Yh:t! Miten pärjäätte taloudellisesti?

Mä oon työni puolesta nähnyt aika paljon yh-äitienkin tulotietoja ja mielestäni elarit on pääsääntöisesti alimitoitettuja jo kun vertaa niitä oikeusministeriön laskukaavaan. Välillä mietityttää, että eikö osata pitää puolia näissä asioissa? En siis tarkoita, että pitäisi pyrkiä hyötymään exästä taloudellisesti, mutta useimmiten summat on niin alakantissa, että surettaa pienituloisen yh:n puolesta. Yhdessä on päätetty lapset hankkia, joten etävanhempi (oli isä tai äiti) on velvollinen kantamaan vastuunsa myös eron jälkeen. Samaan aikaan etä saattaa olla varsin hyvätuloinen eikä maksa edes puolia lapsen/lapsien kuluista.



Kun mä olin yh, maksoi ex puolet kuluista eli 300e/kk lapsestamme. Lähtökohta oli, että molemmille hyväksytään samanmoiset asumiskustannukset. Ei niin, että ex asuu entisessä kodissamme ja me "tyydymme" laatutasolta heikompaan. Laskukaava oli just tuo oikeusministeriön suositus, joka ei huomioi sitä tienaako 2000e/kk vaiko 6000e/kk vaan perustuu lapsen kulutukseen. Ja ei meidän asumiskulut 1000e/kk (vuokra, sähkö, vesi, vakuutukset) nyt mitään ihan mahdottomia olleet.

Mitä teen?

meillä oli siis periaate määrittää kulut ko laskukaavan perusteella ja jakaa ne suoraan puoliksi. Ihan sama tienaako toinen enemmän vaiko vähemmän. Molemmat huolehtii omasta osuudestaan lapsen kulutuksessa.

että toi 133e/kk kuulostaa tosi pieneltä. Paitsi jos saatte jotain muita tukia. (Me ei ainakaan saatu/edes haettu kun olin itse hyvä palkkaisessa työssä)



Mutta jos alle kouluikäinen lapsi kuluttaa kaavan mukaan 250e/kk + 23% asumiskuluista (1000e) 230e + hoitomaksu 270e + vakuutus- ja muut maksut 20e= 770e/kk. Tästä pois lapsilisä 100e ja jaetaan kahdella ja vähennetään etän luonapitovähennys niin päästiin about tuohon 300e/kk.

Mä toki ostan kaikki vaatteet ja pakkaa mukaan myös isän luokse. Matkat yms molemmat hoitaa itse, jos kerran lapsen kanssa matkustaakin.

olin juuri aloittanut opiskelut, kun tämä onneton ilmoitti että hänellä on toinen.



Ansiosidonnaisen koulututuen ja 700€ elatusmaksujen sekä lapsilisien turvin pysyimme ihan kelpo elämässä kiinni, varsinkin kun vanhempani eivät ottaneet vuokraa sijoitusasunnostaan johon lasten kanssa muutimme, maksoin vain vastikkeen.



Muutenkin ole tarpeeksi stressaavaa, ei onneksi tarvinnut raha-asioita surra.

että toi 133e/kk kuulostaa tosi pieneltä. Paitsi jos saatte jotain muita tukia. (Me ei ainakaan saatu/edes haettu kun olin itse hyvä palkkaisessa työssä) Mutta jos alle kouluikäinen lapsi kuluttaa kaavan mukaan 250e/kk + 23% asumiskuluista (1000e) 230e + hoitomaksu 270e + vakuutus- ja muut maksut 20e= 770e/kk. Tästä pois lapsilisä 100e ja jaetaan kahdella ja vähennetään etän luonapitovähennys niin päästiin about tuohon 300e/kk. Mä toki ostan kaikki vaatteet ja pakkaa mukaan myös isän luokse. Matkat yms molemmat hoitaa itse, jos kerran lapsen kanssa matkustaakin.

eli kätevät 60 euroa meni heti metsään ;)

Mä oon työni puolesta nähnyt aika paljon yh-äitienkin tulotietoja ja mielestäni elarit on pääsääntöisesti alimitoitettuja jo kun vertaa niitä oikeusministeriön laskukaavaan. Välillä mietityttää, että eikö osata pitää puolia näissä asioissa? En siis tarkoita, että pitäisi pyrkiä hyötymään exästä taloudellisesti, mutta useimmiten summat on niin alakantissa, että surettaa pienituloisen yh:n puolesta. Yhdessä on päätetty lapset hankkia, joten etävanhempi (oli isä tai äiti) on velvollinen kantamaan vastuunsa myös eron jälkeen. Samaan aikaan etä saattaa olla varsin hyvätuloinen eikä maksa edes puolia lapsen/lapsien kuluista. Kun mä olin yh, maksoi ex puolet kuluista eli 300e/kk lapsestamme. Lähtökohta oli, että molemmille hyväksytään samanmoiset asumiskustannukset. Ei niin, että ex asuu entisessä kodissamme ja me "tyydymme" laatutasolta heikompaan. Laskukaava oli just tuo oikeusministeriön suositus, joka ei huomioi sitä tienaako 2000e/kk vaiko 6000e/kk vaan perustuu lapsen kulutukseen. Ja ei meidän asumiskulut 1000e/kk (vuokra, sähkö, vesi, vakuutukset) nyt mitään ihan mahdottomia olleet.

kuinka paljon kumpikin tienaa?!?!? Vitun loisija-naiset. Kulut puoliksi.

Ja sit toi yhdessä on päätetty lapset hankkia ja molemmat on velvollisia blaablaa. Mitäs sitten jos äiti saakin jostain oikusta päähänsä lähteä vittuun yhdessä rakentamastamme kodista ja vielä kehtaa sen jälkeen vaatia multa rahaa siitä hyvästä että on rikkonut meidän perheen ja lapsemme ei tule ikinä saamaan sitä ydinperhettä, josta unelmoimme lapsen ollessa vielä ajatuksissa. Mikä helvetin oikeus naisilla on erota ja sitten sitä pidetään rohkeana ja itsenäisenä naisena, mutta kun mies eroaa, niin se on kusipää, luuseri joka ei ajattele lasten parasta.

Haistakaa pitkä v...u jokainen nainen joka on omasta mielestään "oikeutettu" eroon. Ja alkoholistien, nistien ja pahoinpitelijöiden exät, älkää vaivautuko vastaamaan.

yhteisellä päätöksellä lapsi hoidossa yksityisessä päiväkodissa ja hoitomaksu oli tuon 270e.

Kaavassa ei vähennetä yh-lisää vaan se peruslapsilisä 100e.



Eli ei tullut laskuvirhettä. :)

Mä oon työni puolesta nähnyt aika paljon yh-äitienkin tulotietoja ja mielestäni elarit on pääsääntöisesti alimitoitettuja jo kun vertaa niitä oikeusministeriön laskukaavaan. Välillä mietityttää, että eikö osata pitää puolia näissä asioissa? En siis tarkoita, että pitäisi pyrkiä hyötymään exästä taloudellisesti, mutta useimmiten summat on niin alakantissa, että surettaa pienituloisen yh:n puolesta. Yhdessä on päätetty lapset hankkia, joten etävanhempi (oli isä tai äiti) on velvollinen kantamaan vastuunsa myös eron jälkeen. Samaan aikaan etä saattaa olla varsin hyvätuloinen eikä maksa edes puolia lapsen/lapsien kuluista. Kun mä olin yh, maksoi ex puolet kuluista eli 300e/kk lapsestamme. Lähtökohta oli, että molemmille hyväksytään samanmoiset asumiskustannukset. Ei niin, että ex asuu entisessä kodissamme ja me "tyydymme" laatutasolta heikompaan. Laskukaava oli just tuo oikeusministeriön suositus, joka ei huomioi sitä tienaako 2000e/kk vaiko 6000e/kk vaan perustuu lapsen kulutukseen. Ja ei meidän asumiskulut 1000e/kk (vuokra, sähkö, vesi, vakuutukset) nyt mitään ihan mahdottomia olleet.

kuinka paljon kumpikin tienaa?!?!? Vitun loisija-naiset. Kulut puoliksi.

Ja sit toi yhdessä on päätetty lapset hankkia ja molemmat on velvollisia blaablaa. Mitäs sitten jos äiti saakin jostain oikusta päähänsä lähteä vittuun yhdessä rakentamastamme kodista ja vielä kehtaa sen jälkeen vaatia multa rahaa siitä hyvästä että on rikkonut meidän perheen ja lapsemme ei tule ikinä saamaan sitä ydinperhettä, josta unelmoimme lapsen ollessa vielä ajatuksissa. Mikä helvetin oikeus naisilla on erota ja sitten sitä pidetään rohkeana ja itsenäisenä naisena, mutta kun mies eroaa, niin se on kusipää, luuseri joka ei ajattele lasten parasta.

Haistakaa pitkä v...u jokainen nainen joka on omasta mielestään "oikeutettu" eroon. Ja alkoholistien, nistien ja pahoinpitelijöiden exät, älkää vaivautuko vastaamaan.

ja nykyisen sopimuksen mukaan maksan silti elatusmaksua lähes 300 euroa/lapsi. Katsokaas kun lastenvalvojan ja OM:n mukaan lasten asuminen minun luonani ei maksa mitään - kun taas lähivanhemman luona tulee kaikenlaista vuokra-, vesi-, sähkö-, huonekalu-, ruoka- yms kulua.



Onneksi Tänä vuonna tuli korkeimman oikeuden ennakkopäätös, joka toteaa tilanteen kohtuuttomuuden ja helpottaa sitä, tosin sekään ei vielä ollut riittävä, vaan jätti vielä reilusti epätasapainoa.



Tosin lähivanhemmalle saattaa tulla melkoisena yllätyksenä miten paljon maksujen määrä muuttuu tuon päätöksen ja hänen töihinpaluunsa vuoksi, kun tämä sopimus raukeaa.

elareita 150e/kk ja vuokra kaksiosta lähes 700e.

Eipä tässä kauheen hyvin pärjäillä, hengissä kuitenkin.. :)

meillä nimenomaan ajettiin kulut puoliksi. Mua ei edes kiinnosta exän tulot tai toisin päin. Molemmilla on oma elämänsä. Eron syyt jo jätetty jo menneisyyteen, mutta rankkaahan se eroaminen on ja itsekin koin tulleeni loukatuksi. Erosimme kuitenkin yhteisymmärryksessä ja lapsi ei joutunut koskaan välikäteen tai lyöntiaseeksi. Lapsen ei ole syytä kärsiä vanhempien virheistä ja minun kiukutteluni ei olisi tosiasioita tai toisen valintoja muuttanut. Mutta kieltämättä otti aikansa asiasta toipua.



Oma erosi tuntuu olevan vielä aika katkera ja arka paikka. Toivon sinulle voimia, että pääsisit asian kanssa niin sinuiksi ja jatkamaan omaa elämääsi. On rankkaa ei vain sinulle, vaan myös lapsillesi, jos olet loppuikäsi oman elämäsi uhri - olipa ero johtunut kenestä tahansa.

Pärjäsin mutta tiukkaa oli, piti tosiaan laskeja pennejä, se oli markka-aikaa.



Mihinkään ylellisyyksiin ei ollut varaa. Mulle ei tullut lehtiä, kävin tosi harvoin bilettämässä, vaatteita ostin itselleni harvoin ja lapsillekin vaan tarpeisiin ja etsin hyviä mutta mahdollisimman halpoja vaatteita.

Loppukuusta varsinkin oli aina tosi tiukkaa. Säästöön ei jäänyt mitään.

ja nykyisen sopimuksen mukaan maksan silti elatusmaksua lähes 300 euroa/lapsi. Katsokaas kun lastenvalvojan ja OM:n mukaan lasten asuminen minun luonani ei maksa mitään - kun taas lähivanhemman luona tulee kaikenlaista vuokra-, vesi-, sähkö-, huonekalu-, ruoka- yms kulua.

Onneksi Tänä vuonna tuli korkeimman oikeuden ennakkopäätös, joka toteaa tilanteen kohtuuttomuuden ja helpottaa sitä, tosin sekään ei vielä ollut riittävä, vaan jätti vielä reilusti epätasapainoa.

Tosin lähivanhemmalle saattaa tulla melkoisena yllätyksenä miten paljon maksujen määrä muuttuu tuon päätöksen ja hänen töihinpaluunsa vuoksi, kun tämä sopimus raukeaa.

Tuo kuulostaa aika kovalta summalta varsinkin kun on vuoroviikkoperiaate. Ilmeisesti perustuu juuri sun ja exäsi tuloeroon? Eli exä kotona?

Mä oon nyt itse äitiyslomalla uudesta suhteesta eikä tulisi mieleenikään vaatia exältä enemmän maksuja väliaikaisesti laskeneiden tulojen vuoksi. Mun elämä on mun elämää ja mä oon itse valinnut uusioperheen ja tehdä lisää lapsia. Ei exän kuulu joutua siitä maksumieheksi. Ei olis pokkaa sellaiseen. Ja asumismenott keskustellaan osin uusiksi kun mulla on mies, joka jakaa osaltaan näitä kustannuksia.

Ei tuo OM:n kaava autuaaksi tekevä ole lasten kulutuksen=kustannusten jakamisen perusteeksi vanhemmille, mutta määrittää minusta aika hyvin peruskulutuksen lapselle. Toisen lapsen kulutushan katsotaan pienemmäksi (esim. asumismenojen osuus).

Teen lähes kaiken päinvastoin paitsi tuo ruokapuoli, jossa koitan olla taloudellinen.

Käyn siis kampaajalla, meikkaan, käyn illanvietoissa ja ravintolassa syömässä joskus. Ostan uusia vaatteitakin joskus jne. Lasten pienet vaatteet lahjoitan, en hae ruoka-avustuskasseja. Ostan eineksiä joskus, en kerää marjoja tai sieniä kun tarvisi auton päästä semmoisille paikoille.

Ja olen viiden yh, minimiäitiyspäivärahalla. Miten teillä on noin tiukkaa? En koe että olisi tarvetta tinkitä "omasta mukavuudesta" lasten vuoksi, mitä se käytännössä tarkoittaa? Että lapsilla kalliit talvihaalarit ja kalliit harrastukset vai mitä? Mietin vaan että mistä lapseni nyt jäävät paitsi kun käyn kampaajalla ja meikkaan:D

En meikkaa, en käy kampaajalla, en harrasta mitään, en käy illanvietoissa enkä kahvilassa tai syömässä ulkona kavereiden kanssa koskaan enkä edes satunnaisesti, en osta uusia vaatteita paitsi kirppikseltä ja ostan paljon kierrätettynä. Myyn lasten pieneksi jääneet vaatteet, lelut ja tavarat kirppiksellä tai huutonetissä. Haen seurakunnalta ruoka-avustuskasseja. Ostan viikon ruuat yhtenä päivänä viikossa ja teen kaiken mahdollisimman edullisesti ja mahdollisimman paljon itse (leivät, laatikot, padat) kerään marjoja ja sieniä syksyllä, en osta koskaan enkä missään tilanteessa eineksiä. Kekseliäs pärjää kyllä. Omasta mukavuudesta kannattaa tinkiä mahdollisimman paljon, lasten hyvinvoinnin vuoksi.

Mä en saanut mitään, koska kävin töissä (tosin melko huonopalkkaisessa). Silloin yh-korotuskin lapsilisään oli muistaakseni kympin. Oli kyllä tiukkaa eikä itseensä voinut panostaa yhtään.

Mä oon työni puolesta nähnyt aika paljon yh-äitienkin tulotietoja ja mielestäni elarit on pääsääntöisesti alimitoitettuja jo kun vertaa niitä oikeusministeriön laskukaavaan. Välillä mietityttää, että eikö osata pitää puolia näissä asioissa? En siis tarkoita, että pitäisi pyrkiä hyötymään exästä taloudellisesti, mutta useimmiten summat on niin alakantissa, että surettaa pienituloisen yh:n puolesta. Yhdessä on päätetty lapset hankkia, joten etävanhempi (oli isä tai äiti) on velvollinen kantamaan vastuunsa myös eron jälkeen. Samaan aikaan etä saattaa olla varsin hyvätuloinen eikä maksa edes puolia lapsen/lapsien kuluista. Kun mä olin yh, maksoi ex puolet kuluista eli 300e/kk lapsestamme. Lähtökohta oli, että molemmille hyväksytään samanmoiset asumiskustannukset. Ei niin, että ex asuu entisessä kodissamme ja me "tyydymme" laatutasolta heikompaan. Laskukaava oli just tuo oikeusministeriön suositus, joka ei huomioi sitä tienaako 2000e/kk vaiko 6000e/kk vaan perustuu lapsen kulutukseen. Ja ei meidän asumiskulut 1000e/kk (vuokra, sähkö, vesi, vakuutukset) nyt mitään ihan mahdottomia olleet.

kuinka paljon kumpikin tienaa?!?!? Vitun loisija-naiset. Kulut puoliksi. Ja sit toi yhdessä on päätetty lapset hankkia ja molemmat on velvollisia blaablaa. Mitäs sitten jos äiti saakin jostain oikusta päähänsä lähteä vittuun yhdessä rakentamastamme kodista ja vielä kehtaa sen jälkeen vaatia multa rahaa siitä hyvästä että on rikkonut meidän perheen ja lapsemme ei tule ikinä saamaan sitä ydinperhettä, josta unelmoimme lapsen ollessa vielä ajatuksissa. Mikä helvetin oikeus naisilla on erota ja sitten sitä pidetään rohkeana ja itsenäisenä naisena, mutta kun mies eroaa, niin se on kusipää, luuseri joka ei ajattele lasten parasta. Haistakaa pitkä v...u jokainen nainen joka on omasta mielestään "oikeutettu" eroon. Ja alkoholistien, nistien ja pahoinpitelijöiden exät, älkää vaivautuko vastaamaan.

Töissä siis olen, Hyvin pärjään! ja asuntona aso.



Tsemppiä ja jaksamista. Hae ihmeessä asumistukea!

palstaa lukemalla että vapaus koittaa, rahaa tulee ovista ja ikkunoista, yh-tukia työnnetään postiluukut täyteen, bailaamassa käydään joka viikonloppu ja uusi mies on putkessa kahdesti viikossa.



Tjaa-a eipä niin käynytkään. Olisipa sittenkin pitänyt pysyä sen ukon kanssa joka hakkasi, petti joi talon ja pelasi palkat.

Mä elän kädestä suuhun ja tili on kuussa käteen noin 1300, vuokra 600.