Lue keskustelun säännöt.
anoppiongelmat
08.12.2010 |
Olen pohtinut asiaa paljon viime aikoina ja todennut, että anoppiongelmat taitavat olla ongelmia parisuhteessa. Anopit ja äidit ovat tietynlaisia ja minusta kummankin puolisoista pitäisi pitää oma äitinsä "kurissa". Siis tehdä selväksi oman perheensa rajat ja missä määrin niihin saa isovanhemmat puuttua. Jos jompikumpi puolisoista laiminlyö oman osuutensa, joutuu toinen sitten ärähtämään ja siitäkös soppa syntyy.
Ihmettelen kyllä mikä on niin vaikeaa, että ei osata tehdä päätöksiä itse ja pitää niistä kiinni. Kaikkia ei voi aina miellyttää, ja anopitkin ovat aikuisia ihmisiä, joiden pitäisi olla jo tottunut siihen, että elämässä ei aina saa mitä haluaa.
Ajankohtaisena esimerkkinä vaikka nämä joulunvietot. Jos päätetään viettää joulua omassa kodissa ja anoppi haluaisi kylään, niin eikö voisi vaan sanoa että tällä kertaa päätimme nyt näin. Kylään voi tulla sitten jonain muuna päivänä. Ja jos tulee hirveästi sanomista niin voivoi. Mitä se nyt haittaa? Kai anopille/äidilleen voi sanoa, että aina ei saa kaikkea mitä haluaa. Kyllä minä aikuisena ihmisenä siedän anopin tai äitini pettymyksen omista valinnoista.
No niin nyt kaikki vain tekemään päätöksiä ja kantamaan vastuun seurauksista! Ja muistakaa, että anopit ovat aikuisia ihmisiä, ei heitä tai heidän tunteitaan tarvitse sen kummemmin paapoa!
Kommentit (4)
useat "ongelmat" ovat vain kommunikaatiopuutetta. Jos reilusti puhuttaisiin ei ongelmia tulisi. minulla on kyllä mukava anoppi, eikä ole mitään syytä mitenkään häntä "pitää kurissa". ymmärtää itsekin antaa poikansa elää omaa elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aloittaa selän takana kampanjoinnin, tekstiviestisodan ja jatkuvan haukkumisen, jos emme tee kuten hän haluaa.
Viimeksi kun pidin pääni, hän hankki lopulta itselleen laajennetun lähestymiskiellon, kun ei muuten uskonut.
Että niin helppoa se on joidenkin kanssa.
ihminen on sairas, alkoholisti mt-ongelmainen niin kyllä sen kanssa on vaikeeta oli sitten anoppi tai ei.
on siis ihmisenä mukava ja tullaan hyvin toimeen. Myös anoppisuhde toimii, joka on kyllä osittain mielestäni sen ansiota, että mieheni on äitinsä kanssa luonut aikoinaan aikuisen suhteen, jossa ollaan kiinnostuneita puolin ja toisin, mutta enää kyseessä ei ole äiti-poika-suhde, jossa äiti sanelisi miten elämää kuuluu elää. Anopilla ei siis ole mitään tarvetta puuttua meidän elämään tai päsmäröidä, koska luottaa poikaansa ja tämän tekemiin valintoihin. Välit ovat kuitenkin hyvät ja avoimet eli kaikesta voidaan puhua ja yhteyksissä ollaan paljon. Tällaiseen perheeseen oli helppo tulla. :)