutta mä en vaan halunnut huomata niitä. Siksipä mä en pysty millään uskomaan, että säkään et moneen vuoteen ois mitään merkkejä huomannut, vaan kaikki ois ollut ihanaa ja normaalia.
Että joko miehesi ei ole narsisti, vaan jotenkin muuten pissapää tai sitten ne merkit on olleet jo alusta asti siinä mutta sä oot sulkenut niiltä silmäsi..
Vaikka samapa tuolle, eihän se sun tilannetta muuta nyt mihinkään.
Lähde turvakodin kautta kun mies on poissa. Tai sitten tee kuten minä, valmistele salassa muutto ja ero. Hommaa asunto _kaukaa_ ja pidä huoli ettei mies saa selville minne muutat. Käy sosiaalitoimistossa kertomassa rehellisesti tilanteesi, saat apua sieltä kautta. Ja sitten kun mies on poissa, muuttoauto pihaan, kamat sinne ja äkkiä pois.
Nämä on ainoat vaihtoehdot, jos mies uhkaa alkaa väkivaltaiseksi eron sattuessa.