Miten jaksaisit tilanteessani?

niin paljon lapsia, ettei jaksa hoitaa niitä? *pohtii*

Mikset jäisi kotiin?

niin paljon lapsia, ettei jaksa hoitaa niitä? *pohtii*

vaan se, etta ap:lla on omituinen ja pihi mies. Kylla tuossa tilanteessa maksettu siivous- ja muukin apu on se paras ratkaisu. Kaikkea ei todellakaan tarvitse tehda itse.

olevan av-palsta. Mietinkin jo, että mukavia vastauksia tullut eikä yhtään JSSAP tms.. Lasten määrä ei ole liian suuri, vaan se kun voimani eivät vain riitä molempiin. Ehkä alan nyt karsia vaatimuksia molemmista päistä ja ollaan joulu kynttilän valossa ettei pölyt näy. Ja ylityöt lopetan heti. Ap

Mistä saisin rahaa? Ap

lyhennettyä työviikkota tai päivää.

lyhennettyä työviikkota tai päivää.

mutta MIKSI kaikki ehdottaa etta ap:n tarvitsee jotenkin uhrata oma tyonsa tai itsensa, kun ongelmana on selvasti se, etta ap:n mies tekee vain toita, ja kaikki muu kaatuu ap:n niskaan, ja sama mies on viela niin polja, ettei anna ap:n edes palkata apua itselleen? Nyt naiset vahan solidaarisuutta muita naisia kohtaan...

Olet oikeassa. Työajan lyhentämisellä saisin vielä vähemmän rahaa. Mieheni on omituinen ja pihi. Mutta rakastan häntä vielä. Miksi? En tiedä. Tekee tiukkaa luovuttaa oma ura kun näen ettei tämä onnistu. Odotetaan lasten kasvamista, luulin tämän menevän eri tavoin mutta nyt pelataan näillä korteilla. Lasten en halua jäävän sivuun. Ap

Olet oikeassa. Työajan lyhentämisellä saisin vielä vähemmän rahaa. Mieheni on omituinen ja pihi. Mutta rakastan häntä vielä. Miksi? En tiedä. Tekee tiukkaa luovuttaa oma ura kun näen ettei tämä onnistu. Odotetaan lasten kasvamista, luulin tämän menevän eri tavoin mutta nyt pelataan näillä korteilla. Lasten en halua jäävän sivuun. Ap

sun viesti on ristiriitainen, toisaalta olisit valmis jäämään kokonaan kotiin ja nyt pelkäät pientäkin ansionmenetystä jos tekisit osa-aikaisuutta. Taidat olla sitä ihmistyyppiä, joka ei haluakaan mitään ratkaisua vaan joka on tyytyväinen kun saa olla tyytymätön..

olisin valmis jäämään kotiin jos eläisin niin. Mistä rahat ruokaan silloin? Niinkuin nro 2 kirjoitti, mieheen ei auta ripustautua, ei tule tukemaan taloudellisesti jos kotia jäisin. Ap

olisin valmis jäämään kotiin jos eläisin niin. Mistä rahat ruokaan silloin? Niinkuin nro 2 kirjoitti, mieheen ei auta ripustautua, ei tule tukemaan taloudellisesti jos kotia jäisin. Ap

niin _minkalainen_ mies on tuollainen, joka ei mitenkaan osallistu perheen elamaan eika siis edes anna ansaitsemiaan rahoja muun perheen kayttoon? Selita nyt vahan tarkemmin, mika tuossa miehessa on niin ihmeellista ja hyvaa, kun ma en oikeesti ymmarra (sori, taa tais nyt olla se JSSAP vastaus... ;-)).

Mikä siinä arjessa eniten väsyttää?

Mulla on 3 pientä, 1-4 vuotiaita, mies osallistuu arkeen, mutta silti tuntuu että hajoan kohta. Kun valitin arjen raskautta kaverilleni, hän vaan totesi että en saa valittaa kun mulla kuitenkin on ne lapset!

että sattuu olemaan minun mieheni ja lasteni isä. Kysyi minulta ottaako tämän vaativan työn vastaan, annoin luvan. Saanut kaksi ylennystä. En silloin tiennyt ettei sen voimat riitä enää kotona. Pihi on ollut aina, oli rahaa tai ei. Siitä ei pääse eroon. Ap

Mitä jos esittäisit laskelmia siitä, paljonko tienaat, mitä menee hoitomaksuihin, iltapäiväkerhoihin, työmatkoihin verrattuna siihen, että olisit kotona? Se voisi puhutella pihiä ihmistä. Muista myös perustella, että ruokalaskuihin menisi vähemmän, kun ehtisit tehdä ruokaa itse. Vaatteisiin menisi vähemmän, ehtisit kytätä tarjouksia, ehkä ommellakin itse tai paikata/korjata vaatteita. Ja itse kun olisit kotona, omiin vaatteisiin ei varmaan uppoaisi niin paljon kuin työelämässä.



Toisena vaihtoehtona tuli mieleen vuorotteluvapaa, olisiko semmoinen mahdollista? Ja minusta kannattaisi ehkä pitää hyvin avoin ja rehellinen keskustelu siitä, miltä sinusta tuntuu. Kuinka uupunut olet, miten huolestunut lasten pitkistä hoitopäivistä, miten yksinäiseksi itsesi tunnet ja miten onnettomaksi. Painota sitä, että haluat lasten muistavan lapsuudestaan muutakin, kuin lopen uupuneen ja kiireisen äidin. Itsellä vähän samanlainen tilanne, tosin meille kolmas lapsi on vasta tulossa. Ja tällä kertaa meinaan olla kotona kauan.

että sattuu olemaan minun mieheni ja lasteni isä. Kysyi minulta ottaako tämän vaativan työn vastaan, annoin luvan. Saanut kaksi ylennystä. En silloin tiennyt ettei sen voimat riitä enää kotona. Pihi on ollut aina, oli rahaa tai ei. Siitä ei pääse eroon. Ap

jos ei "tue" perhettaan taloudellisesti eika ole arjessa mukana? Onko tassa nyt jotain mita ma en tajua? Mika tekee hanesta kokreettisesti perheenjasenen, paitsi se, etta olette sattuneet menemaan naimisiin ja etta hanella on geneettinen linkki lapsiinne?

sulla on asiat tärkeysjärjestyksessä. lasten isää ei olla ekana heivaamassa pihalle. mulla vähän sama tilanne kuin sulla, miehellä vain osallistumattomuuteen eri syyt - viikot toisella paikkakunnalla, viikonloppuisin rakentaa meille taloa. eli hoidan kolmea lasta 24/7 ja opiskelen. töissä en ehdi käymään tällä yhtälöllä, mihin myös minun mieheni on tyytymätön, mutta minkäs teet. nälkää ei nähdä mutta isovanhemmat auttaa taloudellisesti. oon monesti miettinyt, että en jaksais nyt kokopäivätyötä kun lapset on niin pieniä vielä. opiskelu on tässä vaiheessa siitä hyvä ratkaisu, että jää enemmän aikaa lapsille kuin työssä olevalla, ja myös enemmän "ruutia" illalla. sitä kyllä tarvitaankin. välillä on huonoja päiviä ja hetkiä ja mietin mihin rupesinkaan kun opiskelutehtävien palautus lähestyy. mutta hyvin oon selvinnyt, ainoa mikä on kärsinyt on kodin siisteys. se harmittaa joskus mutta jostain on tingittävä, itse tingin mieluummin siisteydestä kuin jostain muusta.



sinuna ap miettisin asiaa siltä kantilta, että mitä tekisit jos tietäisit kuolevasi jonkun tietyn ajan päästä. esim 5 vuoden päästä. haluaisitko viettää enemmän aikaa lastesi kanssa ja panostaa siihen enemmän. voit kyllä myös laittaa miehesi selkä seinää vasten niistä raha-asioista - ei hän varmasti halua teidän näkevän nälkää tai muuten kärsivän. jos pidät työstäsi, ei siitä kannatakaan heti olla luopumassa, vaan miettiä ensin muita ratkaisuja.

Miehen rooli on olla lasten isä ja minun puolisoni. Leikkii ja on lasten kanssa aika paljon mutta konkreettinen hoito ja vastuu on minulla. Tärkeä malli ja ihminen lapsille. Puolisona on komea, ihailtava (ylpeä urasta), s-elämä hienoa. Luulen, että on itse kohta burn outissa ja valmistelee, että minä voin elättää perheen.. Säästää joka kk laskujen/vuokran yms lisäksi 1400e omakotitaloa varten. Asumme siis nyt vuokralla. Ap

Miehen rooli on olla lasten isä ja minun puolisoni. Leikkii ja on lasten kanssa aika paljon mutta konkreettinen hoito ja vastuu on minulla. Tärkeä malli ja ihminen lapsille. Puolisona on komea, ihailtava (ylpeä urasta), s-elämä hienoa. Luulen, että on itse kohta burn outissa ja valmistelee, että minä voin elättää perheen.. Säästää joka kk laskujen/vuokran yms lisäksi 1400e omakotitaloa varten. Asumme siis nyt vuokralla. Ap

Jotenkin mun kay sua saali. Enka sano tata ollakseni v-mainen, vaan ihan tosissani. Ma olen siis se, jolla on (todellakin monessa mielessa) sama tilanne, eli 3 lasta, itsella vaativa tyo, miehella myos, MUTTA mulla on myos se siivooja ja muutakin maksettua apuvoimaa. Munkin mies on kaikkea tuota mita miehestasi kuvailet, komea, hyva isa, ja ihailtava kaikin puolin. Mutta meilla a) mies urastaan huolimatta osallistuu lasten perushoitoon siina missa minakin ja b) meilla on yhteiset rahat (eri tilit tosin, mutta kaytannossa yhteiset rahat) koska olemme _perhe_, ja ne rahat menevat meidan kaikkien hyvaksi, ja me voidaan keskustella siita mika se meidan "hyvaksi" milloinkin on, eika mies paata sita yksin (niinkuin teilla tuntuu olevan).

Sa et _saa_ antaa miehesi ajaa sua noin piippuun oli syy mika tahansa (jos han pelkaa itse joutuvansa burnoutiin niin silloin on syyta tehda jotain sen estamiseksi, niin huonoksi ei saa tilanne tulla). Ja sun pitaa lakata keksimasta tekosyita miehesi kaytokselle, mikaan noista asioista mita listaat hanen hyvina puolinaan ei oikeuta sita, etta han kaataa kaiken sinun niskaasi. Ystavallisin terveisin 37

Kannattaisko elääkin välillä? Lapset kasvaa äkkiä ja mitä jäi käteen? Uupuneet vanhemmat ainakin



Haluatko tuota elämältä? Entä jos jäisit vaan kotiin? Vaikka vuodeksi.

olla elämän parasta, tuollaiseen uurastamiseen ja suorittamiseen? Uraa voi tehdä myös tekemällä vähän vähemmän, mieskin. Joskus voi sanoa ei perheen takia, ja pitääkin. Itse asiassa ainakin minun mieheni on saanut tästä vain kunnioitusta työpaikallaan. Ja mies, jonka ura ja rahat menevät vaimon jaksamisen edelle, ei ole kunnon mies, sanotaan mitä sanotaan.