Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Voiko oikeasti olla että vihaan 3-vuotiastani?? ov

Vierailija
10.12.2010 |

3,5-vuotias tyttöni on täysin sietämätön. Kiukuttelee, räyhää eikä tottele ikinä. Kai se on normaalia uhmaikää, mutta minä en jaksa sitä yhtään. Tuntuu että oikeasti vihaan tuota kiukuttelevaa lasta.

Sanon tytölle koko ajan tosi kamalia asioita, lähestulkoon haukun ja mollaan tyttöä kun suutun (=aika usein), tajuan itsekin että se on väärin mutta tuntuu että en vain HALUA olla kiltti lapselleni.



Mitä pitäisi tehdä? Onko normaalia että tuntee vihaavansa lastaan?

Kommentit (47)

Vierailija
21/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä minäkin kaikessa yrityksessäni silti tulen mollanneeksi lasta, mutta pyydän anteeksi, jos sanon jotain väärää. Lapsikin on oppinut hienosti pyytämään anteeksi, jos suutuksissaan haukkuu tyhmäksi jne.



-19

Vierailija
22/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun vaihtoehtona on kaltaisesi simppeli tekopyhä tyhjänpätijä :D :D :D



Edelleen, mitä sinä saat ap:n mollaamisesta? Et ainakaan mitään hyvää...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuka lapsi haluaa kuunnella mollaamista ja haukkumista? Ei yksikään. Uhma kuuluu lapsen kehitykseen, mutta sinä olet jo niin vanha, että oma uhmasi pitäisi olla menneisyyttä. Lapsen tasolle alentuva aikuinen ei ole kasvattaja vaan uhka lapsen kasvulle.

Vierailija
24/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei! ei kait se laps nyt koko aikaa kiukuttele?! hui sinua!

Oletko vähän urpo? Sen lisäksi, että sinulla ei ole ikinä ollut uhmaikäistä siis....

ittelles!! on kuule paraikaakin! täällä ei siis sanoa,jos jonkun kirjotustyyli karmasee? pitäs kukkia heitellä,ja sillei?

olet aika yksinkertainen tapaus. Toiseksi, mitä kauhistelu auttaa? Taidat vain diggailla sosiaalipornosta, niin saat tuntea itsesi paremmaksi ihmiseksi ja päteä sillä. Mitä kannustusta, neuvoa, lohdutusta sinulla oli tarjota ap:lle? Mitä oikeasti uskoit, että typerä kauhistelusi auttaisi? Eikä ap:n teksissä ollut mitään kummallista, vaan ihan tuttua kokemusta uhmisten vanhemmille. Ainoa virhe oli se lapsen haukkuminen, joka sekin on inhimillistä vaikka ei oikein. Siihenkään sinä et ehdottanut mitään ratkaisua, kunhan tulit veuhkaamaan. Hyvä sinulle!!!


tekopyhä sinä olet!

minä en saisi kertoa mitä fiiliksiä tuo kirjotus herättää,mutta sinä saat arvioida vieraan ihmisen älykkyyttä?!! just!

Vierailija
25/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun vaihtoehtona on kaltaisesi simppeli tekopyhä tyhjänpätijä :D :D :D Edelleen, mitä sinä saat ap:n mollaamisesta? Et ainakaan mitään hyvää...

Vierailija
26/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsesi tässä apua tarvitsee, koska hän on henkisen sadismisi kohteena. Sinun pitäisi olla lapsellesi äiti, ei jalkaansa polkeva pikkulapsi. Eli kasva aikuiseksi, hae apua, anna lapsi vaikka sijaisperheeseen, jossa hänet hyväksytään sellaisenaan ja annetaan turvalliset rajat alistamatta ja mollaamatta.

poissa ketjusta? Ap tarvitsee apua eikä haukkumista! Muistakaa neuvonne lasten pois antamisesta yms. sitten kun itsellänne menee huonosti!


tuolla tavalla kastatetaan itsetunnottomia koulukiusaajia, jotka tekevät kuin äitinsä eli kiukkukohtauksessa saa haukkua ja mollata, koska sellaista esimerkkiä se äiti nyt antaa.

Lapsi tässä pelastusta kaipaa, ei äiti apua. Hänellä on ollut 3.5 v aikaa kasvaa aikuiseksi, mutta nähtävästi ei ole ihmeemmin huvittanut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ketjuja, joissa on puheena omaa lasta kohtaan tunnettu viha tai suuttumus. Minusta on hassua, kuinka mukana on aina niitä äitejä, joiden mielestä suuttuminen on väärin, ja jotka eivät ikinä ole tunteneet vihaa lastaan kohtaan. Kieltämistähän se on. Ihmetyttää vain miksi ei edes näin anonyymisti netissä uskalleta puhua suoraan? Niinkuin tuo yksi kirjoitti "hurskastelijoita, joita ketjuun tulee". Kummastuttaa kyllä.

Samoinhan käy niissä "äiti tarvitsee omaa aikaa" -ketjuissa. Tulee näitä en minä ainakaan tarvitse!! tai pariskuntalomista (tyyliin viikonloppu tai yksi yö, miksi tarvitsette lomaa omista lapsista! En ymmärrä tuollaista kulissien ylläpitoa, ei teille kukaan tule antamaan hyvä äiti mitalia vaikka valehtelette että ette ole ikinä kiukustuneet lapsellenne.

Vierailija
28/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei! ei kait se laps nyt koko aikaa kiukuttele?! hui sinua!

Oletko vähän urpo? Sen lisäksi, että sinulla ei ole ikinä ollut uhmaikäistä siis....

ittelles!! on kuule paraikaakin! täällä ei siis sanoa,jos jonkun kirjotustyyli karmasee? pitäs kukkia heitellä,ja sillei?

olet aika yksinkertainen tapaus. Toiseksi, mitä kauhistelu auttaa? Taidat vain diggailla sosiaalipornosta, niin saat tuntea itsesi paremmaksi ihmiseksi ja päteä sillä. Mitä kannustusta, neuvoa, lohdutusta sinulla oli tarjota ap:lle? Mitä oikeasti uskoit, että typerä kauhistelusi auttaisi? Eikä ap:n teksissä ollut mitään kummallista, vaan ihan tuttua kokemusta uhmisten vanhemmille. Ainoa virhe oli se lapsen haukkuminen, joka sekin on inhimillistä vaikka ei oikein. Siihenkään sinä et ehdottanut mitään ratkaisua, kunhan tulit veuhkaamaan. Hyvä sinulle!!!


tekopyhä sinä olet!

minä en saisi kertoa mitä fiiliksiä tuo kirjotus herättää,mutta sinä saat arvioida vieraan ihmisen älykkyyttä?!! just!


Oikeastaan minun kävisi sinua sääliksi, mutta toisaalta noin typerän ihmisen kohdalla menee kyllä hyvä sääli hukkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ketjuja, joissa on puheena omaa lasta kohtaan tunnettu viha tai suuttumus. Minusta on hassua, kuinka mukana on aina niitä äitejä, joiden mielestä suuttuminen on väärin, ja jotka eivät ikinä ole tunteneet vihaa lastaan kohtaan. Kieltämistähän se on. Ihmetyttää vain miksi ei edes näin anonyymisti netissä uskalleta puhua suoraan? Niinkuin tuo yksi kirjoitti "hurskastelijoita, joita ketjuun tulee". Kummastuttaa kyllä. Samoinhan käy niissä "äiti tarvitsee omaa aikaa" -ketjuissa. Tulee näitä en minä ainakaan tarvitse!! tai pariskuntalomista (tyyliin viikonloppu tai yksi yö, miksi tarvitsette lomaa omista lapsista! En ymmärrä tuollaista kulissien ylläpitoa, ei teille kukaan tule antamaan hyvä äiti mitalia vaikka valehtelette että ette ole ikinä kiukustuneet lapsellenne.


tai tunne vihaa heitä kohtaan. Osa meistä on jo lapsen saadessaan niin aikuisia, että osaa olla ihmisiksi lapsensa kanssa. Ei uhkaikäistä tarvitse vihata eikä tekemisistään suuttua, jotta olisi hyvä äiti. Ei se ole kulissia, se on rakkautta! Kaikista ei tosin ole siihen, onneksi päiväkodista saa maksua vastaan jopa tähän apua lapselle.

Vierailija
30/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

asioissa voit myös AP höllentää. Jos lapsi ei syö, niin päästä suosiolla ruokapöydästä, syö sitten seuraavan kerran jos on nälkä.



Toinen esimerkki voisi olla, että ei tapella ulkovaatteiden pukemisesta sisällä, vaan mennään pukemaan ne vaikka (kerrostalon) ala-aulaan ja katsotaan näkyykö siellä tuttuja.



Kikkailuahan tämä vaatii, mutta tällaiset keksinnöt voisivat katkaista sen kierteen.



Mulla on myös 3,5v tyttö, jolle nyt tepsii tarrapalkinnot. 10 tarraa kerättyään saa valita kaupasta jotain pientä kivaa. Näin saimme hänet nukkumaan omassa sängyssä hiippailematta joka yö väliimme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

älä välitä noista sijoituspuheista ym. Kyllä sinä tuosta selviät, ja lapsesi myös. Elämä ei ole aina helppoa, ja oikeasti tuntemuksesi ovat tuttuja jokaiselle vanhemmalle.

Sinun pitää saada lepoa ja tukea. Pystyt muuttamaan käytöstäsi! Mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut, ja sinussa on selvästi huomattava ero sellaiseen vanhempaan joka rähjää lapselleen ja haukkuu tätä, eikä näe siinä mitään vikaa. Sellaisiakin on!

Vierailija
32/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja sinussa on selvästi huomattava ero sellaiseen vanhempaan joka rähjää lapselleen ja haukkuu tätä, eikä näe siinä mitään vikaa. Sellaisiakin on!

Homma on sikäli selkeästi voiton puolella. Vois olla myös hyvä etsiä netistä vertaistukea, ohjeita tms. Netistä löytyy kaikenlaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä olisi kannattanut alusta alkaen miettiä, mitä on tekemässä ja miten lapsen kanssa eletään. Äitiään vihaava 3v voi äityä jopa itsetuhoiseksi. Ja sinä vielä lietsot sitä vihaa haukkumalla uudestaan ja uudestaan.

Vierailija
34/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ketjuja, joissa on puheena omaa lasta kohtaan tunnettu viha tai suuttumus. Minusta on hassua, kuinka mukana on aina niitä äitejä, joiden mielestä suuttuminen on väärin, ja jotka eivät ikinä ole tunteneet vihaa lastaan kohtaan. Kieltämistähän se on. Ihmetyttää vain miksi ei edes näin anonyymisti netissä uskalleta puhua suoraan? Niinkuin tuo yksi kirjoitti "hurskastelijoita, joita ketjuun tulee". Kummastuttaa kyllä. Samoinhan käy niissä "äiti tarvitsee omaa aikaa" -ketjuissa. Tulee näitä en minä ainakaan tarvitse!! tai pariskuntalomista (tyyliin viikonloppu tai yksi yö, miksi tarvitsette lomaa omista lapsista! En ymmärrä tuollaista kulissien ylläpitoa, ei teille kukaan tule antamaan hyvä äiti mitalia vaikka valehtelette että ette ole ikinä kiukustuneet lapsellenne.


tai tunne vihaa heitä kohtaan. Osa meistä on jo lapsen saadessaan niin aikuisia, että osaa olla ihmisiksi lapsensa kanssa. Ei uhkaikäistä tarvitse vihata eikä tekemisistään suuttua, jotta olisi hyvä äiti. Ei se ole kulissia, se on rakkautta! Kaikista ei tosin ole siihen, onneksi päiväkodista saa maksua vastaan jopa tähän apua lapselle.


tunteet. Miksi sinä haluat kieltää negatiiviset tunteet itseltäsi ja lapseltasi?

Kyllä jossakin on jotain todella pahasti vialla jos vanhempi ei ikinä suutu lapselleen! Uhmassa lapsi haluaa suuttuttaa vanhemman, ja tuntee turvallisuutta, kun tämä jossain vaiheessa näyttää, että viimeinen raja seisoo tässä, ja näin käy jos loputtomiin ärsytetään. Tietenkään silloin ei saa olla pilkkaava tms. MUTTA LAPSELLE SAA JA PITÄÄ SUUTTUA. Tämä on ihan peruspsykologiaa!

Ja läheisissä ihmissuhteissa on aina mukana myös negatiivisia tunteita, siksihän ne läheisiä ovatkin! Lapsesikin vihaa sinua välillä, ja se kuuluu asiaan. Negatiivisten tunteiden ei myöskään kuulu poistua iän myötä, vaan niitä on jatkuvasti turvallista tuntea kaikkein läheisimmissä suhteissa. Niiden ilmaiseminen toki kehittyy iän myötä, mutta eivät ne poistu.

Lasten on hyvä oppia, että negatiivisetkin tunteet ovat sallittuja. Vanhemmat opettavat sen paitsi omalla suhtautumisellaan lapsen kiukkuun ja vihaan, myös ilmaisemalla niitä itse.

Hurjat defenssit sinulla on päällä, jos et koskaan suutu ja koet, että vihan tunteminen on pahasta. Viha on ollut varmaan lapsuudenkodissasikin kiellettyä. Rakkauden kanssa sillä ei ole tekemistä, sillä nimenomaan tuolla teet hallaa lapsellesi!

Jos perustiedot psykologiasta puuttuvat, lainaa vaikka kirjastosta joku kirja. Saattaisit myös hyötyä terapiasta, jossa voisit opetella tunnistamaan tunteistasi hyväksyvässä ilmapiirissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja sinussa on selvästi huomattava ero sellaiseen vanhempaan joka rähjää lapselleen ja haukkuu tätä, eikä näe siinä mitään vikaa. Sellaisiakin on!

Homma on sikäli selkeästi voiton puolella. Vois olla myös hyvä etsiä netistä vertaistukea, ohjeita tms. Netistä löytyy kaikenlaista.


jotka ymmärtävät asiaa yhtään enempää..

(Ihme porukkaa tässäkin ketjussa niin kuin av:lla aina...)

Vierailija
36/47 |
10.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja yritä aloittaa uudelleen kuopuksen kanssa.



Minulla on mukautuvainenen esikoinen, helposti tulistuva ja äitinsä nöyränä pitävä keskimmäinen ja aurinkoinen kuopus jonka raivarit ovat perusteellisia. Omalta äidiltäni olen saanut sekä henkistä että ruummillista väkivaltaa. Hän on kokenut samaa oman äitinsä kanssa. Minun tehtäväni on katkaista vihan kierre.



Muut voivat kritisoida ap:ta mielin määrin mutta ei ole helppoa toimia kotona opitun mallin vastaisesti. Mutta ap käyttäytymisesi tiedostaminen on ensimmäinen ja ehkäpä suurin askel. Nyt sinulla on mahdollisuus muuttua. Keksi itsellesi ja uhmiksellesi jokin toimiva keino. Meillä lasketaan viiten ja ellei siihen mennessä ole edistystä tapahtunut tulee seuraus. Minä annoin välillä jäähyä sekä itselleni ja keskimmäiselleni yhtä aikaa. Kerroin lapselle jäähyn syyn ja sanoin että nyt äitiäkin kiukuttaa niin paljon että äiti menee hetkeksi toiseen huoneeseen. Parempi se on kuin raivoava äiti. Koita kertoa lapselle että suuttumus ei tarkoita ettetkö rakastaisi häntä ja muista että omalle lapselle voi suuttua ja silti rakastaa lasta.

Vierailija
37/47 |
11.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset





Tämä mies rakastaa lapsiaan. Toisiko tämä vähän lohtua ap:lle ja huumoria arkeen :)? En tarkoita että näin puhutaan lapsille, stand up on eri asia ja saa inspiraationsa esiintyjän arkiajatuksista :).



Joka tapauksessa vanhempi on se josta muutos lähtee, lapsi ei pysty siihen. Tarkoitan sitä että lapsi ei voi auttaa äitiään. Toki iän myötä tilanne voi muuttua sikäli että varsinainen uhmaikä helpottaa, mutta lapsi ei pysty helpottamaan vanhempansa oloa ja muuttumaan jotta äidillä olisi helpompaa. Ei vaan pysty. Äiti pystyy muuttamaan omaa käytöstään ja toivottavasti sitä kautta vaikuttamaan positiivisella tavalla lapseen. Mutta ainakin äiti pystyy omaa ajatusmaailmaansa muuttamalla vaikuttamaan siihen miten reagoi lapsen uhmaan.

Vierailija
38/47 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

[/quote]

Osa meistä on jo lapsen saadessaan niin aikuisia, että osaa olla ihmisiksi lapsensa kanssa. Ei uhkaikäistä tarvitse vihata eikä tekemisistään suuttua, jotta olisi hyvä äiti. Ei se ole kulissia, se on rakkautta! Kaikista ei tosin ole siihen, onneksi päiväkodista saa maksua vastaan jopa tähän apua lapselle.

[/quote]




pitäisi kieltää! Eihän sitä edes käytetä muuhun kuin niiden lyömiseen, jolla on valmiiksi rankkaa!



Mitä aikusita siinä on, että osaa tukahduttaa kiukkunsa? Sydänklinikalla nähdään ennen pitkää...

Vierailija
39/47 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

3,5-vuotias tyttöni on täysin sietämätön. Kiukuttelee, räyhää eikä tottele ikinä. Kai se on normaalia uhmaikää, mutta minä en jaksa sitä yhtään. Tuntuu että oikeasti vihaan tuota kiukuttelevaa lasta. Sanon tytölle koko ajan tosi kamalia asioita, lähestulkoon haukun ja mollaan tyttöä kun suutun (=aika usein), tajuan itsekin että se on väärin mutta tuntuu että en vain HALUA olla kiltti lapselleni. Mitä pitäisi tehdä? Onko normaalia että tuntee vihaavansa lastaan?

Olet uupunut. Ei ole oikein että provosoidut lapsen tasolle pitämään kehittymättömälle lapselle mykkäkoulua ja rumaa puhetta. Väsyneenä voi olla vaikeaa ajatella selkeästi.

Sitten toinen asia. Oletko yrittänyt ymmärtää lastasi?

Siis aidosti pohtia mistä mikäkin tilanne johtuu ja miten lapsesi voi?

Monesti ne asiat ratkeaa kun pohtii lapsen käytöksen syytä. Esim. saako lapsi tarpeeksi huomiota? Saako lapsi itsetunnolleen tarpeeksi vahvistusta? Onko lapsella tarpeeksi selkeät ruoka-ajat? Onko selkeät rajat käytökselle ja tekemiselle? jne. jne.

Ja tosiaan noi on kausia kun lapsilla on vaikeampaa käytöksen kanssa. Muistuta itsellesi että lapsi on kehittymätön ja raakile. Harjoittelee tunteitaan ja taitojaa ja oikeuksiaan. Kun lapsi hermoilee, pitäisi pitää itsensä siellä aikuisen tasolla ja antaa tilaa sille lapsen tunteen purkaukselle.

JA MUISTA! Kun lapsi rasittaa sinua. Moiti käytöstä, mutta älä hauku lasta! Voit sanoa "Olipa sinulta rumasti sanottu" tai "Teit todella tuhmasti nyt". MUtta ei " Sinä ole tuhma/tyhmä/kauhea" tai "inhoa sinua" tms.

Lapsi kaipaa tiedon että häntä rakastetaan silloinkin kun tunteet läikkyy...

Vierailija
40/47 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

viime syksynä. Meidän koko perheen kaikkien iloinen ja reipas apulainen muuttui reilu 2,5 vuotiaana täys hirviöksi! oikein haki riitaa joka aiheesta, alkoi pissaamaan housuun(juu, jopa 5x päivässä!) ynnä muuta raivostuttavaa. Niin vaan kävi, että tuota kesti noin puolivuotta, ja lapsen käytös normalisoitui. Mutta jotenkin se ihanan aurinkoinen apulainen on muuttunut enemmän harkitsevaksi, aja ajattelevaksi tänä aikana. Kuuluu varmaan luonteen kehitykseen uhmaikäisenä.



Ja kyllä meilläkin paloi pinna oikein kunnolla välillä. Pitää vain kestää, tässä kasvaa lapsen ohella äiti, isä ja lapsi.