Onko biologian opetus kouluissa nykyisin heikkotasoisempaa kuin ennen?

biologiaan on tullut hirveästi lisää ympäristötietoa ja se on paljon pois tuolta lisääntymisen biologiasta. Lisäksi monet biologian opettajat jättävät koko lisääntymisen tosi vähälle, koska asiaa käsitellään myös terveystiedossa.



Suurin ongelma ei ole kyllä biologian opetuksen laatu vaan se, että oppilaat eivät osaa juuri mitään enää.



Olen mm. opettanut yläkoulun luokkaa, jossa yksikään oppilas ei tiennyt väli-ilmansuuntia! Siis kokonainen luokka, josta ainutkaan ei tiennyt, että mikä on vaikka pohjoisen ja idän välissä.



Tuollaisista lähtökohdista kun lähdetään, niin on varmaa, että ihan perusasioita pidemmälle ei voidakaan mennä ja kaikki pikku nippelitiedot on syytä unohtaa, jos edes isoja kokonaisuuksia ei ymmärretä.



bg-maikka stadista

tässä lisääntymisasiassa se näkyy. Ihmiset luulevat, että alkio on suojattu raskauden alussa alkoholilta ja muilta myrkyiltä, kun on luulon mukaan se ruskuaispussi antamassa ravintoa. Minun nuoruudessani opetettiin, että ensimmäisten raskausviikkojen aikana sikiö on kaikkein haavoittuvin ja ongelmana on ettei äiti vielä tiedä edes olevansa raskaana. Näin se on nykyisinkin, mutta ihmiset uskovat toisin.

tietää biologiasta paljon enemmän kuin mitä 31-vuotias äitinsä tietää. Tosin ei hänkään varmaan noita asioita tiedä.

biologiaan on tullut hirveästi lisää ympäristötietoa ja se on paljon pois tuolta lisääntymisen biologiasta. Lisäksi monet biologian opettajat jättävät koko lisääntymisen tosi vähälle, koska asiaa käsitellään myös terveystiedossa. Suurin ongelma ei ole kyllä biologian opetuksen laatu vaan se, että oppilaat eivät osaa juuri mitään enää. Olen mm. opettanut yläkoulun luokkaa, jossa yksikään oppilas ei tiennyt väli-ilmansuuntia! Siis kokonainen luokka, josta ainutkaan ei tiennyt, että mikä on vaikka pohjoisen ja idän välissä. Tuollaisista lähtökohdista kun lähdetään, niin on varmaa, että ihan perusasioita pidemmälle ei voidakaan mennä ja kaikki pikku nippelitiedot on syytä unohtaa, jos edes isoja kokonaisuuksia ei ymmärretä. bg-maikka stadista

väli-ilmansuunnat kun opetellaan viimeistään kolmosella. Oletko aivan varma, ettei luokka vedättänyt sinua...

tässä lisääntymisasiassa se näkyy. Ihmiset luulevat, että alkio on suojattu raskauden alussa alkoholilta ja muilta myrkyiltä, kun on luulon mukaan se ruskuaispussi antamassa ravintoa. Minun nuoruudessani opetettiin, että ensimmäisten raskausviikkojen aikana sikiö on kaikkein haavoittuvin ja ongelmana on ettei äiti vielä tiedä edes olevansa raskaana. Näin se on nykyisinkin, mutta ihmiset uskovat toisin.

Niin, tuossa vaiheessa se sikiö on niin haavoittuvainen että se heittää henkensä jos siihen liiaksi pääsee myrkyt käsiksi. Mutta lasta ei voi vammauttaa, ennen kuin sillä on jonkinlaista aivojen alkua. Luulen että tästä on ollut kysymys monissa keskusteluissa täällä, on siis puhuttu siitä että voiko lapsi vammautua noin aikaisessa vaiheessa raskautt.

pistin sen ilmansuuntatestin sellaiseen alkutestiin ja lupasin, että jos alkutestistä saa hyvän numeron eli yli kasin, niin se vaikuttaa numeroon. Kaikki siis taatusti yritti tosissaan.



Eipä vaan yksikään osannut väli-ilmansuuntia yhdeltä luokalta. Onneksi toki poikkeus, mutta enpä ole yhtään luokkaa löytänyt, jossa kaikki osaisi ilmansuunnat.



Niin ja eipä vaan kaikki seiskaluokkalaiset osaa värittää maailmankartasta Suomeakaan!



Ongelma ala-asteella on se, että ne kyllä opetetaan siellä, mutta ei vaadita osaamaan. Eli jos niitä ilmansuuntia ei opettelekaan alakoulun kokeeseen, niin tuleekin vain sitten vähän huonompi numero, mutta ei joudu samaan tapaan esimerkiksi junnauskokeeseen kuin vaikka matematiikan kertotaulusta. Itse joudun sitten yläkoulussa harrastamaan junnauskokeita esimerkiksi ilmansuunnista ja Euroopan tärkeimmistä maista ja pääkaupungeista, kun en kyllä kehtaa päästää ysiltä porukkaa, jotka eivät tiedä, että mitkä ovat Suomen naapurivaltiot tai missä suunnassa on vaikka itä.



Parhaimmillaan olen saanut kiinni ysiluokkalaisia siitä, että eivät tiedä kuukausia! Miten ihmeessä ne voivat hakea esim. kesätöitä, kun eivät tiedä, että mikä kuu tulee toukokuun jälkeen?



bg-maikka stadista

oppinut, hyvä kun silloin opetettiin että miehellä on peenis ja naisella vagina, sekin punastellen.

pistin sen ilmansuuntatestin sellaiseen alkutestiin ja lupasin, että jos alkutestistä saa hyvän numeron eli yli kasin, niin se vaikuttaa numeroon. Kaikki siis taatusti yritti tosissaan.

Eipä vaan yksikään osannut väli-ilmansuuntia yhdeltä luokalta. Onneksi toki poikkeus, mutta enpä ole yhtään luokkaa löytänyt, jossa kaikki osaisi ilmansuunnat.

Niin ja eipä vaan kaikki seiskaluokkalaiset osaa värittää maailmankartasta Suomeakaan!

Ongelma ala-asteella on se, että ne kyllä opetetaan siellä, mutta ei vaadita osaamaan. Eli jos niitä ilmansuuntia ei opettelekaan alakoulun kokeeseen, niin tuleekin vain sitten vähän huonompi numero, mutta ei joudu samaan tapaan esimerkiksi junnauskokeeseen kuin vaikka matematiikan kertotaulusta. Itse joudun sitten yläkoulussa harrastamaan junnauskokeita esimerkiksi ilmansuunnista ja Euroopan tärkeimmistä maista ja pääkaupungeista, kun en kyllä kehtaa päästää ysiltä porukkaa, jotka eivät tiedä, että mitkä ovat Suomen naapurivaltiot tai missä suunnassa on vaikka itä.

Parhaimmillaan olen saanut kiinni ysiluokkalaisia siitä, että eivät tiedä kuukausia! Miten ihmeessä ne voivat hakea esim. kesätöitä, kun eivät tiedä, että mikä kuu tulee toukokuun jälkeen?

bg-maikka stadista

Tää oli hyvä kirjoitus. Niin totta, että opetetaan muttei vaadita. Minun aikanani noita junnauskokeita oli paljon, esim Euroopan ja Afrikan valtioista. Ne osaan vieläkin hyvin. Aasian maista sen sijaan tällaista ei ollut ja minulle on vieläkin vähän epäselvää että missä siellä on mitäkin ja pääkaupungeista ei varsinkaan ole hajua :)

kyllä nämä asiat opetetaan, mutta ovat sellaista nippelitietoa että unohtuu kun ei tarvitse muistaa. sitten vasta kun alkaa omia lapsia hankkimaan ja ottamaan vähän selvä taas näistä jutuista, niin muistuu mieleen.

opetettiin meille mm. kalan ja jäniksen ruuansulatuskin, mutta on päässyt unohtumaan kun en ole näitä tietoja tarvinnut.

Ei nämä asiat ole vielä perusopetuksessa ajankohtaisia. Niihin panostaa vasta kun on omat lapset suunnitteilla. Ja sitä mikä ei kiinnosta, harvemmin muistaa vaikka olisi koulussa joskus puhuttukin. Eivain ole niitä asioita jotka jää päällimmäisinä peruskoululaisen mieleen. (ja ihan peruskouluun on muuten turha tieto, millä viikolla istukan muodostuminen alkaa)

biologiaan on tullut hirveästi lisää ympäristötietoa ja se on paljon pois tuolta lisääntymisen biologiasta. Lisäksi monet biologian opettajat jättävät koko lisääntymisen tosi vähälle, koska asiaa käsitellään myös terveystiedossa.

Suurin ongelma ei ole kyllä biologian opetuksen laatu vaan se, että oppilaat eivät osaa juuri mitään enää.

Olen mm. opettanut yläkoulun luokkaa, jossa yksikään oppilas ei tiennyt väli-ilmansuuntia! Siis kokonainen luokka, josta ainutkaan ei tiennyt, että mikä on vaikka pohjoisen ja idän välissä.

Tuollaisista lähtökohdista kun lähdetään, niin on varmaa, että ihan perusasioita pidemmälle ei voidakaan mennä ja kaikki pikku nippelitiedot on syytä unohtaa, jos edes isoja kokonaisuuksia ei ymmärretä.

bg-maikka stadista

pistin sen ilmansuuntatestin sellaiseen alkutestiin ja lupasin, että jos alkutestistä saa hyvän numeron eli yli kasin, niin se vaikuttaa numeroon. Kaikki siis taatusti yritti tosissaan.

Eipä vaan yksikään osannut väli-ilmansuuntia yhdeltä luokalta. Onneksi toki poikkeus, mutta enpä ole yhtään luokkaa löytänyt, jossa kaikki osaisi ilmansuunnat.

Niin ja eipä vaan kaikki seiskaluokkalaiset osaa värittää maailmankartasta Suomeakaan!

Ongelma ala-asteella on se, että ne kyllä opetetaan siellä, mutta ei vaadita osaamaan. Eli jos niitä ilmansuuntia ei opettelekaan alakoulun kokeeseen, niin tuleekin vain sitten vähän huonompi numero, mutta ei joudu samaan tapaan esimerkiksi junnauskokeeseen kuin vaikka matematiikan kertotaulusta. Itse joudun sitten yläkoulussa harrastamaan junnauskokeita esimerkiksi ilmansuunnista ja Euroopan tärkeimmistä maista ja pääkaupungeista, kun en kyllä kehtaa päästää ysiltä porukkaa, jotka eivät tiedä, että mitkä ovat Suomen naapurivaltiot tai missä suunnassa on vaikka itä.

Parhaimmillaan olen saanut kiinni ysiluokkalaisia siitä, että eivät tiedä kuukausia! Miten ihmeessä ne voivat hakea esim. kesätöitä, kun eivät tiedä, että mikä kuu tulee toukokuun jälkeen?

bg-maikka stadista

Niin -90-luvun lopussa ala-asteella kuin 2000-luvulla yläasteella ja lukiossa. Ala-asteella pakko osata Skandinavia ja Baltia (nimetä maat pääkaupunkeineen kartalta).

Yläasteella piti osata kaikki Euroopan maat pääkaupunkeineen + muutama muu merkittävä maa pääkaupunkeineen (muitakin opetettiin, mutta esim jonkin Libyan pääkaupungin unohtaminen ei vaikuttanut mihinkään) ja lisäksi Yhdysvaltain osavaltiot nimetä kartasta. En muista pitikö niiden pääkaupungit osata vai käytiinkö ne vain läpi. Lisäksi piti osata hahmotella kohtuu oikein Suomen kartta ja sijoittaa siihen suurimmat kaupungit. Noista kerrottiin etukäteen millä tunnilla pitää osata (siis kokeesta erillisinä) ja sitten testattiin tunnin alussa. Tietty prosentti piti saada oikein, jos ei saanut, aina seuraavan tunnin alussa oli uusi testi niin kauan että pääsi hyväksytysti läpi. Itse sain näistä lähes poikkeuksetta kalla kerralla täydet pisteet sillä perheemme harrasti Euroopan matkailua ja olin ihan eri asteella kiinnostunut jostain Budabestista kuin aina Kanarialle tai Thaimaahan suuntavat kaverit. Yleensä noin puolet luokasta pääsi ekalla läpi ja toinen puoli joutui yrittämään erinäisiä kertoja uudelleen ennenkuin uskoi ettei ope jätä rauhaan ennen kuin ne maat on opeteltu.

Kaakko ja koillinen saattaa silti mennä minullakin väärinpäin. (en tiedä mistä johtuu, ihan tosissani luulen että on jotenkin ongelmallista hahmottaa minulle. Esim myös vasen ja oikea vaativat sekunnin miettimisen ennenkuin keksin kumpi on)

(Mutta nämähän ovatkin maantiedon eivätkä biologian tuntien juttuja, vähän ihmetyttää miksi bilsan ope stadista on näitä junnannut?)

mutta johtuu paljon myös siitä yleissivistyksen määrästäkin, mitä nykykodeissa on. Kyllä mä veikkaan ainakin, että mun omat lapset ovat osanneet kuukaudet jo ennen kouluikää eikä toivottavasti heille tarvitse niitä lähteä opettamaan ysillä! Alakoulun opettajia tavallaan voisin lähteä moittimaan tuosta, että lapset eivät osaa perustaitoja, mutta jos taas menisin itse opettamaan niitä 32 oppilaan ryhmiä, joissa kolmasosa on maahanmuuttajia ja kolmasosa jollain tavalla erityisiä, niin eipä välttämättä minun hienollakaan pedagogiikalla kaikkia tavoitteita sen kummemmin saavutettaisi. Toki osaisin ehkä tietyn omien aineiden laajan ymmärtämyksen takia valita ne oleelliset asiat helpommin kuin luokanopettaja, joka rääppii jokaista ainetta vähän sieltä sun täältä ja jolla on yllättävän huonot kirjatkin käytössä (ihan ala-arvoisia on nuo alakoulun bg-kirjat).



Niin ja tosiaan bg-ope olen eli b=biologia ja g=geography eli maantieto eli opetan sekä bilsaa että mantsaa, niin kuin suurin osa bilsan opettajista. Minusta nuo ilmansuunnat olivat vaan nyt niin hyvä yleistiedon esimerkki, että tuli vaan tässä mainittua. Ihan yhtä hyvin olisin voinut mainita vaikka sen, että oppilaat eivät erota kuusta ja mäntyä toisistaan, kun tulevat yläasteelle. Ihan yhtä hyvin olisin voinut mainita myös opiskelutaidoista, jotka on varsin monella aika ala-arvoiset. Niitäkin yritän ehtiä tuon oman aineen puitteissa opettamaan.



bg-maikka stadista

mutta johtuu paljon myös siitä yleissivistyksen määrästäkin, mitä nykykodeissa on. Kyllä mä veikkaan ainakin, että mun omat lapset ovat osanneet kuukaudet jo ennen kouluikää eikä toivottavasti heille tarvitse niitä lähteä opettamaan ysillä! Alakoulun opettajia tavallaan voisin lähteä moittimaan tuosta, että lapset eivät osaa perustaitoja, mutta jos taas menisin itse opettamaan niitä 32 oppilaan ryhmiä, joissa kolmasosa on maahanmuuttajia ja kolmasosa jollain tavalla erityisiä, niin eipä välttämättä minun hienollakaan pedagogiikalla kaikkia tavoitteita sen kummemmin saavutettaisi. Toki osaisin ehkä tietyn omien aineiden laajan ymmärtämyksen takia valita ne oleelliset asiat helpommin kuin luokanopettaja, joka rääppii jokaista ainetta vähän sieltä sun täältä ja jolla on yllättävän huonot kirjatkin käytössä (ihan ala-arvoisia on nuo alakoulun bg-kirjat).

Niin ja tosiaan bg-ope olen eli b=biologia ja g=geography eli maantieto eli opetan sekä bilsaa että mantsaa, niin kuin suurin osa bilsan opettajista. Minusta nuo ilmansuunnat olivat vaan nyt niin hyvä yleistiedon esimerkki, että tuli vaan tässä mainittua. Ihan yhtä hyvin olisin voinut mainita vaikka sen, että oppilaat eivät erota kuusta ja mäntyä toisistaan, kun tulevat yläasteelle. Ihan yhtä hyvin olisin voinut mainita myös opiskelutaidoista, jotka on varsin monella aika ala-arvoiset. Niitäkin yritän ehtiä tuon oman aineen puitteissa opettamaan.

bg-maikka stadista

Että keskusteluhan koski alkujaan juuri biologian taitoja. Jos vedetään muutkin aineet mukaan niin opetus on monin osin parantunut. Esin historian ja yhteiskuntaopin opetus on ihan eri tasolla kuin edeltävillä sukupolvilla jotka junnasivat Napoleonin syntymävuotta mutta eivät opetelleet avo- ja avioliiton juridisia peruseroja.

Taitaa olla, että koulutuksen painotukset ovat siirtyneet tietokilpailutiedosta enemmän peruselämisen tietoon. Ja yksityiskohdista ja vuosiluvuista pyrkimykseen hahmottaa syy-seuraussuhteita ja menneen perusteella nykyisen ja tulevan ymmärtämistä.

Ainakin itse aiempien sukupolvien kanssa jutelleena kuulen usein kauhistelua miten en muka tiedä Mannerheimin syntymävuotta tai Runebergin vaimon nimeä. He taas eivät ole käyneet käytännössä lainkaan poliittista historiaa tai historian tapahtumia kunnolla linkitettynä toisiinsa ja selvennettyinä vähän, mistä asioista mitkäkin konfliktit ovat seuranneet. Ne päivänmäärät ovat olleet olleellisempia.

Ja kyllä minultakin 2000-luvun alussa kahdeksasluokkalainen (helsinkiläis)tyttö kysyi mikä ero on kuivurilla ja puimurilla vai onko ne murresanoja samasta asiasta. Mutta tuskin hän koko ikäluokkaa edusti? Korkeintaan ikäluokkansa hesalaisia.

Naiset käyttävät vaarallisia aineita raskauden alussa, luullen alkion olevan turvassa ruskuaispussin varassa. Mikä epätarkkuus tuossa muuten oli, sitä en tajunnut? Jos kolmas raskausviikko on loppumassa, niin eikös silloin ala raskausviikko 4?

mutta ainakin lajintunnistusta ei opeteta enää juuri ollenkaan.



Tietty ihmiset unohtavat oppimaansa, tai ovat oppineet väärin (oli opetus sitten oikein tai väärin).

Vai mistä johtuvat nämä väärät käsitykset ihan perusasioista kuten: Sikiön ja äidin yhteinen verenkierto ( sellaistahan ei oikeasti ole) ja alkion ravinnonsaanti ruskuaispussista (ei pidä paikkaansa)ja istukan kehittyminen joskus milloin lienee raskausviikolla (tosiasiassa alkaa kehittyä heti kuin alkio on kohdussa ja on perusrakenteiltaan valmis rv4)

En edes muista, että moisia asioita olisi bilsan tunnilla (yläasteella) opetettu. Taisi enemmänkin olla suurinpiirteistä opetusta lisääntymisestä.

"Istukan ja sikiökalvojen kehittyminen



Kahden ensimmäisen elinviikon aikana alkion solut saavat ravintonsa ja poistavat aineenvaihduntatuotteet diffuusion avulla. Uteroplasentaalista verekiertoa välittävän suonikalvon ja muiden istukan osien kehitys käynnistyy päivänä 9. Istukan perusrakenne saavutetaan kolmannen raskausviikon lopulla."

"Istukan ja sikiökalvojen kehittyminen

Kahden ensimmäisen elinviikon aikana alkion solut saavat ravintonsa ja poistavat aineenvaihduntatuotteet diffuusion avulla. Uteroplasentaalista verekiertoa välittävän suonikalvon ja muiden istukan osien kehitys käynnistyy päivänä 9. Istukan perusrakenne saavutetaan kolmannen raskausviikon lopulla."

mutta ennen oli biologia ja maantieto erikseen. Nyt ne ovat yhdessä ja yhteensä niitä on esimerkiksi minun kuudesluokkalaisella lapsellani yksi tunti viikossa. Aika vähän... Lajitunnistusta heillä tosin on jonkun verran ollut.

kyllä nämä asiat opetetaan, mutta ovat sellaista nippelitietoa että unohtuu kun ei tarvitse muistaa. sitten vasta kun alkaa omia lapsia hankkimaan ja ottamaan vähän selvä taas näistä jutuista, niin muistuu mieleen.



opetettiin meille mm. kalan ja jäniksen ruuansulatuskin, mutta on päässyt unohtumaan kun en ole näitä tietoja tarvinnut.