Miksi lausut nimen Erika "eerika"?

lausun sen niinkuin se kirjoitetaankin. Se on myös oma nimeni.



Eikä mua haittaa, vaikka kaikki sen aina venyttääkin Eerikaksi. Siihen tottuu :) Vaikka esittelisin itseni Erikana, se kuitenkin suurimmalle osalle tulee olemaan aina se Eerika. Jopa melkein kaikki ystävänikin sen niin lausuvat.

sanovat Eerika.

lausun sen niinkuin se kirjoitetaankin. Se on myös oma nimeni.

Eikä mua haittaa, vaikka kaikki sen aina venyttääkin Eerikaksi. Siihen tottuu :) Vaikka esittelisin itseni Erikana, se kuitenkin suurimmalle osalle tulee olemaan aina se Eerika. Jopa melkein kaikki ystävänikin sen niin lausuvat.

nimenomaan ärsyttää kun nimeni venytetään. Olen Nina, en Niina.

Kuten tuolla aikaisemmin mainitsin, en reagoi mitenkään jos minua kutsutaan Niinaksi, koska se ei ole nimeni.

lausua pitkällä eellä.

hölmöltä.

Se osoittaa hengen ja mielikuvituksen köyhyyttä.

Meillä on aina lausuttu Erika=Eerika, Julia=Juulia, Erik=Eerik, Emil=Eemil jne.

Kuulostaa muuten jotenkin töksähtävältä.

tai siten kuten kirjoitetaankin eli Erika.

Oma nimeni kirjoitetaan yhdellä i:llä ja aina se venytetään. Olen lopen kyllästynyt siihen, joten aina kun minua kutsutaan väärällä nimellä, en vastaa.

Meillä tytön nimi on Eerika kahdella e:llä. Mä pidän siitä, että suomalaiset nimet lausutaan kuten kirjoitetaan. Mian lausun Mia, Ninan Nina, Tinan Tina, Nean Nea jne. Jos haluaa kahdella vokaalilla lausuttavan nimen, niin sitten siihen laitetaan kaksi vokaalia. Tämä siis suomalaisten (suomenkielisten) nimien suhteen. Kaverin lapsen "Emil" lausun Eemil, koska kyse on ruotsinkielisestä perheestä.

nimen Erika joko "Eerika"(suom.) tai "Eriika",(ruots.), koska nimet kuuluu lausua niin.



Robert = "Roobert"/"Roobärt"

Julia = "Juulia"/"Jyylia"

Emilia = "Emilia"/"Emiilia"

Marika = "Marika"/"Mariika"

Samuel = "Samuel"/"Saamuel"/Saamyel"



Ihan kuten nimet kuuluu lausua/miten vanhemmat sen haluavat lausuttavan.

Jos en oo tietoa lausumisesta, niin lausun niinku kirjoitetaan.

minun suusta tule luontevasti Erika, Tia, Mia, Rosa yms. niistä tulee väkisin Eerika, Tiia,Miia, Roosa yms. Anteeksi, koittakaa kestää!

Vaikka nimi kirjoitetaan ERIKA, esittelee moni ( ainakin jokainen tuntemani, ko. nimen omaava ) itsensä EERIKAKSI - tällöin luonnollisesti matkin heitä.

Tiedän mm. useamman PIA-nimisen, jotka kaikki esittelevät itsensä PIIAKSI, eivät PIAKSI. Samoin jokainen tietämäni Kia, Tia ja Mia kutsuvat itseään kahdella iillä.

Tuttuni nimi on Maria - monet sanovat silti MarJa, miksiköhän?

Luokallani oli Katja ja muistan ihmetelleeni, miten muutamat opettajatkin sanoivat " Katiia tai Katia".



Ihmiset eivät niin kovasti piittaa toistensa nimistä tai vieraista ihmisistä ylipäätään. Sen takia on varmaan aika samantekevää itse kullekin, millä nimellä jotain puolituttua tai vierasta nimittää. Ja jos jotain se kovasti vaivaa, niin lienee syytä avat suunsa ja kertoa se;

siis ihan oikeassa elämässä, eikä vinkua asiasta tälläsellä anonyymillä palstalla.

Olkoon vaikka Öörika, kyllä mä taivun nimen kantajan valintaan.



Yllättävän moni muuten vastaa että "ihan sama" kun kysyy, kuinka monella vokaalilla nimi pitäisi ääntää. Musta se on vähän erikoista, kuvittelisi että ihmisiä oma nimi kiinnostaisi isommin...?