Lue keskustelun säännöt.
'Pääasia, että lapsi on terve'
02.12.2010 |
Minusta tuo on jo vähän kulunut hokema, mitä lausutaan yhtän ajattelematta mitä se tarkoittaa.
Mitä se muuten tarkoitaa? jos lapsi ei olekaan terve, niin sitten se annetaan pois?
Jotenkin vähän hölmö olo tuli, kun viimeisillään raskaana oleva naapuri pohti ääneen että kumpi tulee, ja lopuksi tokaisi, että pääasia että on terve. Ja mulla oli vammainen lapseni siinä käsipuolessa mukana. En osannut sanoa juuta enkä jaata.
Kommentit (66)
No ei se ole onnellisuuden edellytys enkä niin sanonutkaan mutta kyllä elämässä pärjäämättömyys liian usein kuitenkin on este tiellä onnellisuuteen
vanhempi toivoisi että hänen lapsensa olisivat mieluiten terveitä ja muutenkin mahdollisimman hyvin pärjääviä ja saisivat mahdollisimman hyvät edellytykset tähän elämään, itsenäisyyteen ja onnellisuuteen.
Ja minä itse asiassa en usko, että tie onnellsuuteen on en enempää pärjäämisessä kuin siinäkään, ettei edes tajua omaa pärjäämättömyyttään. Luulen (ja toivon) että se on siinä, kun tajuaa JA hyväksyy oman vajavaisuutensa ja pärjäämättömyytensä ja vikansa ja avuntarpeensa. Meillä on kaikilla omat vikamme ja ongelmamme, vammaisilla ne ovat jossain suhteessa isompia, mutta voi myös olla, että ainakin osalla heistä on sitten vähemmän muita pikkuvikoja. Onni piilee varmaan siinä, että tuntee itsenä, hyväksyy itsensä, antaa anteeksi sen mitä täytyy ja osaa ottaa apua vastaan sen mitä täytyy. Kaikenlainen muu räpiköinti on turhaa ja tuottaa vain epäonnistumista ja surua.
Onko elämässä pärjääminen ja itsenäisyys onnellisuuden edellytys
Olen tätä miettinyt, koska oma lapseni ei ole normaali terve lapsi. Hän ei tule ikinä pärjäämään omillaan, mutta uskon että voi olla onnellinen. Hän on vapaa monesta terveen ihmisen murheesta.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kalskahtaa pahalta minunkin korvaan kuulla tuo lause, vaikka terveinä lapseni ovat syntyneetkin.
Olen vastannut lauseeseen yleensä, että 'pääasia että on lapsi'.
Tottakai kaikki toivovat, että lapsi olisi syntyessään terve, mutta ei se mikään pääasia ole. Eikä suinkaan itsestäänselvä.
kyllä minä luulen että vaikka kaikilla onkin jotain vikoja niin jos niitä vikoja on mielettömästi ja ne aiheuttavat koko ajan kaikenlaisia ongelmia, niin on se vaikeampi olla onnellinen kuin toisten. Ei mahdotonta mutta vaikeampaa. Ja vituttaisi jos joku vaan tolkuttaisi että hyväksy itsesi perkele.
Toi on se surullinen kääntöpuoli!
Että kun ajatellaan että KUNPA lapsi olisi TERVE ja paljastuu ettei sitä ole, niin sitten ajatellaan että lapsi on nyt terveyttä vaille ja näin siis vajaavainen.
Minusta vammaiset on ihan yhtälailla ihmisarvoisia kuin terveet. Samalla viivalla kaikki!
Se että joku sanoo kumpa olisi terve tai pääasia että olisi terve ei nollaa sinun lapsesi arvoa!!
Lapsesi on arvokas ja lahja.
21
kalskahtaa pahalta minunkin korvaan kuulla tuo lause, vaikka terveinä lapseni ovat syntyneetkin.
Olen vastannut lauseeseen yleensä, että 'pääasia että on lapsi'.
Tottakai kaikki toivovat, että lapsi olisi syntyessään terve, mutta ei se mikään pääasia ole. Eikä suinkaan itsestäänselvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun ei pysty muuta kuin makaamaan eikä edes vessaan pääse ja vaippa vaihdetaan kerran vuorokaudessa kunhan vaan hyväksyy oman avuntarpeensa.
Ja minä itse asiassa en usko, että tie onnellsuuteen on en enempää pärjäämisessä kuin siinäkään, ettei edes tajua omaa pärjäämättömyyttään. Luulen (ja toivon) että se on siinä, kun tajuaa JA hyväksyy oman vajavaisuutensa ja pärjäämättömyytensä ja vikansa ja avuntarpeensa. Meillä on kaikilla omat vikamme ja ongelmamme, vammaisilla ne ovat jossain suhteessa isompia, mutta voi myös olla, että ainakin osalla heistä on sitten vähemmän muita pikkuvikoja. Onni piilee varmaan siinä, että tuntee itsenä, hyväksyy itsensä, antaa anteeksi sen mitä täytyy ja osaa ottaa apua vastaan sen mitä täytyy. Kaikenlainen muu räpiköinti on turhaa ja tuottaa vain epäonnistumista ja surua.
mikään ihmisarvokysymys, vaan lapselle ITSELLEEN olisi huomattavasti parempi, jos hän olisi terve eikä vammainen tai muutoin sairas. Tietty sitten sama jos on niin sairas ettei tajua omaa olotilaansa mutta ei kaikki ole sellaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mieltä sun kanssa!!
ja mun kaksossiskolla on melko vaikea cp-vamma,että tiiän mitä puhun! ja mun kolmella lapsella on dysfasiat.
kalskahtaa pahalta minunkin korvaan kuulla tuo lause, vaikka terveinä lapseni ovat syntyneetkin. Olen vastannut lauseeseen yleensä, että 'pääasia että on lapsi'. Tottakai kaikki toivovat, että lapsi olisi syntyessään terve, mutta ei se mikään pääasia ole. Eikä suinkaan itsestäänselvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itsellenne sitten ihan sama, oletteko terveitä vai sairaita? Olisiko ihan sama, vaikka halvaantuisitte tai menettäisitte näkönne tai kuulonne? Ei se sille lapsellekaan ole.
Ennen kuin synnytin kuolleen, mutta terveen poikani, olisin saattanut vastaavaa sanoa. Jos jotain toivon, että lapsi on kohtuullisen terve eikä heti kuole.
Monet haluaa sanoa terveyden toivomisella korostaa, että sukupuolella ei ole väliä. Eivät ehkä ajattele sitä sairaan vastakohtana niinkään. Mulle ei riitä terve, vaan vauvan pitäisi myös elää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ei se ole myöskään PÄÄASIA. Ihan kuin muunlaisella lapsella kuin 'terveellä' ei olisi oikeutta syntyä.
Ok, voi kuulostaa pilkunnussinnalta, mutta minun korviini se kuulostaa pahalta. Sanonta on valitettavasti kuitenkin niin kulunut ja yleinen, että täytyy vaan kovettaa korvansa ja yrittää sopeutua siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ei se ole myöskään PÄÄASIA. Ihan kuin muunlaisella lapsella kuin 'terveellä' ei olisi oikeutta syntyä.
Ok, voi kuulostaa pilkunnussinnalta, mutta minun korviini se kuulostaa pahalta. Sanonta on valitettavasti kuitenkin niin kulunut ja yleinen, että täytyy vaan kovettaa korvansa ja yrittää sopeutua siihen.
sitten on pääasia?
Ennen kuin synnytin kuolleen, mutta terveen poikani, olisin saattanut vastaavaa sanoa. Jos jotain toivon, että lapsi on kohtuullisen terve eikä heti kuole.
Monet haluaa sanoa terveyden toivomisella korostaa, että sukupuolella ei ole väliä. Eivät ehkä ajattele sitä sairaan vastakohtana niinkään. Mulle ei riitä terve, vaan vauvan pitäisi myös elää
Aina on tuntunut siltä, että "pääasia että on terve" on ajattelematon lause. Nimenomaan, että entä jos ei olekaan? Meille on syntynyt viisi lasta, joista kolme on ollut syntymähetkellä terveitä ja kaksi sillä hetkellä sairaita keskosia. Nyt meillä on neljä tervettä lasta, mukaanlukien nämä keskoset, ja yksi fyysisesti terve ADHD-lapsi. Haluan lisää lapsia, ja totisesti toivon ettemme saisi toista ADHD-lasta, koska yhdenkin kanssa jaksaminen on haasteellista. Silti mielestäni pääasia on että on lapsi eli että saamme elävän lapsen, oli hän sitten miten sairas tahansa.
Pääasia on, että selvitään hengissä.
Silti mielestäni pääasia on että on lapsi eli että saamme elävän lapsen, oli hän sitten miten sairas tahansa.
se ole aika itsekästä ajattelua? Kyllä moni sairas lapsi varmaan toivoo ettei olisi syntynytkään.
mietin usein, että jos ei tulekaan tervettä...mutta sen kanssa olisi elettävä. Lueskelin paljon Vauvaa ja KaksPlussaa ja eräs Down -juttu jäi mietityttämään: kätilö kertoi siinä artikkelissa, että nuoret perheet eivät millään tavalla valmistaudu siihen, että "kaikki ei menekään, niinkuin pitäisi". Ei tietenkään pahinta tarvitse ajatella, mutta voisi miettiä myös muutakin. Koska aina ei mene kaikki, niinkuin pitäisi!
Naapuri oli sairaanhoitaja ja sairaiden lasten kanssa tekemisissä. Silti valitti suureen ääneen kolmannen synnyttyä, että taas tuli tyttö. Mutta me ihmiset olemme jotenkin vajaita. Ei meistä parempaa tule, jos ei kohtalo jotenkin kirpaise.
Ystäväni on yh ja hänellä erityislapsi. 3 diagnoosia ja poika nyt täysi-ikäinen. Se suru siitäkin, ettei saanut tervettä lasta. Ei saanut ylioppilaslakkia hakevaa nuorta. Ei välttämättä saa koskaan lapsenlasta tai pääse elämään täysin itselleen. Kokoajan suunnaton huoli lapsesta, joka ei valmistu mihinkään ammattiin. Terapiasta pitää tapella ja lääkitystä nostaa.
Karjalaisessa oli tänään juttu kehitysvammaisten ihmisten köyhyydestä. Kun eivät voi opiskella, eivät voi tehdä mitään "oikeita töitäkään". Saavat tuetuissa töissä jotain kammottavan minimaalista palkkaa. Moni näkee nälkää.
Olkoon vaan yleinen tai mitä vaan mutta MINÄ ajattelen omien lapsieni kohdalla näin! Terveyttä!
Pääasia on että ollaan raskaana, lapsi on joko tyttö tai poika (onhan niitä sekotuksiakin -kamalaa- joutuu ehkä päättämään leikataanko sille pippeli tai pimppi vai saako lapsi joskus päättää itse) ja että se lapsi on terve ja sillä olisi pitkä onnellinen elämä.
Mies varmaan toivoo pojille salaa isoa pippeliä (ehkä se on tärkeintä olla mies) ja minä toivon ettei tytön rintoja pojat ilkkuisi kun semmoset joskus pullahtaa! Itse pukeuduin isoihin paitoihin, häpesin sitä että muutun naiseksi. Porukat oikein leikki sillä. :(
Minulle on toitotettu sitä kun meillä on 3 poikaa ja voi voi jos uusi tyttö on TAAS poika niin miten kauan sitä tartteekaan lisääntyä että SAA tytön!
21, joka todellakin toivoo itselleen, sukulaisilleen ja lapsilleen TERVETTÄ e-l-ä-m-ä-ä.
En myöskään synnyttäisi lasta jonka kohtalo on kuolla heti synnyttyään.
Ja ny mää meen nukkuun että jaksan Duracell-poikiani huomenna. Öitä!
jos itse ajattelette itseänne, niin varmasti onnellisuuden tunne vähenisi jos yhtäkkiä olisitte täysin riippuvaisia esim. miehenne tuloista, eikä koskaan olisi mitään mahdollisuutta elättää itseään vaan joutuisi kitkuttelemaan sossun tuella lopun ikäänsä. Tai jos joutuisi työttömäksi eikä enää koskaan saisi töitä vaikka haluaisi.