Äitiyslomalla (Siis ennen vauvan tuloa) on tappavan tylsää OV

Ja jos ei ole olemassa kieltä Kenia, niin sitten keksin sellaisen :D



Ohhoh, jos vaikka kävis koirien kanssa pihalla, niin pääsis tämäkin akka vähän tuulettumaan :D



Ap



Ehdotuksia otetaan kyllä edelleen vastaan :)

ulkoaohjautuvia suorittajaihmisiä.

Koko ajan pitäisi olla joku sanomassa, mitä tekee.

Ihmiselle tekee hyvää välillä pitkästyä ja olla aloillaan.

Kuunnella sisintään ja olla vain. Nauttia hiljaisuudesta ja siitä, että voi vain olla.

Mutta toiset ei koe olevansa olemassa, ellei suorita koko ajan jotain.

Epäilen, että ap on täällä valittamassa kun vauva syntyy.

Mä elän vain valittamista varten :D

Onhan se ihan kamalaa, jos sitä energiaa olisi vain niin älyttömän paljon, että täällä yksin kotona ollessa turhautuu, kun ei ole edes ketään juttukaveria. :D

Noitten koirienkin kanssa on vähän vaikeaa mitään sen syvällisempiä keskusteluja käydä, kun ne on niin kovin hiljaisia! Kivasti kyllä päätään kääntelee ja näyttää oikein kiinnostuneilta ja varmaan kuuntelisikin tuomiopäivään asti mun juttujani, muttei niistä oikein keskustelukumppaneiksi ole :)

Ap

nyt menossa rv 36+2 ja siis niin tylsää tämä aika kun vain odottaa, huoh. Olen yrittänyt kaikkea keksiä. Eilen tein joulukortit itse kun en muutakaan keksinyt. Olen myös yrittänyt jotain neuloa ja ommella sekä aloitin tollasen 1000 palan palapelin. Kyllä siis noilla jotenkin aika kuluu mut ehkä jotain sosiaalistakin elämää kaipaan ja tosiaan kaverit päivisin töissä ja iltapäivisin sitten ehkä näkee ystäviä jos he jaksavat työpäivän jälkeen jonnekkin lähteä. Sulla sentään mies tulee kotiin illaks mut itse odottelen yksin niin ei oo ees ketään ketä odottaa kotiin. Neuvolassa vaan juttelevat että varaudu siihen että vasta ensivuonna voi tulla "ulos", tosi kiva masentaa toista ennestään kun nyt jo rupee olee niin kuollettavan tylsää.

Itsekkin ajattelin kaivaa tänään palapelin esiin, ja alkaa sitä nypertämään :D Tällä kärsivällisyydellä kuitenkin siinä pöydän ääressä jaksaa olla ehkä tunnin ja sitten menee jo käpy :D

Täytyy kyllä sanoa, että tän loman aikana, kun on noiden kahden ad/hd:n kanssa kotona ollut, on yllättäen kärsivällisyyskin kasvanut kummasti :D Rari viikkoa vielä, niin sitten olenkin jo itse rauhallisuus :D

Ehkä niistä koiristakin jotain iloa voi olla, opea niille vaikka jokin uusi temppu tai muuten vain höpöttelet niille ja ne pitää sua ihan seonneena. Toi mun palapeli on jo puoliks valmis, ärsyttää tehä se loppuun ku enää on toi "taivas" tekemättä ja jokainen pala ihan samanlainen, murr.

Asustelen Varsinais-Suomenssa. Missäs päin sinä asustelet?

Turhautunut.



Olisi niin kauheasti energiaa ja aikaa, että haluaisi kovasti tehdä kaikkea. Mutta tää jatkuva supistelu ja älytön selkäkipu saa mut ihan hulluuden partaalle.. En siis voi esimerkiksi koko kämppää imuroida kerralla, koska alkaa tosi herkästi supistelemaan, ja jos hiki pääsee tulemaan, niin alan heti voimaan huonosti :/



Ikävää olla tällänen vaivanen :/ Mut minkäs voi.. onneksi tätä tuskailua ei tässä ole enää (toivottavasti) montaa viikkoa jäljellä... :)



Ap

Ja kuten ennen sun viestiäs jo ehdeinkin kirjoittaa, niin noille koirille tulee kyllä päivisin höpötettyä, et enköhän mä ole kasvoni jo niiden edessä menettänyt ja ne pitää mua jo ihan sekopäisenä :D



Mä olen opetellut ja tehnyt tän raskauden aikana tosi paljon sellaisia asioita mitä en ikinä kuvitellut tekeväni. Esimerkiksi tuo kutominen. Olen aina inhonnut kutomista, enkä edes muista koska olisin viimeksi kutimiin koskenut, mutta pirskuta kun ne vaan otti käteen ja alkoi tekemään niin kyllä sitä vaan pienen alkukankeuden jälkeen vaan osasi!



Sama koskee tätä palapelien tekoa. Allekirjoittanut on just sellainen sähikäinen, ettei jaksaisi hetkeäkään olla paikoillaan, mut niin tää raskaus on vaan jotenkin minuakin muuttanut :D Mä en kyllä edelleenkään edes alkaisi tekemään mitään sellaista palapeliä missä olisi isoja alueita ihan samaa väriä, koska tiedän ettei mun pää kestäisi sitä, jos en löytäisikään sopivaa palaa :D



Niin! Ja voin ylpeänä sanoa että meidän vauveli (nuorempi koira 8kk) osaakin mennä jo maahan, vaikka mä kuvittelin ettei sen umpiluupäähän mikään uppoa :) Ollaan siis tottista reenattu kotona ja uusia käskyjä parhaillaan opetellaan.. Uusin leikki mitä harjoitellaan, on se, että miten ne omat lelut kerätään niille tarkoitettuun koriin! Hienosti osataan jo kyllä käydä jokainen lelu yksitellen pois sieltä nostamasta, kun saan ne sinne siivottua! Ja sitten tullaan ylpeänä tuijottamaan että katokato äiti, mitä mä osasin :D



vanhempi koira lähinnä keskittyy makaamaan ja tuijottamaan tuon nuoremman sekoilua :D



Kyllä mä kuolisin yksinäisyyteen täällä, jos noita ihania rottiksia ei tuossa olisi jaloissa pyörimässä :D



AP

Meillä on kohta huippukoulutettu hauva, kun minä nökötän kotona raskausmyrkytystä potemassa...

Tämä se vasta tylsää on, jos yhtään lohduttaa :) No, luojan kiitos saan olla kotona, enkä osastolla

Meillä on kohta huippukoulutettu hauva, kun minä nökötän kotona raskausmyrkytystä potemassa...

Tämä se vasta tylsää on, jos yhtään lohduttaa :) No, luojan kiitos saan olla kotona, enkä osastolla

Mä en usko että ne olisi hyvällä katsoneet jos olisit koiran ottanut osastolle :D

On noista kyllä ihan älyttömästi seuraa :)

Minä onneksi olen säästynyt tuonlaisilta isommilta ongelmilta.

Jaksamisia sinne! :)

Ap

kannattaa valmistautua siihen, ettei vauvasta ole ekaan vuoteen keskustelukumppaniks. Ja muutenkin sun oma elämä on ekan vuoden vauvan elämää.

Sitä tässä nyt on jo kuitenkin niin pitkään odotettu..



Enköhän mä pärjää ;)



Nyt olis porkkanakakku uunissa tuloillaan :) Mitäs sitten? Jos tuulihattuja? :D

Kertokaas mulle, miten saatte päivisin aikanne kulumaan?

Kotona siis vietän päivät 2 koiramme kanssa, lenkittää en enää uskalla, kun pelkään että lenkillä liukastuu, kun näin rv:lla 37 ei enää liikuminen ole kovinkaan sulavaa, varsinkaan liukkaalla :D

Alkaa vaan kypsyttämään, kun ei ole mukamas muuta tekemistä, kun siivota, istua tietokoneella tai maata sohvalla. Eikä tätä kämppää voi loputtomiin siivotakkaan! Lattiat ja muut pinnat kuluu puhki tätä menoa :D

Että keksikääs jotain mukavaa puuhaa!

Kiitos jo valmiiksi!

what do you think if we meet and we can spend time togther gegaalex@hotmail.com

miksi ap ei uskalla ulkoiluttaa koiria. Kuinka suuri riski niiden kanssa on kaatua? Minä ainakin nautin suunnattomasti tuossa vaiheessa koiran kanssa kävelemisestä, tein aina sen pituisia lenkkejä kuin rakko kesti :) Ja jos kahden koiran kanssa on liian haastavaa, käy yhden kanssa kerrallaan.

Olen aina inhonnut kotona olemista (kesälomatkin pidin osissa niin että jokainen vapaapäivä oli täynnä suunniteltua ohjelmaa). Nyt sitten kuolen tylsyyteen. Voimatkaan ei ole ihan entisellään eli pitäisi keksiä jotain kevyttä mutta mielenkiintoista tekemistä...