En jaksa! Tänään meille tulee kylään anoppi, mihen isoäiti ja sisko.

Meinaatko silloinkin antaa miehesi leikkiä potilasta jokaisen finninpoiston jälkeen? Ja hänen sukunsa kävellä ylitsesi mennen tullen?

Meinaatko silloinkin antaa miehesi leikkiä potilasta jokaisen finninpoiston jälkeen? Ja hänen sukunsa kävellä ylitsesi mennen tullen?

Kyllä mä voin sun kanssa väitelläkin, ei sillä, kivahan se on aggressioita purkaa. Kiinnostaisi vaan tietää, miksi juuri tämä ketju sai sut noin innostumaan ;)

Meillä on jo lapsi ja ollaan kolmenkympin paremmalla puolen. Ihan oli sairaalsata miehelle sanottu, että mielellään ei taksilla kotiin, vaan joku hakemaan. Olisin minäkin voinut tietysti taksilla hakea, kun se ei yksin saa matkustaa. Miehen sisko vaan kiltisti tarjoutui, eikä mulla ole mitään sitä vastaan, että hän tulee. Väsyttää vaan kun ne kaikki kolme naista pelmahtaa tänne yhtaikaa.

ap

pelmahtaa ihmisiä, joita tämä ei sinne halua??



Ja mikset mennyt hakemaan sitä "miestäsi" sitten?

pelmahtaa ihmisiä, joita tämä ei sinne halua??

Ja mikset mennyt hakemaan sitä "miestäsi" sitten?

No enpä mä ala ihmisiä kotoani pois ajamaankaan, ja miehelle oli ok että tulevat, eikä se minuakaan muuten häiritse kuin siten, että nyt pitää jaksaa siivota ja keksiä joku kunnollinen ruoka.

Ei se, että on aikuinen, merkitse sitä, että aina tekee oman päänsä mukaan. Lapsellisempaa mielestäni olisi ollut sanoa mihelle ja sukulaisille, ettei meille sovi tulla, kun minua väsyttää. Ja täällä av:lla nyt mun mielestä saan kyllä valittaa, se ei ole keneltäkään pois. NInäkin saat hupia päivääsi, kun minä täällä valitan!

Niin ja en mennyt miestä hakemaan, koska

a) meillä ei ole autoa

b) sisko tarjoutui hakemaan omalla autollaan.

Edelleen kuitenkin ihmettelen, oletko ihan tosissasi noin harmistunut, vai yritätkö vaan provosoida minua.

ap

ja tule taksilla. Haloo...



Ja kai sinä nyt itse päätät ketä kutsut ketä et. Ja jos kutsut, et vingu netissä tuntikausia vaan sitten kestitset nurkumatta.

aapeetä vallanhyvin!

valmiiksi ennen kuin meni siihen luomenpoistoon?

Symppaan ja komppaan ap:tä!

Meillekin pelmahtaa usein vieraita, osa kutusttuna, osa kutsumatta.

Etenkin anoppi on nyt sattuneesta syystä hyvin yleinen vieras ja onhan hänet vastaanotettava.



Oma keinoni on yrittää positiivisen kautta, se kantaa piedemmälle. Teet ap itsellesi jonkinlaisen tsemppauksen ja suojauksen, ettet anna heidän viedä energiaasi, vaan päinvastoin että he luovuttavat sitä sinulle.

Hyvin se menee, lohiohje oli hyvä vinkki!

Voimia!

Kiva kun täältä saa sympatiaa!



Ja kiva kun tuo yksi hullu vaan jatkaa tuota pelleilyään, se saa mut hyvälle tuulelle ja nyt taidan mennä siivoamaan!



ap

Tais joltakulta jäädä reseptit hakematta...

suoraan että olet ollu väsyny etkä oo jaksanu siivota ym. Jos tietty kämppä on tosi sekainen niin isommat kannattaa raivata alta pois. Itse tarjoan ei-kutsutuille vaan kahvit ja haen leipomosta pullat. Ruokaa en laita, jos ei erikseen ole ollut puhetta.

tarkoitukseni ei ollut loukata sinua. Alkuperäisestä tekstistäsi käy aika niukasti ilmi, mikä teillä on tilanne ja kyllä rivien välistä voi monia asioita lukea ihan samalla tavalla kuin ihmisten naamasta joskus näkyy, millä tuulella ollaan. Jos luet aloituksesi neutraalisti, huomaat sen kyllä!



Olen itse jo nelikymppinen 4 lapsen äiti - mieheni ja minun yhteiselon alkuvaiheisiin ja erityisesti ekan lapsen syntymän jälkeiseen vuoteen littyi monenlaista kriisiä ja yksi näistä hiertävistä asioista oli ne "erilaiset suvut ja sukujen tavat". Seison sanojeni takana ja olen aidosti sitä mieltä, että parisuhteessa voidaan paremmin kun huomioidaan aktiivisesti toinen osapuoli ja hänen tunteensa (voit olla varma, että suku herättää jatkossakin tunteita, vaikka ei mukamas niin läheisiä oltaisikaan). Kyse on ihan peruskäytöksestä - miten haluaisin mieheni suhtautuvan minun sukuuni ja yritän itse käyttäytyä sen mukaisesti. Itse olen havainnut, että positiivinen asenne ja ymmärrys muita kohtaan johtaa ennen pitkää samanlaiseen vastakäytökseen ;-)



Luen nyt vielä lisää rivien välistä eli oletan, että odotat ensimmäistä lastasi...eli kaikki raskauteen liittyvät vaivat ja tunteet ovat sinulle uusia. Sinulla on oikeus omiin tunteisiisi (jotka on erityisen herkkiä raskauden aikana), mutta älä kuitenkaan sulje muita ulkopuolelle. Tee tietoinen päätös, että et stressaa täydellisestä emännyydestä tmv. ja totea se halutessasi myös vieraille ääneen: "saatte nyt pelkkää hernekeittoa, kun en ole jaksanut muuta - ja - koti on nyt siivoamatta kun tulitte ennen siivouspäivää". Se, että miehen suku tulee teille ihan itse kutsumalla kertoo mielestäni siitä, että halutaan olla läheisiä ja kanssanne tekemisissä...muutaman vuoden päästä, kun osaat irrottautua lapsestasi, huomaat kuinka kivaa on, kun voi saada muutaman tunnin vapaata kun lapsi menee anopille hoitoon ;-)

sen kanssa ruisleipää ja rasvaa. Ei hankalaa tehdä ja onnistuu väsyneenäkin.



Sitten vaan pakotat itsesi jaksamaan.

kiukuttelen omassa ketjusssani omista ongelmistani. ap

nytkö SUN ketjussa ei saa muut oikein edes kirjoittaakaan, ei ainakaan olla eri mieltä sun kanssasi?? Pitää ymmärtää vaan...

Meinaatko silloinkin antaa miehesi leikkiä potilasta jokaisen finninpoiston jälkeen?

eikä se minuakaan muuten häiritse kuin siten, että nyt pitää jaksaa siivota ja keksiä joku kunnollinen ruoka.

Siivota pitäis, ruokaideoita keksiä, kaupassa käydä ja sitä ruokaakin laittaa - ja täällä sä istut valittamassa kuinka gaameen rankkaa se kaikki on! :D Hopi hopi siitä valittamasta, hommiin!! Hyvin se siitä menee, hymy naamalla vaikka väkisin, kunnes häipyvät. :)

tarkoitukseni ei ollut loukata sinua. Alkuperäisestä tekstistäsi käy aika niukasti ilmi, mikä teillä on tilanne ja kyllä rivien välistä voi monia asioita lukea ihan samalla tavalla kuin ihmisten naamasta joskus näkyy, millä tuulella ollaan. Jos luet aloituksesi neutraalisti, huomaat sen kyllä!

Olen itse jo nelikymppinen 4 lapsen äiti - mieheni ja minun yhteiselon alkuvaiheisiin ja erityisesti ekan lapsen syntymän jälkeiseen vuoteen littyi monenlaista kriisiä ja yksi näistä hiertävistä asioista oli ne "erilaiset suvut ja sukujen tavat". Seison sanojeni takana ja olen aidosti sitä mieltä, että parisuhteessa voidaan paremmin kun huomioidaan aktiivisesti toinen osapuoli ja hänen tunteensa (voit olla varma, että suku herättää jatkossakin tunteita, vaikka ei mukamas niin läheisiä oltaisikaan). Kyse on ihan peruskäytöksestä - miten haluaisin mieheni suhtautuvan minun sukuuni ja yritän itse käyttäytyä sen mukaisesti. Itse olen havainnut, että positiivinen asenne ja ymmärrys muita kohtaan johtaa ennen pitkää samanlaiseen vastakäytökseen ;-)

Luen nyt vielä lisää rivien välistä eli oletan, että odotat ensimmäistä lastasi...eli kaikki raskauteen liittyvät vaivat ja tunteet ovat sinulle uusia. Sinulla on oikeus omiin tunteisiisi (jotka on erityisen herkkiä raskauden aikana), mutta älä kuitenkaan sulje muita ulkopuolelle. Tee tietoinen päätös, että et stressaa täydellisestä emännyydestä tmv. ja totea se halutessasi myös vieraille ääneen: "saatte nyt pelkkää hernekeittoa, kun en ole jaksanut muuta - ja - koti on nyt siivoamatta kun tulitte ennen siivouspäivää". Se, että miehen suku tulee teille ihan itse kutsumalla kertoo mielestäni siitä, että halutaan olla läheisiä ja kanssanne tekemisissä...muutaman vuoden päästä, kun osaat irrottautua lapsestasi, huomaat kuinka kivaa on, kun voi saada muutaman tunnin vapaata kun lapsi menee anopille hoitoon ;-)

No luit kyllä vähän väärin, sillä jos olisit lukenut rivit myös, olisit huomannut, että meillä on jo yksi lapsi. Anoppi kyllä mielellään tapaa lasta, mutta on vain kerran hoitanut tätä pari tuntia (olin itse silloin lääkärissä) ja silloin sain etukäteen kuunnella puhelimessa puolisen tuntia anopin ahdistunutta vuodatusta lapsestamme, koska häntä pelotti niin kovasti olla lapsen kanssa yksin.

Mielestäni minä en sulje ketää ulos ja otan kyllä huomioon muiden tunteet ja tarpeet. Aion laittaa vieraille ruokaa ja siivotakin, kuten aina teen. Ei meidän kotimme kuitenkaan mikään sairaala siiteyden puolesta ole, tingin helposti aika paljonkin arkisista asioista ;) Anoppi on käynyt kylässä kerran viikossa parissa siitä asti kun esikoisemme syntyi. Minusta olisi ollut joskus kiva, jos olisi itse tuonut jotain purtavaa, kun itse itsensä aina kutsuu ja koska hänellä sattuu olemaan vielä ruoka-ainerajoituksia, jotka on otettava huomioon. Pari kertaa olen kestinnyt anoppia vain teellä, mutta olen sitten saanut kuulla vihjailuja siitä, että on nälkä.

ap

Myönnän, että tingin helposti myös oikeinkirjoituksesta.



ap

Myönnän, että tingin helposti myös oikeinkirjoituksesta.



ap

Ap, ymmärrän oikein hyvin pointtisi. Olet raskaana ja väsynyt. Et jaksaisi siivota ja laittaa kotia, ehkä vähän tuo miehen leikkauskin on kiristänyt pinnaa, vaikka kuinka pieni olisikin. Lisäksi miehen suvulle pitää puunata pölytkin huolella pois ja laittaa vähän parempaa kuin omalle. Tämä on ihan totta!



Onneksi sait tuon hyvän ohjeen lohesta ja perunoista. Salaatti on helppo tehdä ihan perusaineista ja vaikka vähän fetaa joukkoon.



Kahvin kanssa leivo joulutorttuja, ne on tosi nopea tehdä, ja on itse tehtyä. :) Tai sitten jälkiruoaksi jokin rahka. Tosi helppo ja mielettömän makuinen on karpalo-kinuskirahka. Purkki kinuskikastiketta rahkakerman joukkoon ja sekaan ripottelet karpaloita tai puolukoita (pakastettuja) ja vilhelmiinakeksejä murusina. Älyttömän hyvää!



Tsemppiä!