Aha, onkin sitten hyvä, että lapsi sairastaa paljon,"on TERVE aikuinen"..?
Tuossa toisessa ketjussa joku kertoo, että vauvan sairastelu on hyvä homma ja aikuisena on sitten terve, että jos ei sairastele lapsena paljon niin aikuisena voi puhjeta joku hirveä vakava sairaus.
Aha. No meillä lapsella ollut kerran kuumetta. Hän on 3-vuotias. Yhtäkään rokkoa tai mahatautia ei ole ollut. Nuhassa/lievässä yskässä on pari kertaa vuodessa (2-3 kertaa yleensä nuha, joka kestää pari päivää). Korvatulehdus ollut kerran.
Onko tämä nyt sitten huono juttu? Imetin osittain vain 2kk. Meillä on paljon eläimiä. Kerhossa ja avoimessa pk:ssa käydään 3-4 kertaa viikossa, mutta lapsi ei vaan saa kovin helposti tartuntoja, enkä tiedä miksi. Tuleeko hänestä nyt sitten aikuisena sairas??
Kommentit (47)
laisinkaan sairastamisen kautta, vaan puhtaasti fysiologisen kehityksen? Olet kylläkin väärässä. Toki noita vaikuttavia tekijöitä on monia, myös esim. ravinto ja ympäristön mikrobit (maatiloilla kasvaneet lapset sairastavat allergioita huomattavasti vähemmän, tässäkin syynä mikrobialtistuksen kautta kehittynyt immuniteetti).
Mutta aivan naurettavaa väittää, että immunijärjestelmän kehittymiseen ei sairastetuilla taudeilla olisi mitään merkitystä!
Ihan iän myötä se immuunijärjestelmä kehittyy muun muassa sitä kautta, että röörit laajenee - pienillä lapsilla esim. korvatulehdusten taustalla ihan se fysiologinen fakta, että korvakäytävät on ahtaat. Ja niitä pöpöjä voi kulkeutua elimistöön ja lapsi voi kantaa niitä esim. nenänielussaan sairastumattakin.
"Synnynnäistä ja hankittua
Meillä on kahdenlaista vastustuskykyä: synnynnäistä ja hankittua eli opittua.
Synnynnäinen immuunijärjestelmä on jo vauvoilla vakiovarusteena. Luonnollisen immuniteetin osat eivät tunnista eri taudinaiheuttajia vaan reagoivat aina samalla tavalla. Synnynnäisiä puolustusmekanismeja ovat esimerkiksi ihon mikrobeja läpäisemätön rakenne ja mahalaukun happamuus.
Hankittua vastustuskykyä keräämme elämän varrella altistumalla erilaisille taudinaiheuttajille. Se on kuin oppia, jota elimistö kerää erilaisista tilanteista. Opittu järjestelmä toimii solujen ”muistin” varassa.
Opitut puolustusmekanismit muistavat aikaisemmin kohtaamansa tuholaiset ja osaavat heti valita sopivan puolustautumiskeinon juuri niitä vastaan. Taudinaiheuttajia kohdatessa jokaiselle muodostuu oma yksilöllinen puolustusjärjestelmänsä. Myös rokottamisella voidaan treenata immunologista muistia."
Hyvä vastustuskyky ei ehkä suojele flunssalta
julkaistu 06.10. klo 14:52, päivitetty 06.10. klo 14:59
Jos kärsii usein flunssasta, vastustuskyky saattaakin olla hyvä, väittää New York Times. Lehti romuttaa myös uskomuksen, jonka mukaan vastustuskyvyn vahvistaminen esimerkiksi vitamiinien ja inkiväärin avulla hyödyttäisi taistelussa jokasyksyistä flunssa-aaltoa vastaan.
Kautta aikojen on luultu, että kipeä kurkku ja vuotava nenä ovat flunssan aiheuttamia oireita. Tämän taas on uskottu olleen seurausta tuhoista, joita flunssavirus on tehnyt soluissa.
New York Times kirjoittaa, että tutkimustulosten valossa flunssaoireiksi luulemamme vaivat ovatkin seurausta elimistömme vastustusreaktiosta virusta vastaan. Toisin sanoen virus ei aiheuta flunssaoireita vaan sen tekee elimistö flunssaa vastustaessaan.
Alttius flunssaan ei siis ehkä johdukaan heikosta vastuskyvystä. Päinvastoin - jos kärsii usein flunssasta, vastustuskyky näyttää olevan vahva.
Tässä valossa vastustuskyvyn vahvistaminen vitamiinien ja muiden ravintolisien avulla ei kannata. Mitä vahvempi vastustuskyky, sitä todennäköisemmin kärsii nuhasta ja kurkkukivusta, lehti päättelee.
YLE Uutiset
ja muita "tavalllisia" tartuntatauteja kuin pienet lapset, tämähän on nyt on ihan tunnettu tosiasia, jonka jokainen useamman lapsen vanhempi itsekin voi huomata. Kyllä meilläkin se sairastelu oli alle kouluikäisillä aikamoista, mutta nyt se on muisto vain, kun lapset ovat jo isoja koululaisia. Toki yksilöllistä vaihtelua silti on aina.
aviomieheni sairasti paljon lapsena, ei ole koskaan kipeänä aikuiällä. Me muut ssirastamme kaikki taudit, hän on aina terve.
TOinen lapsistamme on samanlainen aina kipeänä, toinen taas terveempi. En tiedä mistä johtuu, luulen että jotain perinnöllisyydelläkin tekemistä.
Itse sairastin melko paljon lapsena, olen terve aikuisena myös. EI mitään erikoista, perusflunssaa, korvatulehdusta jne.
eli vesirokko, tulirokko, vihurirokko,tuhkarokko,sikotauti. Aikuisena olen sairastanut yhden influenssan 90-luvulla ja yhden 2000 luvulla. Pari räkätautia ja pari vatsatautia. Ikää on 42
muun muassa sitä kautta, että röörit laajenee - pienillä lapsilla esim. korvatulehdusten taustalla ihan se fysiologinen fakta, että korvakäytävät on ahtaat. Ja niitä pöpöjä voi kulkeutua elimistöön ja lapsi voi kantaa niitä esim. nenänielussaan sairastumattakin.