onko 35v liian vanha "tekemään" lapsen?

ja isommat lapset olivat jo 8,9 ja 11v. Ihanaa oli nauttia vauvasta vähän "vanhempana" ja lapsetkin tykkäsi kovasti. Itse ehkä olin väsyneempi iän takia. On nautittu suunnattomasti tästä iltatähdestä joka itse asiassa tänään täyttää 7vee, hän on koko meidän uusperheen keskipiste. Siitä vaan jos tuntuu että jaksaa. Takaraivossa kolkuttaminen tulee aina kun ikä lähenee 38-39v koska tietää ett kohta ns vimppa juna lähtee ja on jonkinlainen suruprosessi sekin että pitää hyväksyä että yksi vaihe on ohi naisellisessa elämässä.

Vanhemmat lapseni sain aika nuorena, ovat nyt 11 ja 12-vuotiaat.

Todella hyvin olen jaksanut. Raskaus meni helposti, yhtä helposti kuin aikaisemmatkin. Yhdestäkään synnytyksestä en ole toipunut yhtä hyvin, kuin tästä. Synnytys oli nopea, eikä kivunlievitystä ehditty antaa. 2 vkoa synnytyksestä, painoni oli sama kuin ennen raskautta. Olen imettänyt vauvaani tähän päivään saakka ja kaikki on mennyt ihan hyvin. Toki alkuajan yöheräämiset oli väsyttäviä, mutta jaksoin kuitenkin hyvin. En ole mielestäni todellakaan liian vanha tähän. Tekisin varmaan vielä neljännenkin, jos mies suostuisi.

Ei muuta kun lapsen tekoon vaan! Suosittelen!!

ei kai kukaan tekisi ainoatakaan lasta.

Mä sain kuopukseni 35v ja oli elämäni paras raskaus ja synnytys :)

melkein 36 v. Ihan hyvin jaksoin, vaikka esikoinen oli 3v. 6kk ja keskimmäinen vasta 1v. 5 kk.



Sulla jo lapset noin isoja, että varmasti menee hyvin =)

Viimeisimmän raskaus oli kieltämättä rankin, mutta ei mikään paha sekään. Kahdessa ekassa olinkin niin hyvässä kunnossa, kuin en raskaana olisi ollutkaan. Synnytyksestä toivun parhaiten viimeisessä tapauksessa. Isoista on ollut aivan huima apu vauvanhoidossa, vaikkei heitä siihen mitenkään ole pakotettu.



Minulle yöheräilyt ja ennen kaikkea aamuheräämiset ovat olleet helpoimpia tämän viimeisen kanssa. Olen todella nauttinut pikuisen vauva-ajasta. Lisäksi itsellä ei ole ollut mitään menohaluja, vaan kotona möllöttely vauvan kanssa on tyydyttänyt ne täysin. Kaikki epämiellyttävyydet on ollut helppo kestää, kun on ollut tajua siitä, miten nopasti aika kuluu ja elämä muuttuu taas erilaiseksi.



Ja eihän 35v ole ikä eikä mikään saada vauva. Moni ensisynnyttäjä on sen ikäinen.

t:ap

kaksoset ja 37-vuotisaan vielä yhden, ihan hyvin sitä jaksoi.

On sitä tuossa iässä reippaasti synnytetty pitkin historiaa, isoäitinikin sai isäni neljäkymmentävuotiaana ja hyvin on suku jatkunut :)



Itse olin ensisynnyttäjä 34-vuotiaana, eikä ollut mitään ongelmia tai enempää väsymystä kuin muillakaan tuntemillani äideillä. Kun on vähän kypsemmässä iässä, on äitiyskin vähän erilaista, sitä tuntee jo niin hyvin itsensä ja historiansa, että osaa reflektoida tunteitaankin paremmin kuin joskus parikymppisenä. Ja on saanut rauhassa kasvaa aikuiseksi, elää villiä sinkkuaikaa, matkustella ja luoda uraa. Mitään ei ole jäänyt väliin ja nyt voi keskittyä täysillä äitiyteen ja lapsiperheen elämään.



Onnea yritykseen ap!!

38 ja 41 v kun sain lapset ja hengissä olen vielä 45-vuotiaana. :-) Toinen juttu on se kun alkaa olemaan "voiton puolella" vanhempien kanssa ja sitten taas aloittaa alusta. Sisaruksille myös tulee aika iso ikäero.

raskaus oli helpoin ja synnytys samoin. Nauttinut olen ihan täysillä tästä "vanhojenpäivien" vauvastani.



vanhin lapsita on jo 18v ja nuorin tosiaan vasta 1v.



Eli ei kun lasta tekemään:)

38v. kolmas lapsi. Edellinen on 2v.

vaikka kohta täytän 40. En tunne itseäni yhtään vanhaksi.

Minäkin aion uskaltaa yrittää raskautumista. Olen 36v. Voi kun tärppäisi nopeasti! Takana on 1 keskenmeno muutama vuosi sitten. 1 lapsi ennestään, hän on jo 10v.

Itsekin mietin samoja mietteitä, nyt raskaana (la toukokuussa). Täytän 35 v keväällä. Kannattaa ryhtyä toimeen, mullakin oli tässä välissä 2 keskenmenoa:(. Vauvakuume on ollut kova jo monta vuotta ja päätin seurata sydämen ääntä. Miestä sain kyllä taivutella. Isommat lapset jo 10 v ja 6v. Tuntuu mukavalta saada olla kotona kun nuorempi aloittaa koulun. Ikäeroa vanhempaan tyttöön oon miettinyt paljonkin, et on sit yhtäaikaa uhmaikäinen ja murrosikäinen talossa. Kertokaa muut kokemuksia, miten on mennyt vastaavassa tilanteessa.

tossa iässä odotetaan jo lapsenlapsia eikä enää pykätä maailmaan omia.

ensi vuonna 35 vuotta ja mun kuopus on nyt 4 kuukautta vanha. Ja hyvin tuota jaksaa hoitaa :)



Eli miksi et sinäkin.

Raskaus ja vauva-aika menivät hienosti, mutta nyt, kun lapsi on 2-vuotias ja uhmaikäinen, ja isommilla lapsilla paljon harrastuksia, välillä tuntuu, ettei enää jaksaisi tätä rumbaa. Itsekin kun käyn töissä ja tosiaan pikkuinen on hiukan vaativa nykyääm



Mutta parempia, vähemmän kiukun kyllästämiä aikoja odotellessa...