Yh:t! Miten pärjäätte taloudellisesti?

pienemmillä kuin sinun tulosi..Menoja enemmän minulla.

ja saan elareita ja lapsilisää yht. 300 e, Asumismenot 700 e, 1 lapsi. Pärjätään, mutta välillä v***taa rahojen vähyys.

En meikkaa, en käy kampaajalla, en harrasta mitään, en käy illanvietoissa enkä kahvilassa tai syömässä ulkona kavereiden kanssa koskaan enkä edes satunnaisesti, en osta uusia vaatteita paitsi kirppikseltä ja ostan paljon kierrätettynä. Myyn lasten pieneksi jääneet vaatteet, lelut ja tavarat kirppiksellä tai huutonetissä. Haen seurakunnalta ruoka-avustuskasseja. Ostan viikon ruuat yhtenä päivänä viikossa ja teen kaiken mahdollisimman edullisesti ja mahdollisimman paljon itse (leivät, laatikot, padat) kerään marjoja ja sieniä syksyllä, en osta koskaan enkä missään tilanteessa eineksiä. Kekseliäs pärjää kyllä. Omasta mukavuudesta kannattaa tinkiä mahdollisimman paljon, lasten hyvinvoinnin vuoksi.

Yh-lisä tietysti tulee lapsilisiin, ja hoitomaksut menee minimiin?



Itse pärjään oikein hyvin, mutta tulotkin on enemmän, tosin myös menot kun on kalliimpi asunto, ja auto, joka tosin on velaton sentään. Ja ex-mies maksaa ihan mukavasti elatusmaksuja. Mut kaikki menee mitä tulee, ei säästöön jää yhtään, ja törsäillä ei hirveästi voi ylellisyyksiin.

Me sinniteltiin vuoden verran opintotuella ja muilla tuilla (mm. yleinen asumistuki asuntolainan korkoihin), jotka olivat yhteensä nettona noin 2000 euroa/kk. Asumiseen meni yli 1000 euroa/kk, mutta toisaalta päivähoito oli ilmaista ja ruuat saatiin pitkälti koulussa ja tarhassa. Joskus joutui kaivelemaan säästöjä (joita mulla onneksi oli), ja toisinaan sain isovanhemmilta hieman tukea.



Tilannetta auttoi se, että ei ollut velkoja ja toisaalta ikuisesti köyhänä olin tottunut elämään suht nuukasti.



Nyt kun käyn töissä kokopäiväisesti, tulemme erinomaisesti toimeen. Asuntolainaa on paljon, mutta elämiseen jää tarpeeksi rahaa eikä tarvitse pennosia laskea. Saamani elatustuet ovat nyt pienimmät mahdolliset koska luuseri-exä köyhäilee, joten niiden osalta suunta voi olla vain ylöspäin :)

saan asumistukea, elatusapua (230), lapsilisää, kodinhoidontukea ja toimeentulotukea. Hyvin porskuttelen yhden lapsen kanssa. Ostan muutenkin vaatteet kierrätettyinä, käytän kestovaippoja enkä ostele itselleni juuri mitään. Voin kuitenkin käydä kahvilla, ulkona syömässä ja harrastamassa. Mistään ei ole tarvinnut tinkiä.

Se on ainoastaan miesten etuoikeus. Sinä olet yhteiskunnan silmissä horo ja pohjasakkaa, vaikka miehesi olisi aiheuttanut eronne. Säästät paljon kun lakkaat kuluttamasta itseesi. Koskaan. Mitään. Mutta muista se että vaikka olet arvoton, olet lapsillesi tärkeä!

AP

tuloni olivat pienet ja menot toki suuret. Silti selvittiin ihan hyvín.



Nykyään olen keskituloinen, mutta tuntuu, että sinnitellä joutuu edelleen.



Lapsetkin jo isompia, eli harrastukset ja muu elämä maksaa, ja silti pärjätään.



En kyllä muista, että itseeni olisin näinä vuosina paljoa satsannut, joskus, se helposti tuntuu väärältä.